Äänestit piraattia – kiitos!

Kampanja käynnissä.

Kuntavaalit 2012 on nyt käyty, ja tulokset ovat selvillä. Piraattipuolue ei valitettavasti yltänyt yhteenkään valtuustopaikkaan – lähimmäksi pääsi Tampereella puheenjohtajamme Harri Kivistö. Itse ylsin 68 äänellä listamme kolmanneksi Arto Lampilan (124) ja Tuomo Kalliokosken (71) taakse. Miksi sitten ennakkoon lähes varmalta vaikuttaneet valtuustopaikat jäivät saavuttamatta? Yritän avata muutamaa mahdollista selitystä.

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Jyväskylässä keskimäärin 55,1:een ja joillain alueilla jopa sen alle (Kuokkala 42,8 %) jäänyt äänestysinto kertoo siitä, että kuntalaiset eivät joko halua tai usko pystyvänsä vaikuttamaan – tai sitten siitä, että kunnan asioiden koetaan olevan hyvin. Jälkimmäinen näkökulma pitää varmasti paikkaansa jonkin verran, mutta poliitikkojen täytyy ottaa huomioon myös se ihmisryhmä, joka ei osallistu politiikkaan äänestämällä. Järjestöt, yritykset ja muut ryhmittymät tarvitaan mukaan päätöksentekoon. Vaikutusmahdollisuuksia pitää tarjota aktiivisesti myös vaalien välillä.

Näkymättömyys ja suora haukkuminen mediassa. Keskisuomalainen julkaisi vain yhden vaalien alla sinne lähettämämme mielipidekirjoituksen, ja senkin jo elokuussa, kauan ennen aktiivisinta kampanjointiaikaa. Piraatit mainittiin korkeintaan sivulauseissa (esimerkiksi nuorisovaltuuston vaalipaneelin osalta), ja sivuutettiin täysin esimerkiksi vaalirahoituksen avoimuudesta keskustellessa (Vihreät oli sentään nostettu esiin). Lehden vaaliliitteeseen ohjelmastamme oli sentään poimittu muutama pointti. Television vaaliväittelyissä eduskunnan ulkopuoliset ryhmät leimattiin yhdeksi yhtenäiseksi ”hörhölaumaksi” ja vielä eilenkin TV1:n lähetyksessä haluttiin kyseenalaistaa se vaikutus, mikä yhdellä valtuutetulla on (vinkki: lautakuntiinkaan ei pääse ilman valtuutettuja).

Ehdokaslistan lyhyys. Tavoitteenamme oli saada 15–20 ehdokasta, mutta valitettavasti jäimme yhdeksään. Lyhyeltä listalta on epätodennäköisempää löytää sopiva ehdokas kuin pitkältä. Laajempi lista tuo enemmän ääniä; vaikka ne hajautuisivat ehdokkaiden kesken, kokonaisuus ratkaisee.

Se niistä vaaleista, miten tästä sitten eteenpäin? Jyväskylän tasolla pitää toivoa tulevien säästöpäätösten olevan toimivia ja tavoitteidemme mukaisia. Meidän täytyy edistää tavoitteitamme myös valtuuston ja lautakuntien ulkopuolisena toimijana. Toivoa sopii, että valtuuston nuoret jäsenet (jotka taitavat olla yhden käden sormilla laskettavissa) pystyvät tuomaan esille myös nuorison näkökulmaa päätettäviin asioihin, ja että kovasti vaalien alla kaikkien suusta kuultu avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko toteutuisi myös käytännössä.

Europarlamenttivaalit ovat seuraavat valtakunnalliset vaalit, ja ne järjestetään keväällä 2014. Piraattien ydinagendaa ajetaan etenkin EU-tasolla; meidän täytyy tuoda esille puolueohjelmamme ydinajatuksia, olla näkyvillä, ja saada nostetta muun Euroopan piraattipuolueiden kannatuksesta. Vaalit ovat ensimmäiset, joissa Piraattipuoluetta voi äänestää koko maassa.  Työmäärä tulee olemaan suuri, eli tarvitsemme lisää aktiiveja, etenkin muista Keski-Suomen kunnista. Mukaan kannattaa lähteä vaikka saman tien!

