Kaupunkirakenne­lautakunta 24.11.2026

Marraskuisessa etäkokouksessa raha-asiaa, kaavoja ja katuja. Ilona pääsee näillä näkymin tälläkin kertaa kokoustamaan.

§ 189 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite:

  • Venevalkama Alavajärven rantaan. Kaupunki on hankkinut maa-alueen omistukseensa ja kehottanut poistaa alueella pitkään säilytettyjä veneitä. Kaupungin vastauksessa todetaan, että alueelle pitäisi ensin säätää asemakaava.
  • Lisää parkkipaikkoja Tammitielle. Kaupungin näkökulmasta alueella on kohtuullisen välimatkan päässä tarpeeksi parkkipaikkoja. Sivuhuomiona kaupungin karttapalvelussa on nyt saatavilla yleiset pysäköintialueet -taso.
  • Hidasteita Haperontielle. Kaupunki on arvioinut vuosi sitten hyväksytyn pisteytysjärjestelmän mukaisesti (kara 11.11.2025) tilanteen ja todennut, että töyssy ei ole tarkoituksenmukainen. Nopeusmittausten perusteella paikalla noudatetaan rajoituksia hyvin.
  • Leikkipuisto kaikenikäisille. Ajatusta kannatetaan ja mitään yksittäistä puistoa ei luvata rakentaa, mutta todetaan monilla puistoilla olevan jo tämäntyylisiä rakenteita.

Kaupungin neljännesvuosikatsaus kaupunkirakennepalvelujen osalta (liittyy kohtaan § 191). Suuria käänteitä taloudessa ei ole tapahtunut, joten kara-palvelujen kate toteutunee 3,6 miljoonaa euroa heikompana kuin talousarviossa. Tästä suurin osa johtuu tontinmyynneistä, jotka ovat pakkasella viisi miljoonaa euroa.

Tontinvuokrat sen sijaan toteutuvat suurempina, minkä oletan liittyvän siihen, että tyhjiä tontteja ei rakenneta (tontit nykyään ensin vuokrataan, ja myydään rakennusten valmistuttua). Muuten vuoden tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Joukkoliikenne on 300 000 e plussalla!

Lisäksi esittelyt:

  • Korjausvelan tilanne ja ennuste. Tästä keskusteltiin budjettia käsitellessä pari kuukautta sitten, mikä olisi sopiva taso taklata korjausvelkaa. Kaupungilta luvattiin tämän takia asiasta esitys. Materiaaleja ei ole vielä tätä kirjoittaessa saatavilla.
  • Yritystonttien hinnoittelu, liittyy kohtaan § 192.

§ 191 Määrärahamuutokset 2026

Edellämainittuun neljännesvuosikatsaukseen liittyen muutetaan määrärahaa tälle vuodelle, jolloin kara-palvelujen toimintakate on n. -20,7 miljoonaa (hyväksytyssä talousarviossa -16,8 miljoonaa). Ei hyvä.

§ 192 Yritystonttien hinnoittelu

Tonttitarjontaa on, kun olisi vaan ostajia. Ensi vuodeksi ei esitetä hinnankorotuksia, enkä tässä tilanteessa näe niitä tarpeelliseksikaan. Hinnoittelu perustuu teollisuus- ja toimitilatonttien osalta maapohjan hintaan ja liike- ja toimistotonttien osalta rakennusoikeuteen ja asuntotonttien hinnoitteluun. Tarkemmat hinnat löytyvät liitekartasta teollisuusalueittain.

§ 193 Määräalan osto

Ostetaan Puuppolasta Kalmujoen itäpuolelta alue maa-ainesten käsittelyä ja sijoitusta varten. Alue on yleiskaavatyössä tunnistettu tähän tarkoitukseen sopivana.

Piirsin ostettavan alan suurin piirtein peruskartalle. Se paljastaa tälläkin alueella vinon pinon ojitettuja soita. Mahdollisen maa-aineskäsittelyn ympäristöluvassa otettaneen huomioon vesiensuojelukysymykset.

