Kuva: Jykes Kiinteistöjen omistama Kivääritehdas.
Jyväskylän kaupunki ei osta elinkeinopalveluja Jykesiltä enää vuonna 2018. Tämä tarkoittaa sitä, että ensi vuoden alusta alkaen Jyväskylän kaupunki tarjoaa yritysneuvontaa ja -palveluita suoraan oman organisaationsa sisällä. Tätä perustellaan mahdollisuudella kohdentaa resursseja (noin kolme miljoonaa euroa) kaupunginjohtaja Timo Koiviston sanoin ”muuhunkin kuin yritysneuvontaan”. Näiden kolmen miljoonan lisäksi kaupunki rahoittaa suoraan noin neljällä miljoonalla mm. MM-ralleja, Paviljonkia, Kihua, Likesiä sekä muita projekteja (Kangas, Hippos…).
Kaupunginhallituksen päätökseen on kirjattu seuraavat sanat:
Kevään 2017 aikana laaditaan Elinvoimaohjelma, jossa uudistetaan Jyväskylän kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset.
Tästä ohjelmasta ei harmi kyllä vielä ole varsinaisia luonnoksia kaupungin verkkosivuilla. Tässäkin organisaatiouudistuksessa olisi ehdottoman tärkeää, että yritys- ja elinkeinopolitiikan ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat pääsisivät vaikuttamaan suunnitelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Innokkaalla hakukoneilulla löysin kaupungin verkkosivuilta pinon dioja (en tiedä mihin sivuun nämä varsinaisesti liittyvät, mutta ne ovat helmikuulta 2017 vaikka avausslidessä onkin väärä vuosiluku), jotka avaavat vähän toimintatapoja nyt ja tulevaisuudessa.
Kaupungin suorien yrityspalvelujen (tai nykyisellään Jykesin) lisäksi toimijoita on melko paljon, kuten alle lainaamistani slaideista ilmenee. Tätäkin soppaa hämmentää sote- ja maakuntauudistus. Maakunnat tuottavat jatkossa osan yrityspalveluista, vastaavilta osin kuin nykyisellään TE-palvelut ja ELY-keskus. Jyväskylän yrityspalvelut siis täydentävät maakunnan palveluja ja muovaavat niitä paikallisiin toimintoihin.
Hahmotelman perusteella yrityspalvelut avittaisivat yrityksiä niissä asioissa, mitkä ovat kaupungin toimivallan alaisia. Lisäksi ne ohjaisivat tarvittaessa muihin palveluihin ja houkuttelisivat kasvuyrityksiä kaupunkiin. Jykes Kiinteistöjen toiminta jatkuisi jossain muodossa toimitilojen tarjoajana. Tämä lienee jossain määrin perusteltua.
Omasta näkökulmastani kaupungin yrityspalvelut antavat yrityksille tasapuoliset mahdollisuudet seuraavilla toimenpiteillä:
- niiden ensisijainen tehtävä on helpottaa yritysbyrokratiaa kaupunkiorganisaation sisällä (asiakaslähtöisyys, luvat, kilpailutukset);
- ne varmistavat, että elinkeinotoimijat löytävät vastaukset kysymyksiinsä ja pääsevät verkostoitumaan (toiminnan järjestäisivät ensisijaisesti muut yritykset ja järjestöt, mutta tarvittaessa kaupunginkin pitää olla aktiivinen);
- ne valvovat, että kaupunkirakenne on yritystoiminnalle suotuisa (kaavoitus, liikenneyhteydet, tarvittaessa toimitilat).
Yritysten arvottamiseen ja rahalliseen tukemiseen suhtaudun skeptisemmin, sillä niissä on nopeasti vaarana kilpailutilanteen vääristyminen tai selvästi tappiollisen toiminnan tekohengitys.
Voisi kuvitella, että monella ehdokkaalla olisi sanottavaa kaupungin elinkeinopolitiikan suuntaviivoista. Tämä aihe näkyy kuitenkin ainakin vielä jääneen vaalipuheen marginaaliin.