Todellinen puoluetukiuudistus tarpeen

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 28.4.2015

Menneellä viikolla uutisoitiin, että oikeusministeriön työryhmä esittää puoluetuen jakamista myös muille kuin eduskuntapuolueille. Kyseessä olisi tärkeä uudistus demokratian näkökulmasta. Tällä hetkellä puoluetuki myönnetään kansanedustajien määrän mukaan, mikä paisuttaa vain jo eduskunnassa istuvien ryhmien toiminta- ja tiedotusbudjetteja. Jopa ETYJ on kritisoinut tätä järjestelmää.

Valitettavasti uudistuksessa ehdotettu tuen saamisen edellytys, 2 % vaaleissa saaduista äänistä, johtaa siihen, että tukea jaettaisiin myös jatkossa pelkästään kansanedustajia saaneille puolueille. Käytännössä lähes kaikki ryhmät, jotka ovat saavuttaneet kyseisen kannatuksen, ovat myös nousseet eduskuntaan. Monta kertaa sinne on päästy jo huomattavasti pienemmällä äänimäärällä.

Tasapuolisempi uudistus olisi piraattipuolueen alulle laittama, eduskunnan lähetekeskustelun läpikäynyt ja kannatusta kaikista eduskuntaryhmistä saanut lakialoite, jossa puoluetuki ulotettaisiin kaikkiin puolueisiin, jotka ovat saaneet edellisissä eduskuntavaaleissa yli 5000 ääntä. Tämä todellinen järjestelmän uudistus nostaisi tuen piiriin useita ryhmiä, joille eduskuntapaikka on jäänyt haaveeksi osittain resurssien pienuuden takia.

Toivoa sopii, että vastavalittu eduskunta huomaa työryhmän ehdotuksen puutteet ja päätyy kannattamaan tasapuolisempaa ja demokraattisempaa uudistusta puoluetukeen.

Miika Hämynen
Puheenjohtaja
Keski-Suomen Piraatit

Äänestit (jälleen?) piraattia – kiitos!

Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.
Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.

Tässä blogauksessa analysoin vaalitulosta lähinnä Keski-Suomen vaalipiirin osalta. Numerot ovat alustavan tuloksen perusteella, eli joitain muutoksia voi vielä tulla. Tiivistelmää / lp;el kaipaaville: lukekaa ainakin viimeiset kolme pointtia artikkelin lopusta.

Kevään 2015 eduskuntavaalit on käyty. Piraattipuolue onnistui nostamaan kannatustaan valtakunnan tasolla reippaasti edellisistä eduskuntavaaleista, mikä on hieno asia. Se, mikä ei ole niin mukavaa, on toki se, ettei puolue saanut kansanedustajaa vielä tässä vaiheessa – kova työ siis jatkuu. Keski-Suomen osalta edustaja olisikin ollut pieni ihme piilevä äänikynnys huomioiden, mutta etelässä paikkaan oltiin jo kovasti valmiina. Mitäs näistä vaaleista sitten opin/opittiin?

Keski-Suomessa vaalitulos parani jonkin verran edellisistä eduskuntavaaleista, muttei muuttunut viime eurovaaleista paljoakaan. Syyksi spekuloisin liikkuvien äänestäjien vuotoa osittain vihreiden (Touko & co. vetivät hienon kampanjan saadakseen ensimmäisen kansanedustajan Keski-Suomesta) sekä kokoomuksen (etenkin sen liberaalisiiven) suuntaan. Jyväskylässä teimme tästä huolimatta mukavan 1,4 % tuloksen, mikä olisi hyvä toistaa kuntavaaleissa. Se luultavasti riittäisi nimittäin kunnanvaltuutettuun. Vahvoja äänestysalueitamme olivat jo tutuiksi muodostuneet Kuokkala (4,3 %), Kortepohja (3,2 %) sekä Kirkkopuisto, Harju, Puistotori ja Keltinmäki (2,0–2,6 %).

Omaan äänimäärääni, 180 ääntä ja piraattilistan kakkossija, olen kohtalaisen tyytyväinen. Kampanjoimme näissä vaaleissa puolue edellä, mikä näkyy siinä, että moni ehdokas on saanut suurin piirtein saman verran ääniä. Nyt kun puolue on ollut mukana tässä vaalipiirissä useammissa vaaleissa ja saanut näkyvyyttä, voidaan jatkossa lisätä ehdokkaiden profiloitumista ja henkilökohtaista markkinointia. Moni kuitenkin äänestää edelleenkin ensisijaisesti ehdokasta eikä puoluetta. Oma mokani oli jättää vaalikonevastauksia vähän liian vähille perusteille, tarkkuutta tähän jatkossa. Testasin myös ensimmäistä kertaa Google-markkinointia, millä sain sentään muutaman klikkauksen tänne blogiini.