Tämä alue ei ole itselle niin tuttu, vaikka ohi olenkin pyöräillyt Tikkakosken suuntaan.

§ 194 Oikaisuvaatimus

Siltakadun uusien pyöräteiden mahdollinen liukkaus on puhuttanut mediassa ja tämä tapaus oli jopa lehdessä. Ongelmana ei hakijan mukaan ole punainen pinnoite, josta kaupunki on teettäny kitkamittaukset, vaan valkoinen suojatiemassa.

Pinnoitteiden kitkakertoimista keskusteltiin myös pyöräteiden avajaisissa lokakuun alussa. Omakin kokemus on, että punainen massa on vähintään yhtä pitävä kuin viereinen asvaltti, mutta valkoiset merkinnät tuntuvat liukkaammilta. Suojatiemerkinnät on lisäksi tehty melko tiheästi, jolloin niiden väliin ei ole jäänyt paljoa punaista pintaa. Kaupunki ei ole ilmeisesti mitannut valkoisen pinnoitteen kitka-arvoja.

Lehtorannantien suuntaan keskustasta kääntyvä mutka on melko tiukka yli 90 asteen käännös.

Lumihangesta näkyy oikojien määrää sekä kävellen että pyörällä. Kaupungin ajatus on ymmärtääkseni istuttaa ensi keväänä tuohon paikkaan jotain estämään oikomista.

Kaupunki hylkää vaatimuksen, oletettavasti suurimpana syynä on se, että faktatietoa kaikista kitkakertoimista ei ole saatavilla. Asian käsittelyyn toki jälleen kerran palaa enemmän rahaa kuin korvausvaatimus on.

§ 195 Säynätsalon satama

Kaavaa käsiteltiin 11.8. ja kaavaehdotuksesta on tullut palautteita. Niiden perusteella on hiukan joustavoitettu kaavamääräyksiä. Seuraavaksi kaava jatkaa siis valtuustoon hyväksyttäväksi.

Tässäkään kokouksessa ei ole jostain syystä liitteenä yhdessäkään kohdassa täydellisiä palautteita, vaikka kerta koosteissa mainitaan “Alkuperäiset lyhentämättömät muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa.” Täytyypä tarkistaa, mistä on kyse.

§ 196 Tähtiniemi

Korpilahden Tähtiniemen luonnos oli nähtävillä 17.6. käsittelyn jälkeen ja tuottanut palautteita. Niiden perusteella on muutettu kaavamääräyksiä: yksi omakotitontti on poistettu ja muutettu lähivirkistysalueeksi, tarkennettu luonnon ja rakennusten suojelun määräyksiä ja korjattu kulkureittien sijoittelua todellisuuden mukaisiksi.

Tämän jälkeen kaavaehdotus nähtäville ja eteenpäin prosessissa.

§ 197 Teletie 1

Tätä Korpilahden entisen päiväkodin kohdetta käsiteltiin 29.4. Lausunnot tulleet museolta ja LVV:ltä, joista ensimmäinen kiittelee kulttuuriperinnön huomioimista. Näiden pohjalta pieniä teknisiä muutoksia, joten muutosehdotus nähtäville ja eteenpäin.

Olisi kiva nähdä, että uudet kaavat saisivat aikaan kiinnostusta Korpilahtea kohtaan, mutta veikkaan, että pelkästään nämä kaavamuutokset eivät lisää taajaman vetovoimaa, etenkin kun esim. Humak on lopettanut toimintansa siellä.

§ 198 Cygnaeuksenkatu 1

Valtion keskitettyä virastotoimintaansa Sinetti-rakennukseen ruutukaava-alueen toiseen päähän alun perin Keski-Suomen läänin tarpeisiin rakennettu Cygnaeustalo on jäämässä tyhjilleen. Kiinteistön omistaja on hakenut muutosta kaavaan keväällä, jotta ainakin osaan rakennusta voisi sijoittaa asumis- ja majoitustilaa.

Asuimme aikanaan lähes Cygnaeustalon naapurissa. Sateenkaari talon yllä toukokuussa 2009.