Jyväskylän Liikenne betonoimassa asemaansa

Seuraavan joukkoliikennelautakunnan kokouksen esityslista tipahti äskettäin verkkoon. Kokouksessahan käsitellään mm. joukkoliikenteen tulevaisuuden linjastoa ja palvelutasotavoitteita, sekä sitä mallia, millä joukkoliikenne tulevaisuudessa järjestetään. Itsehän kannattaisin dokumenteissa kuvattua bruttomallia, jossa kaupunki vastaa liikenteen suunnittelusta ja kantaa riskin lipputuloista. Bruttomalli on käytössä Helsingin seudun lisäksi Turussa ja Tampereella.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana on esityslistan kohta 43, ”Jyväskylän Liikenne Oy:n reittiliikennelupahakemukset”. Yritys on hakenut jatkoa olemassa olevalle sopimukselleen kesästä 2014 eteenpäin useille linjoille. Ongelmanahan tässä on se, että kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, millä mallilla tulevat kilpailutukset tehdään, eikä myöskään sitä, missä muodossa ko. linjat ajetaan tulevaisuudessa. Jyväskylän Liikenteen hakemuksissa on useita linjoja, joihin on tulossa muutoksia samassa kokouksessa. Mikäli hakemukset hyväksyttäisiin, sementoitaisiin olemassaoleva tilanne ja palvelutaso niiden linjojen osalta myös vuoden 2014 jälkeiselle ajalle. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista. Päätösesityksenä onkin ”Reittiliikennelupahakemuksen käsittelyä siirretään ja päätös hakemuksesta tehdään sen jälkeen kun Jyväskylän seudun joukkoliikenteen järjestämistavasta on tehty lopullinen päätös.”

Esityslistan positiivisena huomiona poimin tämän, josta itsekin olen valittanut: ”Linjastoon on lisätty uusi kehäyhteys yhteysvälille Vaajakoski – Kuokkala – Keljo – Mustalampi. ” Kartassa linja näkyy numerolla 44. Tämä on hieno asia, koska juuri noiden kohteiden välillä moni valitsee auton bussiyhteyksien olemattomuuden takia. Itse linjastosuunnitelmassa linjasta tosin todetaan, ettei se tule toimimaan itsekannattavasti. Tuossa kohtaa luultavasti lippujen hinnat tulevat vastaan. Myös muuta hienosäätöä on tehty alkuperäiseen esitykseen, kuten linjan 25K jatkaminen Palokan keskustaan saakka.

Vaikuttamisella voi selkeästi saada vieläkin jotain aikaiseksi!

Nuorisotila kaupungintalolle

Tänään avataan kuntavaalikatu, eli puolueiden telttakylä, Jyväskylän kävelykadulle. Myös piraatit pyrkivät olemaan paikalla joka päivä, vähän vaihdellen porukkaa jaksamisen mukaan. Tervetuloa tutustumaan!

Jyväskylän kaupungintalo on ollut remontissa jo pari vuotta, ja sen pitäisi kohtapuoliin alkaa valmistua. Peruskorjauksen myötä toivotaan ratkaisua rakennuksen sisäilmaongelmiin. Saa nähdä, miten asiassa käy. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että remontin yhteydessä olisi voinut ratkaista myös yhden toisen ongelman: Kirkkopuistosta, jossa nuoriso usein aikaansa viettää, tai sen lähialueilta, puuttuu nuorisotila. On totta, että lähistöllä toimii Katulähetyksen Nuortentalo Katutaso, mutta sinne on korttelin kävelymatka eikä se ole auki kuin alkuillasta.

Ydinkeskustassa sijaitsevan nuorisotilan puutetta on paikattu myös Veturitalleilla sijaitsevalla Nuortentila Vaihteella. Se on auki iltayhteentoista joka toisena perjantaina, mikä on jo lähempänä tarvetta. Kaupungintaloon remontin yhteydessä sijoitettu nuorisotila olisi voinut paikata niinä iltoina, kun Vaihde ei ole auki.

Kuvitelkaa, millä tavalla nuoriso suhtautuisi kaupunkiin, joka sen sijaan, että hätistelisi nuoria pois julkiselta paikalta, kutsuisi ne avoimesti kaupungintaloon? Nuoret voisivat viettää aikaa yhdessä, esittää toiveita ja parannusehdotuksia ja saada apua ongelmiinsa. Tilassa pitäisi olla mahdollisuus kommentoida valtuuston ja lautakuntien päätöksiä, etenkin niitä, jotka koskettavat nuoria. Palautetta pitäisi ottaa vastaan ja viedä eteenpäin. Näin nuorille syntyisi positiivinen kuva vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kun vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin, tämä ei olisi liikaa vaadittu.

Harmi vaan, ettei asiaa sisällytetty peruskorjaussuunnitelmaan.

Blog Action Day 2012: Joukkovoima

Tänään 15.10. vietetään vuotuista Blog Action Day’tä. Jo kuudetta kertaa järjestetyn päivän tarkoituksena on kirjoittaa blogikirjoitus ennalta määrätystä aiheesta, ja tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat tänäkin vuonna tarttuneet haasteeseen. Tämänvuotinen teema on The Power of We, eli vapaasti käännettynä Joukkovoima – tai Väkivalta 🙂

Tietoyhteiskunnassa joukkovoima näkyy erityisesti sosiaalisen median kautta. Viime aikojen kotimaisista tapauksista muistanemme esimerkiksi Fazerin, joka joutui pahoittelemaan kampanjaansa ja lupasi parantaa vastuullisuuttaan palauteryöpyn seurauksena. Joukkovoimaa käytettiin alkuvuodesta myös ACTAn vastaisessa kampanjassa. Yhteydenottojen määrä sai lopulta europarlamentin hylkäämään sopimuksen. Seurasin keväällä myös Senegalin presidentinvaaleja, joissa vaalivilppiä pyrittiin estämään joukkovoimalla usean palvelun voimin.