Medianäkyvyys oli näissä vaaleissa kohtalaisen hyvää. Ylen vaaligalleria on yksi tärkeimmistä tempuista, mitä ovat demokratian edistämiseksi viime aikoina tehneet; vielä kun Ylen politiikan toimitus oppisi ottaa myös eduskunnan ulkopuoliset ryhmät mukaan etenkin omana puoluepäivänään. Saimme myös sujuvasti radioaikaa useammaltakin kanavalta. Keskisuomalainen omalta osaltaan sisällytti meidät lähes kaikkeen, mihin tasapuolisesti meidät sai sisällytettyä. Vielä olisin jäänyt kaipaamaan jotain pidempää, syventävämpää juttua, josta olisi saanut esille puolueemme ajamia asioita, mutta noh, julkaistut eduskuntapuoluejutut taisivatkin olla STT:n tekemiä.

Kampanjatoimijoita olisi kaivanut jälleen kerran vähän enemmän. Nyt valtaosa käytännön kampanjatoteutuksesta oli jälleen ehdokkaiden vastuulla. Esimerkiksi osa Keski-Suomen kunnista jäi ilman piraattijulistetta ajanpuutteen takia. Pikaisesti väsättyjä vaalilehtiä jaettiin niin paljon kuin ehdittiin ja kaikista jopa päästiin eroon! Käytännön vaikutus vaalitulokseen onkin sitten toinen juttu: jaoin satoja lehtiä Taulumäen äänestysalueelle, josta saimme loppujen lopuksi yhteensä 28 ääntä. Näkyvyyttä kuitenkin (ja täytyy huomata, että aiemmin mainitsemani vihreät ja kokoomus saivat Taulumäen alueelta hyvän tuloksen kumpainenkin). Lisähaasteena oli jälleen kerran autojen rajallinen määrä. Suuremmalla vaalibudjetilla pakettiauton vuokraus olisi järkevää rahankäyttöä.

Seuraavaksi lähdemme sitten keräämään kannattajakortteja! Puoluerekisteristä tipahtaminen on tosiasia, mutta ainakin itse olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että maamme tarvitsee liberaalia tietoyhteiskuntapuoluetta myös jatkossa. Kuntavaalit kevättalvella 2017 häämöttävät, ja piraattien saaminen kunnanvaltuustoihin loisi avoimuuden meininkiä useisiin Suomen kuntiin. Lisäksi se on looginen ponnahduslauta matkalla eduskuntaan. Jätän toimijoille seuraavat haasteet (ja piirin puheenjohtajana tiedän että ne koskevat myös minua):

  • Puolue (ja sitä kautta piiriyhdistykset) tarvitsee lisärahoitusta, jolla saataisiin vähintään yksi palkattu työntekijä ja lisäksi toimitiloja, joita piiriyhdistykset voisivat hyödyntää. Jos jokainen piraattien 4000 jäsenestä lahjoittaisi kuukaudessa 5 euroa puolueelle, se tekisi vuodessa 240 000 euroa.
  • Aktiivien näkyvyyttä ja puolueen toimintaa on saatava pidettyä yllä etenkin vaalien välillä kaikissa vaalipiireissä. Mielipidekirjoitukset, kannanotot, näkyvien tapahtumien järjestäminen ja jokaisen henkilökohtainen kansalaisaktivismi vievät vielä pitkälle.
  • Kuntavaaleihin 2017 on lähdettävä jo nyt tavoitteena saada vähintään yksi piraatti kaikkien yliopistokaupunkien valtuustoihin. Me pystymme siihen.

Ei suinkaan tietovuoto vaan häkkiä ja linnaa

Tämä mielipidekirjoitus ei enää mahtunut lehteen, ks. alla.

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 17.4.2015 piti vuodettuja Tuomioja-sähköpostiviestejä tärkeänä demokratian osoituksena. Lehti on aiemmin suhtautunut kaksijakoisesti tulevan hallituskauden verkkotiedustelulakiuudistuksiin. Silloin tällöin näkemykset ovat olleet hyvin kriittisiä, toisinaan taas on vaadittu pikaisesti parempia tiedustelukeinoja.

Muistutan mediataloja: jos verkkotiedustelulainsäädäntö menee laajimmassa muodossaan läpi, on täysin varmaa, että vakoilu kohdistuu etenkin lehtiin sekä radio- ja televisiokanaviin. Avoimuutta näennäisesti kannattavassa, mutta salailunhakuisessa hallinnossa tietovuotajia halutaan kohdella pahimmassa tapauksessa kuin terroristia. Demokratiaa edistävät tietovuodot jäisivät tällaisessa yhteiskunnassa tekemättä, kun jo pelkkien metatietojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä viestinviejästä.