Tärkeää olisi keksiä rakennukselle jotain käyttöä, koska tyhjillään siitä ei ole suurta iloa. Tällä hetkellä keskusta-alueella taitaa olla edelleen ylitarjontaa toimistotiloista, joten siinä mielessä asumisen edistäminen olisi perusteltua. Tilojen muutos on järkevämpää verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Kaavaselosteessa oleva tilankäyttöluonnos.

Asuntosiipeä suunnitellaan rakennuksen järvenpuoleiselle osalle, mikä on järkevää. Kaava nostaa esille tärkeänä Hannikaisenkadun puuston, joka suojaa jalankulku- ja pyörätietä ja viilentää kesällä rakennusta. Näidenkin pitäisi antaa kasvaa vielä kymmeniä vuosia suuremmiksi.

Marraskuun harmaus ei ole parasta mainosta rakennukselle.

Kaupunki on optimistinen poistaessaan piha-alueilta pysäköintialuemerkinnät, “jolloin tonttivihreää ja oleskelualueita on mahdollisuus lisätä”, kun luonnoskuvissa parkkipaikat ovat edelleen samoissa paikoissa kuin ennenkin. Vihreyden lisääminen edistäisi tälläkin alueella hulevesien hallintaa.

Parkkipaikoista puheen ollen plussana kaavassa myös kannustus niiden sijoitteluun parkkitaloihin sekä yhteiskäyttöautonormi, joka vähentää parkkipaikkavaatimusta. Tälle alueelle muuttavista suurin osa on varmasti autottomia.

Historiallinen, harvojen tuntema Rantapuisto (joka ei ole vuosiin sijainnut rannassa) on mainittu kaavaselostuksessa.

Rantapuisto tammikuussa 2012. Cygnaeustalo oikealla.

Kaavaehdotus nähtäville, tämä muutos on niin pieni että siitä pääsee lopulta päättämään lautakunta.

§ 199 Lehtokatu

Jatketaan parkkipaikoilla: taas rakennetaan niitä lisää. Toisaalla niitä toivotaan lisää eikä rakenneta, tässä taas muistutuksessa vastustetaan. Tuntuu sinänsä hölmöltä, että tähän paikkaan tehdään yleinen parkkialue, kun heti valoristeyksen toisella puolella on Savelan S-marketin laaja parkkikenttä. Siellä toki on nykyään 2 h kiekkorajoitus…

Samoin toisella puolella Onkapannun kiinteistöjen pihat ovat pelkkää parkkipaikkaa, jotka ovat puoliksi tyhjillään, puoliksi täyteen pakattuja, ja vieläpä kellonajoittain vaihdellen, koska parkkipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Nyt paikkoihin hukataan hurjasti tilaa, kun yhteisillä parkkialueilla tarvetta voitaisiin optimoida paremmin.

§ 200 Kirrinkydöntie

Jyskässä varaudutaan Tammirinteen tulevan kaava-alueen rakentamiseen parantamalla Kirrinkydöntietä.

Muistutuksia on tekstisisällössä otettu huomioon (mm. Sireenitien kohdan suojatien asemointi suhteessa siltä tulevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen), mutta asemapiirustuksessa muutoksia ei näy. Laitoinpa tästäkin viestiä.

Suunnitelmasta puuttuu juurikin tämän kohdan muutokset, jota pitkin Googlen kamera-auto on oikaissut. Ihmettelin tätä jo kesäkuussa, kun käsiteltiin läheisen tontin kaavamuutosta.

§ 201 Rantakuja

Köyhänojaan laskee hurjia määriä vettä ympäristöstä. Sen yläjuoksu Köhniönjärven suunnalla on kaunis, vaikka onkin asutuksen, Keuruuntien ja rautatien ympäröimä. Kukkumäessä on tulvinut useana keväänä ja Rantakuja on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti sen takia. Tulvimisen riskinä on luultavasti pahimmassa tapauksessa Keuruun suunnan rautatien penkereen romahtaminen.