Kuntavaalien yhteydessä moni puolue lupailee parempia vaikutusmahdollisuuksia oman kuntansa asioihin. Myös Piraattipuolueen yhtenä kantavana teemana, sekä puolueohjelmassa että kuntavaaliohjelmissa, on hallinnon avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Suomessa tulkitaan salassapitosäädöksiä edelleen turhan tiukasti; monissa tapauksissa julkiset asiakirjat ovat aivan liian monen suljetun oven takana. Hallinnon avoimuuden lisääminen lisää kansalaisten joukkovoimaa. Vapaa tieto tarjoaa mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin tai antaa palautetta suunnitelmista jo varhaisessa vaiheessa. Jokaisen poliitikon ja virkamiehen vastuulla on kuunnella kansalaisten mielipiteitä, olivat ne sitten minkälaisia tahansa.

Viitaniemen asuinalueillassa

Viitatorni kesällä 2008.

Kaupunki järjesti torstai-iltana Viitaniemen koululla asuinalueillan (muistio tulossa). Illan tarkoituksena oli käydä läpi asukkaiden näkökulmasta alueen hyviä puolia ja sen puutteita. Itse olin edustamassa nuorisoa muuten melko iäkkään osallistujajoukon seassa. Viitaniemessä olin asunut ennen Belgian-vaihtoani puolitoista vuotta, ja nyt taas paluumuuttajana parin kuukauden ajan, joten alue on jo tullut melko tutuksi.

Hyvinä asioina nousivat ennalta-arvattavasti esille alueen puistomaisuus, ympäröivä luonto sekä rauhallisuus. Viitaniemen asuin- ja puistoalueet on suojeltu vuonna 2007, mikä tarkoittaa sitä, että alue pysyy ulkoisesti samanlaisena myös tulevaisuudessa. Muita ilon aiheita olivat uimarannat ym. liikuntamahdollisuudet ja tietenkin keskustan läheisyys.

Mitä huonoja puolia ja kehittämistarpeita Viitaniemestä tuotiin sitten esiin? Äänestyksen perusteella enemmistöllä oli pahaa sanottavaa liikenteestä: toivottiin lisää töyssyjä, enemmän valvontaa, kauhisteltiin ja valitettiin. Itse jäin miettimään sitä, onko mitään järkeä, että aamuisin ja iltapäivisin puolet kaupungin busseista pyörähtää Viitaniemen kautta vain oppilaitosliikenteen vuoksi. Yhtenä ratkaisuna voisi olla bussipysäkkien rakentaminen Nisulankadun varteen, tieksi kaavoitettua käyttämätöntä tilaa vaikuttaisi olevan ainakin Cygnaeus-lukion edustalla. Myös Kisakadun tai Aatoksenkadun katkaiseminen voisi rauhoittaa ainakin kentän ympäri ajamista. Polkupyöräliikenteen siirtäminen ajoradalle (myös ajoratamaalausten osalta) Viitaniementiellä voisi toimia liikenteen rauhoittajana.

Kaava-asioiden lisäksi myös sotkemiseen haluttiin puuttua. Ehdotukseni laillisesta graffitiseinästä ei saanut suurta kannatusta. Uskoisin, että laillinen paikka vähentäisi jossain määrin muualle töhrimistä; kaikkeahan ei ikinä pysty estämään. Tupakantumppiongelma ammattiopiston kampuksella on todellinen.

Oli jossain määrin sääli huomata, että halutaan mielummin rajoittaa, määrätä ja kieltää sen sijaan että pyydettäisiin parannuksia omaan ympäristöön. Itse halusin panostaa vaalitavoitteidemme mukaisesti matalan kynnyksen liikuntapalveluihin, tässä tapauksessa kuntoilupuistoon (onneksi sekin sai jonkin verran kannatusta), sekä edes kerran tunnissa iltaisin ja viikonloppuisin kulkevaan bussiin.

Illasta jäi positiivinen tunnelma, vaikka olisinkin itse ensin käynyt läpi kehittämisen kohteet ja vasta sitten hyvät asiat, lopettaen illan alueen vahvuuksiin sen heikkouksien sijaan. Olisin myös toivonut enemmän nuorisoa paikalle kertomaan omia tuntemuksiaan. Valitettavasti koululaiset lienevät liian nuoria eivätkä ammattiopiston kävijät asu itse Viitaniemessä…