Kirjesalaisuuden murtaminen johtaa väärinkäytöksiin

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu
Kuva: All Systems Go! — CC-BY-SA Andrew Hart

Oikeusministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi 11.10.2016 mietintönsä, jossa esitettiin keinot heikentää kirjesalaisuutta muuttamalla perustuslakia.

On hyvä, että nykyisellään puolilaittomassa tilassa olevaa tiedustelua halutaan saada lainsäädännön ja valvonnan alle. Sen ei kuitenkaan tarvitse merkitä sitä, että meidän täytyy luopua nykyisistä oikeuksistamme salattuun viestintään. Oikeuksien laajentamista perustellaan muotiin tulleella kansallisen turvallisuuden käsitteellä. Muistutan jälleen, että laki tarjoaa jo nyt laajat valtaoikeudet selvittää suunnitteilla olevia terrorismirikoksia myös pakkokeinoja käyttäen.

Työryhmän mietinnön perusteluissa korostuu hyvä periaate valvontatoimenpiteiden rajaamisesta vain tiettyyn suppeaan perusteltuun joukkoon. Käytännössä kuitenkin Internetin rakenne on sellainen, että yhtä kohdetta valvoakseen pitää kaikki liikenne olla teknisesti valvottavissa. Kohdennettu tarkkailu muuttuu massavalvonnaksi pahimmassa tapauksessa vain hakukriteerejä muuttamalla.

Siinä vaiheessa kun järjestelmä on luotu, on liian myöhäistä peruuttaa. Emme voi tuudittautua siihen uskoon, että Suomessa ei koskaan nousisi valtaan sellainen ryhmittymä, joka haluaa käyttää järjestelmää väärin. Hyvänä esimerkkinä toiminee Jussi Halla-ahon EU-komissiolle jättämä kirjallinen kysymys, jossa hän vaatii mm. salakuuntelun kohdentamista käytännössä kaikkiin Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta Unioniin tulleisiin ihmisiin.

Myös yksittäiset virkamiehet ovat alttiita käyttämään väärin olemassaolevia tietokantoja. Jari Aarnion tutkinnassa paljastui, että poliisi on käyttänyt seurantalaitteita myös muihin kuin rikostutkinnallisiin tarkoituksiin. Kiinnostusta tuttujen ja kuuluisuuksien tietoihin on riittänyt niin sotesektorilla kuin poliisissakin.

Haluammeko tarjota mahdollisuuden laajentaa pikkuhiljaa valvontaa isoihin ihmisryhmiin vai pitää kiinni yhdestä länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan perusarvoista: oikeudesta yksityisyyteen ja viestinnän suojaan? Kun kirjesalaisuuden poistamisesta tehdään helpompaa, voiko meillä tulevaisuudessa olla enää yritysjohtajaa tai poliitikkoa, jota ei ole kiristetty tiedustelussa selville tulleilla salaisuuksilla? Tai riippumatonta lehdistöä?

Ei suinkaan tietovuoto vaan häkkiä ja linnaa

Tämä mielipidekirjoitus ei enää mahtunut lehteen, ks. alla.

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 17.4.2015 piti vuodettuja Tuomioja-sähköpostiviestejä tärkeänä demokratian osoituksena. Lehti on aiemmin suhtautunut kaksijakoisesti tulevan hallituskauden verkkotiedustelulakiuudistuksiin. Silloin tällöin näkemykset ovat olleet hyvin kriittisiä, toisinaan taas on vaadittu pikaisesti parempia tiedustelukeinoja.

Muistutan mediataloja: jos verkkotiedustelulainsäädäntö menee laajimmassa muodossaan läpi, on täysin varmaa, että vakoilu kohdistuu etenkin lehtiin sekä radio- ja televisiokanaviin. Avoimuutta näennäisesti kannattavassa, mutta salailunhakuisessa hallinnossa tietovuotajia halutaan kohdella pahimmassa tapauksessa kuin terroristia. Demokratiaa edistävät tietovuodot jäisivät tällaisessa yhteiskunnassa tekemättä, kun jo pelkkien metatietojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä viestinviejästä.

Piraattipuolue on suhtautunut kriitisesti kaikkeen tietoverkoissa tapahtuvaan tiedusteluun ja vakoiluun. Nykylainsäädäntö sallii jo rikoksesta epäillyn yksityisyyteen kajoamisen. Emme tarvitse Suomeen omaa NSA:ta, vaan meidän pitää vahvistaa nykyistä yksityisyyden suojaa palveluntuottajien investointihalua vauhdittaaksemme.


Sain seuraavan vastauksen lehdeltä, kun lähetin kirjoituksen:

Hei. Kiitos kirjoituksesta. Valitettavasti paperilehden mielipidepalstat ovat eduskuntavaalien osalta jo sulkeutuneet. Huomisen lauantain Keskisuomalainen on Keski-Suomen päivän erikoisnumero, jonka sivut on uutissivuja lukuun ottamatta taitettu varhennetulla aikataululla. Sunnuntai eli vaalipäivä on pyhitetty itse äänestystapahtumalle, silloin ei enää ole mielipidesivua. Mutta julkaisemme tämän kirjoituksen vielä saman tien verkkolehdessä. Menestystä vaaleihin!
Anita Kärki
Tapani Luotola
pääkirjoitustoimittajat
Keskisuomalainen

Ja vastasin vielä seuraavasti:

Pahus, näin vähän veikkalinkin tosin. Toivon tosiaan että konsernissanne ottaisitte tämän ajatuksen huomioon kun kirjoittelette jatkossa verkkotiedustelulaeista, koska riski on kohtalaisen suuri. Piirimmehän teki asiasta myös kannarin jokin aika sitten: http://keskustelut.piraattipuolue.fi/keski-suomi/2015/03/16/ei-laajamittaiselle-verkkourkinnalle/