Suljettu Rantakuja huhtikuussa 2024. Tulvavedet on johdettu ratapenkereen ojiin.

Nyt kaupunki on suunnitellut uuden ylityksen, joka vähentää tulvariskejä. Reitin siirtyessä hiukan länteen päin myös tasoristeys siirretään.

Muistutuksissakin on todettu Rantakujan olevan osa pyöräilyn pääreitistöä. Esimerkiksi Kuokkalan alueen eteläosista tullessa sen kautta kuljetaan Novaan ja jopa Keltinmäen suuntaan.

Mutkitteleva uusi linjaus ei ole optimaalinen, mutta ymmärrettävä. Toivotaan ratkaisun auttavan tulevaisuudessa!

§ 202 Tilkunlammentie

Tämä käsiteltiin jo 2.6. mutta otetaan nyt uudelleen maastonmuotojen selkeydyttyä, kun linjauksia on hiukan muutettu korkojen osalta.

Tien pohjoisreunan kupeessa tuli taas pummattua muutama viikko sitten Mastokurkossa. Eipä sitä kyllä osannut siinä hetkessä hahmottaa mitenkään.

Suunnistuksessa tavoitteena ei ole tehdä näin paljoa mutkaa rastille tullessa. Avohakkuualue, johon tie ja tontit rakentuvat, on merkitty kielletyksi alueeksi rastin eteläpuolella.

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 18.11.2026

Vuosi lähenee loppuaan ja budjettikäsittelyjen myötä hyte-lautakunnassa tällä kertaa lähinnä raha-asioita.

§ 79 Neljännesvuosikatsaus

Tässäkin kokouksessa tarkastellaan miten sopeuttamistoimet onnistuvat, nyt tammi-syyskuun ajalta. Yleisesti ollaan todella hyvin positiivisella puolella, kun ollaan saatu säästettyä edellisvuoden samasta ajankohdasta jopa 63 miljoonaa euroa.

Lautakunnan toimialalla ollaan myös oikealla tiellä, mutta jos oikein tekstiä tulkitsen, vähän olisi vielä parantamisen varaa. Toimenpidekorteissa näkyy myös vajausta juuri soten osalta. Riskeistä nostettu ajoittainen jonoutuminen mm. ikääntyneiden ja perheiden palveluissa. Dioilla mainittu myös toistuvia varavirtalaitteiden sähköpaloja Novassa, mikä haiskahtaa tyyppivialta. Potilasturvallisuudessa ei suuria muutoksia.

§ 80 Valtuustoaloite asiakasmaksuista

Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen, jonka tavoitteena on kompensoida hallituksen päätöksiä asiakasmaksujen korotuksista.

Ensimmäisenä asiana on kehotettu selvittämään, voidaanko maksukorotuksia jättää tekemättä. Vastauksessa todetaan, että valtion rahoituskehys olettaa, että maksukorotukset toteutetaan täysimääräisinä, joten liikkumavaraa on varsin vähän.

Tärkeimpänä on siis huolehtia, että maksukorotukset kohdentuvat ensisijaisesti heille, joilla on varaa maksaa palveluista, ja että muille maksujen alentamiset ja perimättä jättämiset ovat mahdollisimman kevyitä prosesseja. Omina Kela-aikoinani tuntui, että Kelassa käsiteltiin aivan turhaan hirvittäviä määriä sote-asiakasmaksuja, vaikka ne olisi voitu jättää saman tien perimättä voimassa olevan toimeentulotukipäätöksen takia. Onkohan tästä päästy pidemmälle? Julkisista tilastoista tätä tietoa ei taida saada kaivettua esiin…

Toisena asiana on kehotettu, ettei hyvinvointialue ottaisi käyttöön maksua kirurgisille raskaudenkeskeytyksille, jos operaatio tehdään omasta pyynnöstä eikä lääketieteellisistä syistä. Myös hyvinvointialueen palvelujohto on samaa mieltä, koska kustannusvaikutus on minimaalinen (korkeintaan sadoista tuhansiin euroihin). Tämä päätös ylläpitää oikeutta turvallisiin abortteihin.

