Kansalaisten aloiteoikeutta pitää helpottaa, ei vaikeuttaa

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 4.2.2017 otsikolla ”Helpotusta kansalaisten aloiteoikeuteen”

Keskisuomalaisessa 29.1.2017 Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah haukkui kansalaisaloitelakia. Hän pitää lakia epäonnistuneena, koska hänen mukaansa 50 000 nimeä on helppo kerätä sähköisesti ja se johtaa huonosti valmisteltujen aloitteiden läpimenoon.

Keskisuomalaisen kansi 29.1.2017
Keskisuomalaisen kansi 29.1.2017.

Eduskuntaan saakka on kuitenkin tähän mennessä päässyt vasta 15 kansalaisaloitetta. Näistä suurin osa on ollut tarpeeksi hyvin pohjustettuja. Eduskuntakäsittelyssä niitä on silti haukuttu liian keskeneräisiksi. Joidenkin aloitteiden on taas koettu sitovan liikaa eduskunnan käsiä koska aloite on kirjattu valmiin lakitekstin muotoon. Nämä ovat lähinnä tekosyitä, sillä eduskunnalla on mahdollisuus (ja jopa velvollisuus) muokata ja työstää ongelmallista aloitetekstiä. On kohtuutonta vaatia aloitteiden laatijoilta syvällistä lainsäädäntöosaamista etenkin kun aidan toiseltakin puolelta tulee huonosti valmisteltuja lakiesityksiä.

Osallistumisen kirjoa pitäisikin laajentaa. Kansalaisaloitteen lisäksi pitäisi olla käytössä myös kansalaiskysymys: tietyn määrän nimiä keräämällä saisi vastauksen asiasta vastaavalta ministeriltä tai koko hallitukselta.

Kuntalaisaloitteeseen ei onneksi vaadita nykyisellään edes erillistä nimienkeruuta. Tulevaisuuden toimenpiteenä kunnan tasolla kuntalaiskysymyksen voisi osoittaa kunnanjohtajalle, -hallitukselle tai oikealle lautakunnalle. Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan jo nyt ja pitäisi ehdottomasti käyttää ohjatusti kyselyjä ja kansalaisraateja sekä kokeilla osallistavaa budjetointia.

Äänestysinto laskee koko ajan ja ihmisten luottamus poliittiseen järjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähissä. Ovi osallistavampaan päätöksentekoon on raollaan, ja olisikin syytä avata se kokonaan. Innostus yhteiseen päätöksentekoon kasvaa vain tarjoamalla todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.

Nuorisotila kaupungintalolle

Tänään avataan kuntavaalikatu, eli puolueiden telttakylä, Jyväskylän kävelykadulle. Myös piraatit pyrkivät olemaan paikalla joka päivä, vähän vaihdellen porukkaa jaksamisen mukaan. Tervetuloa tutustumaan!

Jyväskylän kaupungintalo on ollut remontissa jo pari vuotta, ja sen pitäisi kohtapuoliin alkaa valmistua. Peruskorjauksen myötä toivotaan ratkaisua rakennuksen sisäilmaongelmiin. Saa nähdä, miten asiassa käy. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että remontin yhteydessä olisi voinut ratkaista myös yhden toisen ongelman: Kirkkopuistosta, jossa nuoriso usein aikaansa viettää, tai sen lähialueilta, puuttuu nuorisotila. On totta, että lähistöllä toimii Katulähetyksen Nuortentalo Katutaso, mutta sinne on korttelin kävelymatka eikä se ole auki kuin alkuillasta.

Ydinkeskustassa sijaitsevan nuorisotilan puutetta on paikattu myös Veturitalleilla sijaitsevalla Nuortentila Vaihteella. Se on auki iltayhteentoista joka toisena perjantaina, mikä on jo lähempänä tarvetta. Kaupungintaloon remontin yhteydessä sijoitettu nuorisotila olisi voinut paikata niinä iltoina, kun Vaihde ei ole auki.

Kuvitelkaa, millä tavalla nuoriso suhtautuisi kaupunkiin, joka sen sijaan, että hätistelisi nuoria pois julkiselta paikalta, kutsuisi ne avoimesti kaupungintaloon? Nuoret voisivat viettää aikaa yhdessä, esittää toiveita ja parannusehdotuksia ja saada apua ongelmiinsa. Tilassa pitäisi olla mahdollisuus kommentoida valtuuston ja lautakuntien päätöksiä, etenkin niitä, jotka koskettavat nuoria. Palautetta pitäisi ottaa vastaan ja viedä eteenpäin. Näin nuorille syntyisi positiivinen kuva vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kun vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin, tämä ei olisi liikaa vaadittu.

Harmi vaan, ettei asiaa sisällytetty peruskorjaussuunnitelmaan.