Auttaako Internet diktaattoreita?

The Net DelusionKirjoitus on julkaistu lyhennettynä Purjeessa 1/12.

Onko verkko diktaattorille pelastus vai tuomio? Jevgeni Morozov kyseenalaistaa kirjassaan The Net Delusion (Verkon itsepetos, ei suomennettu) sen, mitä länsimaat ovat toitottaneet viimeiset kaksikymmentä vuotta: Internet ei tuokaan demokratiaa; Twitter ja Facebook ovat todellisuudessa aivan yhtä hyödyllisiä sortovaltioiden hallituksille kuin opposition edustajille; teknologia ei olekaan oikotie onneen.

Morozovin mukaan Internetiä pidetään länsimaissa samanlaisena mullistavana viestintävälineenä kuin mitä kopiokoneet olivat 1980-luvun lopulla Itä-Euroopan kommunistivaltioissa. Kuitenkin tämä kylmän sodan loppumiseen liittyvä, mahdollisesti väärinymmärretty erityistapaus on kaukana todellisesta elämästä. Morozov kasaa todistusaineistoa väittämilleen muun muassa vuoden 2009 Iranin mielenosoituksista, jolloin monet länsimaisista toimittajista uutisoivat Twitter-vallankumouksesta, pakottaen Yhdysvaltojen hallituksenkin reagoimaan. Kenties juuri tästä syystä vallankumous ei kuitenkaan kantanut pitkälle. Iranin valtio hyödynsi Internetin kuva-aineistoja ja sosiaalista mediaa pidättäessään mielenosoittajia. Myös länsimaiden rappiota edustavia Internet-yhteyksiä rajoitettiin entisestään. Morozov kysyy myös, olivatko tuhannet Twitter-päivitykset todellisuudessa edes lähtöisin Iranista, vai käyttivätkö paikalliset muita keinoja pitää yhteyttä toisiinsa.

Kirjassaan Mozorov muistuttaa myös siitä, että länsimaat eivät huomioi kiinalaisten ja iranilaisten vanhempien huolta Internetin vaikutuksista heidän lapsiinsa. Näin monet autoritaaristen valtioiden asukkaat saattavat kokea sensuurin hyvänä asiana. Opposition lisäksi myös monet ääriliikkeet ovat vahvasti edustettuina verkossa. Esimerkiksi Venäjällä isänmaallisuus kukoistaa suosituissa Internet-palveluissa. Verkon kansalaismielipidettä kontrolloi todellisuudessa rajattu joukko ihmisiä, jotka saattavat olla tiukasti kytköksissä vallanpitäjiin. Näennäisesti avoin verkkoviestintä onkin vain propagandaa, valtion julkisuuskuvan kiillottelua.

The Net Delusion julkaistiin harmillisesti juuri ennen Arabikevättä ja Wall Street -mielenosoituksien sarjaa. Sosiaalisella medialla on ollut molemmissa keskeinen rooli. Miksi Tunisiassa ja Egyptissä tapahtui vallanvaihdos, kun Iranissa ja Kiinassa se ei onnistu? Olivatko kaatuneet hallitsijat huonoja Internetin käsittelyssä? Oliko Wall Street -mielenosoituksilla todellista vaikutusta ihmisten ja pankkiirien asenteisiin?

Morozov maalaa kirjassaan pessimistisen kuvan Internetistä pikemminkin vapauden taannuttajana kuin edistäjänä. Viimeisessä luvussa hän yrittää rakentaa kyber-realismin aatetta utopian sijaan. Morozov uskoo, että poliitikkojen tulisi kiinnittää abstraktien kysymysten sijaan huomiota konkreettisiin asioihin ja lakata ratkomasta poliittisia ongelmia teknisillä ratkaisuilla. On nimittäin joka tapauksessa varmaa, että Internet ja sosiaalinen media on tullut tänne jäädäkseen.

Jevgeni Morozov (Evgeny Morozov): The Net Delusion
PublicAffairs 2011
http://www.netdelusion.com/
http://www.evgenymorozov.com/