§ 81 Osallisuus- ja kumppanuusohjelma

Päivitetään olemassa olevaa osallisuusohjelman ja sitä täydentävien asiakirjojen kokonaisuutta. Ohjelmassa on kolme näkökulmaa ja toisaalta ryhmää, joiden perusteella osallisuutta edistetään: asukkaat, asiakkaat ja henkilöstö, järjestöt ja seurakunnat sekä palveluntuottajat.

Ohjelman luonteen mukaisesti se on ollut laajasti kommenteilla, ja lausuntojen perusteella kaivataan kyllä monenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan ja erityisesti seurantaa siitä, miten palautteet ovat vaikuttaneet. Tätä jälkimmäistä on usein vaikeaa noudattaa, vaikka se olisi erittäin tärkeä osa vaikuttamisen kokemusta. Jos kehitysehdotukseen ei saa koskaan vastausta, se lannistaa eikä motivoi ehdottamaan uusia ideoita. Toisaalta liikaakaan ei pitäisi kysyä asioista: liian usein järjestetyt tai liian abstraktit kyselyt saavat turtumaan vastaamiseen, jolloin tuloksista ei saa niin paljoa irti.

Palveluntuottajien osiossa kohdassa vaikuttavuus ja kustannustehokkuus esitetyt tavoitteet eivät mielestäni ole ihan suoraan sidonnaisia siihen, miten osallisuus ja kumppanuus on onnistunut, vaan käsittelevät enemmän palveluntuottamisen onnistumista.

Ohjelmasta puuttuu kumppanuus muiden hyvinvointialueiden ja valtion kanssa, kunnat ja maakuntaliitto on kyllä mainittu. Tämä taitaa olla näkökulmakysymys.

Olen kirjoittanut hallinnon avoimuudesta ennenkin, kuvan esimerkki geneveläisestä läpinäkyvyydestä.

Osallistumiseen ja kumppanuuteen liittyy kääntöpuolena myös avoimuus: miten hyvinvointialue tarjoaa tietoa päätöksenteosta tai toiminnasta näille ryhmille? Onko julkisen päätöksenteon, avoimuuden, avoimen datan periaatteet kirjattu auki? Tämä toki ei enää ole suoraan tässä päätettävänä.

§ 82 Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma

Budjettiluonnosta käsiteltiin 21.10. kokouksessa, jonka jälkeen vaikuttamistoimielimet ovat lausuneet siitä.

Nuorisovaltuuston kokouksessa 29.10. (sen verran mitä kerkesin paikalla olla) nuoret haastoivat vt. hva-johtajaa etenkin tuolloin pinnalla olleista huostaanotoista ja sijoituksista, sekä pohtivat miten ennaltaehkäisyllä voidaan säästää raskaammista palveluista. Tämä näkyy myös heidän lausunnossaan.

Niin nuoret kuin vammais- ja vanhusneuvostot kehottavat kiinnittämään huomiota palvelujen saatavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen palveluverkkosäästöjen yhteydessä. Vammaisneuvosto nostaa luonnollisesti myös (etenkin digi-) palvelujen saavutettavuuden. Palveluprosessien ja -ketjujen saumattomuus on luonnollisesti myös kaikille tärkeää.

Joitain asioita on tässä kohtaa vielä vaikeaa tietää, kun kaikkia ensi vuoden alusta voimaan tulevia lakeja ei ole eduskunnassa hyväksytty (esim. kuntouttavan työtoiminnan kohtalo, työllisyyttä edistävä palvelu josta pitäisi muutenkin kirjoitella).

Tekoälyavusteinen kirjaaminen (joka on yksi mielestäni hyväksyttävimpiä ja järkevimpiä tapoja käyttää laajoja kielimalleja) on nostettu lausuntoon, muutenkin pitää jatkuvasti seurata muiden hyvinvointialueiden kokemuksia erilaisista tavoista hyödyntää tekoälyä (ks. UNA Oy:n tilannekuvaraportti), jotta voidaan kopioida parhaat käytännöt meille.