Piraattipuolue on suhtautunut kriitisesti kaikkeen tietoverkoissa tapahtuvaan tiedusteluun ja vakoiluun. Nykylainsäädäntö sallii jo rikoksesta epäillyn yksityisyyteen kajoamisen. Emme tarvitse Suomeen omaa NSA:ta, vaan meidän pitää vahvistaa nykyistä yksityisyyden suojaa palveluntuottajien investointihalua vauhdittaaksemme.


Sain seuraavan vastauksen lehdeltä, kun lähetin kirjoituksen:

Hei. Kiitos kirjoituksesta. Valitettavasti paperilehden mielipidepalstat ovat eduskuntavaalien osalta jo sulkeutuneet. Huomisen lauantain Keskisuomalainen on Keski-Suomen päivän erikoisnumero, jonka sivut on uutissivuja lukuun ottamatta taitettu varhennetulla aikataululla. Sunnuntai eli vaalipäivä on pyhitetty itse äänestystapahtumalle, silloin ei enää ole mielipidesivua. Mutta julkaisemme tämän kirjoituksen vielä saman tien verkkolehdessä. Menestystä vaaleihin!
Anita Kärki
Tapani Luotola
pääkirjoitustoimittajat
Keskisuomalainen

Ja vastasin vielä seuraavasti:

Pahus, näin vähän veikkalinkin tosin. Toivon tosiaan että konsernissanne ottaisitte tämän ajatuksen huomioon kun kirjoittelette jatkossa verkkotiedustelulaeista, koska riski on kohtalaisen suuri. Piirimmehän teki asiasta myös kannarin jokin aika sitten: http://keskustelut.piraattipuolue.fi/keski-suomi/2015/03/16/ei-laajamittaiselle-verkkourkinnalle/

Piilovaalituesta avoimeen päätöksentekoon

Kaikki Piraattipuolueen ehdokkaat koko maassa ovat täyttäneet vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset. Avoimessa hallinnossa kansalainen voi tietää, mitä ollaan päättämässä, pääsee vaikuttamaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa ja saa selville, mitkä ovat päättäjien mahdolliset taloudelliset kytkökset. Ennakkoilmoitukset toimivat hyvänä näyttönä siitä, ketkä suhtautuvat avoimuuteen tärkeänä arvona, ja ketkä ovat oleellisesti kiinnostuneita vain siitä, että toimivat lain mukaisesti.

Ennakkoilmoituksissa näkyy rahallinen tuki, mutta on myös huomattava, että ehdokkaille valuu myös piilovaalitukea eri reittejä pitkin. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää, että puolueiden ja ehdokkaiden tukemista ei pidettäisi tabuna, vaan että se olisi mahdollista yrityksille, järjestöille ja muille yhteisöille täysin julkisesti ilman leimautumisen pelkoa. Näin pääsisimme eroon erilaisista tuen kierrätyskeinoista, joilla pyritään välttämään tuen todellisen antajan esille tulo.

Demokratiassa on tärkeää, että taloudelliset kytkökset ovat selvillä jo varhaisessa vaiheessa. Moni puolue ja ehdokas puhuu avoimuudesta, mutta kuinka moni todellisuudessa käyttäytyy sen mukaisesti? Jos tuleva päätöksentekijä jättää vapaaehtoisen ilmoituksen tekemättä, jää avoimuus vain sanahelinäksi. Miten voin luottaa siihen, että tämä ihminen ajaa todellisuudessa avointa yhteiskuntaa, jos henkilökohtaisetkin taloudelliset kytkökset jätetään piiloon?

Olen itse sitoutunut ajamaan avoimempaa hallintoa jo heti päätöksentekoprosessin alkuvaiheesta lähtien, ja se näkyy myös puoluevalinnassani. Tässä oma ennakkoilmoitukseni.

Vaaligalleria 2.0

Nyt kun Ylen haastattelusta on kulunut noin kuukausi, on ehkä hyvä palata vaaligalleriavideoon ja täydentää vastauksia.

Pelastaako peliteollisuus Suomen talouden?

Ensimmäinen kysymys yllätti, vaikka tiesinkin, että tentti oli vahvasti mukautettu jokaista vastaajaa ajatellen. Yritin kasata ajatukseni ja tuoda esille historiaani suomalaisen pelialan parissa sekä viimeaikaisemmat toimet Peliosuuskunta Expan puolella. Peliala kaipaa paljon koulutettua työvoimaa, minkä jotkin oppilaitokset ovatkin jo havainneet. En tykkää ”uuden Nokian” ajatusmaailmasta, joten näkisin ennemminkin, että peliala on yksi tulevaisuuden työllistäjistä muiden joukossa.

Mistä ne löytyvät, ne tulevaisuuden työpaikat?