Palveluverkon mylläysten myötä huoli kuljetuspalvelujen tarpeesta nousee luonnollisesti kaikissa lausunnoissa esille. Kelataksirumbaa ja omalla autolla suhaamista voisi luonnollisesti vähentää kattavammalla julkisen liikenteen verkolla. Kelan tilastojen mukaan matkoja korvattiin viime vuonna noin 364 miljoonan euron arvosta 610 000 henkilölle, joista noin ⅔ eli noin 227 miljoonaa euroa, oli taksimatkoja.

Koska nämä kulut tulevat valtion budjetista tai sairausvakuutusrahastosta, siinä missä joukkoliikenteen järjestämiskulut ovat pääosin kuntien vastuulla, nykymalli ei kannusta lisäämään joukkoliikennettä, koska se johtaisi vain kuntien kulujen nousuun ja matkakulujen pieneen laskuun valtion budjetissa. Nykyisellään julkinen sektori säästää lähinnä kilpailuttamalla taksipalveluntuottajia säännöllisesti uudelleen ja yhdistelemällä matkoja. Joukkoliikenteeseen panostaminen sen sijaan hyödyttäisi myös muita kuin sote-palveluissa asioivia henkilöitä.

Lautakunta antaa tästä kaikesta oman lausuntonsa, ja kaikkien toimielimien lausuntojen pohjalta aluehallitus vie budjettiasiakirjat aluevaltuustolle 8.12. päätettäviksi.

§ 83 Palvelusetelien sääntökirjat

Hyvinvointialue mahdollistaa joissain palveluissa valinnanvapautta palvelusetelien avulla. Käytössä olevia palveluseteleitä ja niiden sääntöjä tarkastellaan vuosittain. Muutokset briiffattiin jo pari viikkoa sitten lautakunnan iltakoulussa, jolloin käytiin läpi mitkä setelit ovat edelleen voimassa ja mitkä tauolla, sekä millaisia päivityksiä palvelusetelien hinnoitteluun tehdään. Päivityksiä on valmisteltu yhdessä palveluntuottajien kanssa.

Isoina linjoina seteleissä keskitytään niihin palveluihin, joissa asiakkaalla on todellista valinnanmahdollisuutta ja hyvinvointialueen oma toiminta ei ole tarkoituksenmukaista. Nyt on purettu myös palveluasumisen seteleitä, joissa on yhdenmukaisuuden takia siirrytty suoriin hyvinvointialueen ostopalveluihin. Joidenkin setelien arvoihin on tehty pieniä päivityksiä.

§ 84–101 Myöntämisperusteita ja soveltamisohjeita

Monta pykälää, kun päivitetyistä palvelujen perusteista päätetään. Näidenkin osalta tiivistelmä käytiin iltakoulussa läpi. Paljon yksityiskohtia, joita on valmisteltu yhdessä palveluntuottajien ja asiakkaiden kanssa.

Osaamiseni ei ole kaikista näistä kovin vahvaa (toimeentulotuki Kela-historiastani johtuen vahvimmasta päästä), joten tässä vaiheessa täytyy lähinnä luottaa siihen, että jos jotain isompia epäkohtia olisi, joku niistä huikkaa. Käytännössä monissa kohdissa on tehty tarkennuksia ja selkeämpiä rajauksia osittain säästötoimien takia, mutta myös lakimuutoksista johtuen.

§ 102 Jälkihuollon harkinnanvarainen tuki

Yhtenä osana viime vuosien sosiaaliturvatiukennuksia tiukennettiin toimeentulotuen myöntöehtoa, jonka perusteella jälkihuollossa olevan nuoren ei aiemmin tarvinnut hakea opintolainaa. Aluevaltuusto on kuitenkin linjannut (sen jälkeen kun hyte-lautakunta käsitteli valtuustoaloitteen toukokuussa ennen kuin aloitin lautakunnan jäsenenä), että peruskoulua tai tutkintokoulutukseen valmentavia opintoja käyvät jälkihuoltonuoret voivat hakea harkinnanvaraista tukea, jotta heidän ei tarvitsisi jatkossakaan nostaa opintolainaa. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä näiden nuorten velkaantumista.