Uskon, että eduskunnasta käsin tehdyt viritelmät työpaikkojen luomiseksi ovat pääsääntöisesti tuhoontuomittuja tai aiheuttavat uusia ongelmia. Tämän vuoksi lähdin mielummin puffaamaan perustuloa. Haluan nähdä käytännössä sen vapauden, minkä se antaa yrittämiseen ja työntekoon.

Minkä kokoinen se perustulo olisi?

Piraattien resursseilla (mainos: emme saa vielä puoluetukea, joten lahjoita meille!) ei mikrosimulaatiomalleja lähdetä väsäilemään, joten valitsen tähän mennessä eteen tulleista malleista sopivimman – eli Vihreiden. Se sisältää tosin mielestäni vielä liikaa harkinnanvaraisia osia. Suurimmat kysymykset perustuloa säätäessä tulevat olemaan sen suuruus (täytyy riittää välttämättömimpiin menoihin, mutta täytyy kannustaa työntekoon) sekä se, tulisiko sen lisäksi olemaan jonkinasteinen asumistukijärjestelmä. Näkisin, että ihanteellisesti perustulo olisi niin yksinkertainen, että sen päälle tarvittaisiin korkeintaan yksi harkinnanvarainen osa, joka vastaisi nykyistä täydentävää toimeentulotukea.

Mikä on sopiva eläkeikä?

En osaa sanoa. Käytännössä optimaalinen eläkeikä olisi sellainen, että suuri enemmistö selviäisi töissä sinne asti työkykynsä säilyttäneenä.

Pitäisikö Suomen lisätä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa? Kannatatko Nato-jäsenyyttä?

Yhteistyö on aina hyvä asia, mutta tarkoittaako se myös apua kriisitilanteessa? En ole perinteisesti kannattanut Natoa, mutta olisi hyvä, että asiasta päätettäisiin pikaisesti. Nato-yhteensopivuuden säilyttäminen ilman mahdollisuuksia osallistua sen päätöksentekoon on vain hölmöä. Toivoisin kansanäänestystä Natosta.

Pitääkö ruotsin kielen opetus olla Suomessa vapaaehtoista?

Puolueohjelmastamme: ”Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä, joista ensimmäinen alkaisi 2. luokalla ja toinen valinnaisesti joko jo 4. luokalla tai viimeistään 6. luokalla.”

Pitäisikö yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistää?

Kysymys yllätti enkä ollut pohtinut kantaani valmiiksi, vaikka toki koulutus yhtenä teemanamme onkin. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on nykyisellään yhteiskunnassamme selvästi erityyppiset tehtävät, ensimmäisen painottaen tutkimusta jälkimmäisen keskittyessä konkreettisempaan opetukseen. En näe yhdistämisessä suuria hyötyjä, vaikkakin yhteistyötä olisi syytä entisestään lisätä. Poikkitieteellisyys ei ole mikään itseisarvo, mutta siitä voisi olla suurta iloa esim. juurikin aiemmin mainitulla pelialalla.

”Suomen tulee purkaa yksityisyyttä loukkaavia osia lainsäädännöstään”, näin sanotaan vaaliohjelmassanne. Mitä se tarkoittaa?

Esimerkkien kaivaminen yhtäkkiä on aina yhtä mukavaa, mutta esimerkiksi muistamani Lex Nokia rikkoo suuresti työntekijöiden yksityisyyttä. Ilmeisesti lain suomia valtuuksia ei ole kuitenkaan otettu läheskään niin laajasti käyttöön kuin lakia säätäessä uhkailtiin. Toki voi olla, että moni yritys toimii lainvastaisesti eikä ole tehnyt vaadittua ennakkoilmoitusta tietosuojavaltuutetulle. Vähän käytettyä lainsäädäntöä, joka kaiken lisäksi koskettaa syvästi perusoikeuksia, ei tulisi säilyttää.

Pitääkö työperäistä maahanmuuttoa lisätä?

Ilmeisesti työlupien saaminen on ollut ongelmallista. Kannatan ihmisten (samoin kuin tavaroiden ja tiedon) vapaata liikkuvuutta: on työnantajan oma asia, minkämaalaista työvoimaa tämä haluaa käyttää.

Onko Venäjä uhka Suomelle?

Riskitaso on vähän kohonnut haastatteluajankohdasta, mutta pitäisin uhittelua edelleen sisäpoliittisena toimintana.

Pitäisikö turpeen energiakäyttö lopettaa?

Turve ei ole uusiutuva energiamuoto, vaikka jotkut haluavat sitä sellaiseksi väittää. Energiaa voidaan tuottaa suuressa mittakaavassa ydinvoimalla (mieluusti toriumista), pienemmässä uusiutuvilla, kuten auringon, tuulen ja veden avulla.

Ja siihen loppuikin sitten aika, juuri saatiin kaikki vastaukset pakettiin.

Videoni on muuten yksi Keski-Suomen katsotuimpia, mistähän se kertoo?