Hyväksytään tämän tuen myöntöperusteet. Myöntöperusteissa on epämääräinen muotoilu “runsaasti” itsenäistymisvaroja, josta täytynee kysäistä, millaisia summia siinä ajatellaan. Olisiko syytä määritellä jokin euromääräinen summa, vaikka tuki onkin aika yksilöllinen? Käytännössä tämä tuki lienee ensisijainen verrattuna toimeentulotukeen (koska sen myöntämisen ehtona on opintolainan hakeminen), joten on myös varmistettava, mitä kaikkea menoja tämän tuen puitteissa katetaan, tätäkään ei ole tarkemmin määritelty. Onko tarkoitus noudattaa samoja menoja kuin toimeentulotuen osalta? Pitää varmistaa, onko tätä nyt ajateltu ihan loppuun asti.

Vielä uudestaan tekstiä ja aiempien päätösten perusteluja lukien tuki on kytketty lastensuojelulain 76 a pykälään, jossa puhutaan ympäripyöreästi riittämättömästä toimeentulosta ja puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta. Teoriassa tätä voidaan varmaan tulkita samoin kuin toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja, mutta en ole asiantuntija. Mietin myös tuen veronalaisuutta. Laitoin kysymyksiä viranhaltijoille.

§ 103 Muutokset perhe- ja sosiaalipalveluiden toimitiloissa

Aikuisten sosiaalipalveluissa kuntouttavan työtoiminnan päättyminen vaikuttaa tilantarpeisiin. Perheiden sekä lasten ja nuorten palveluissa yhdistellään tiloja. Näillä saadaan aikaan yli puolen miljoonan säästöt ensi vuodeksi.

Joitain perheiden palveluja siirtyy Harjun kupeeseen Voimalaan. Kuva vuodelta 2015, CC-BY-SA Tiia Monto.

§ 104 THL:n arvio sote-järjestämisestä HVA:lla

THL arvioi vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä hyvinvointialueittain. Liitteenä ei ole varsinaista arviota (oletettavasti tämä), asiakohdan tekstin perusteella aika lailla samoja asioita tunnistettu kuin muutenkin, eli palvelujen saatavuutta, palvelupolkuja ja kapasiteettiasioita. Ei mitään suuria yllätyksiä siis.

§ 105 ilmoitusasiat

Hyvinvointialue on hakenut rahoitusta neljään hankkeeseen, joiden kautta kehitetään nuorten vaativaa päihdehoitoa, lastensuojelun perheiden tukitapoja, palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä vaikuttavuusperusteista päätöksentekoa.

Vanhusjärjestöt ja vanhusasiavaltuutettu ovat esittäneet huolta kannanotossaan iäkkäiden pääsystä ympärivuorokautiseen hoivaan, heidän itsemääräämisoikeudestaan ja henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta.

Whatsappin kanavista ja Metan välinpitämättömyydestä

Yle kertoi tällä viikolla, miten Meta tarjoilee ”10-vuotiaiden tanssivideoita” Whatsappissa kanavien suositusten kautta.

Tarkistin myös oman Whatsappini tilanteen, ja samantapaisesti kuin toimittajien testissä, minulle suositellaan Ylen, BBC:n, Bloombergin ja WHO:n tuottaman sisällön lisäksi jostain syystä myös Turunväylän ja Naantalintien louhintatöiden etenemistä, mutta myös todella paljon erilaisia oletettavasti lasten ylläpitämiä muutaman sadan seuraajan kanavia.

Ylen jutussa keskityttiin ”lasten some” -aspektiin, joka tuo mielestäni hyvin esiin sen, miten vaikeaa somepalvelun määrittely voi olla. Moni ymmärtää helposti Tiktokin tai Instagramin sosiaaliseksi mediaksi, siinä missä Whatsapp ja Telegram hahmotetaan ensisijaisesti pikaviestimiksi. Näistä molemmista kuitenkin löytyy samantyyliset kanava- ja ryhmätoiminnot.

Kanavahaun suodattimilla voi valita, minkä maan kanavasuosituksia haluaa selata. Länsimaat kuten Belgia, Ranska ja Kanada, toimivat samaan tapaan kuin Suomi. Ehdotusten seuraajamäärät vaihtelivat kymemnistä tuhansista satoihin, ja moni pienemmistä kanavista vaikutti tyttöjen ylläpitämältä. Isommat olivat monesti kytköksissä jalkapalloon.

Kokeilin myös useampaa Afrikan maata, kuten Marokkoa, Senegalia ja Burkina Fasoa, joissa jalkapallo oli luonnollisesti edustettuna, mutta myös työtarjoukset sekä erilaiset elämänohjekanavat. Näissä tyttökulttuuri ei erottunut yhtä paljon, mutta se saattaa johtua demografiasta: etelässä taitaa olla edelleen todennäköisempää, että jos perheessä lapsilla on puhelimia, ne on ennemmin pojilla kuin tytöillä. Algoritmi tarjoili kaikkien maiden osalta sekä isoja että pieniä kanavia.

Koska Meta ei tarkemmin julkaise algoritminsa toimintaa (eivätkä he toki välttämättä tiedä sen toimintaa itsekään, jos sen taustalla pyörivä sumean logiikan ML-malli on muodostettu täysin algoritmisesti), en tiedä, mihin tietoihin ja oletuksiin suositukset perustuvat. Voi olla, että käytössä on jonkinlainen painotus, että ”massakanavien” lisäksi käyttäjälle tarjoillaan ehdotuksia pienemmistä vaihtoehdoista intiimiyden ylläpitämiseksi. Tausta-ajatus voi olla hyvä: se tarjoaa mahdollisuuden myös pienille kanaville kasvattaa orgaanisesti seuraajamäärää.

Oli algoritmi luotu tietoisesti tai jonkin käyttäjädatan perusteella, Meta on kuitenkin tehnyt valinnan, että sovellus toimii tällä tavalla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei sitä ole kiinnostanut, mitkä voivat olla tämäntyylisen algoritmin seurauksia. Meta on tunnetusti ollut kerta toisensa jälkeen välinpitämätön toimintansa seurauksia kohtaan, kuten Sarah Wynn-Williams on kirjoittanut teoksessaan Careless People. En ole kyseistä kirjaa päässyt vielä lukemaan, mutta kiukkua yritystä kohtaan voi rakentaa lukemalla vaikka Cory Doctorowin kirja-arvion tai Strategic Tree -blogin (toistaiseksi ainoan) I think I hate the Internet -postauksen.

Haluan siis muistuttaa parista asiasta:

  • Somepalveluissa ei ole pakko olla. Whatsapp on ainut Metan tuote, jota edelleen (vastentahtoisesti) käytän. Boikotilla vapauttaa myös itsensä henkisesti algoritmien koukuista.
  • IT-alan teknisillä ratkaisuilla on aina sosiaalisia seurauksia. Yritän säännöllisesti muistuttaa työssäni, että teknisten valintojen irrallisuus muusta maailmasta on illuusio. IT-työ koostuu pääosin sosiaalisista kysymyksistä, toisin kuin me nörtit haluamme myöntää.

Kaupunkirakenne­lautakunta 3.11.2026

Lautakunta kokoustaa näin loppuvuodesta tiiviillä tahdilla. Ilona pääsee tällä kertaa kokoukseen, joten seuraan sivusta.

§ 182 Ilmoitusasiat

Huhtakeskuksen ja Kanavuoren asemakaavat ovat tulleet voimaan, samoin kuin valitusprosessin jälkeen Ylämyllyjärvi II.

Esittelyissä kaupunkiluontosuunnitelma, jonka luonnos on tulossa nähtäville. Tällä toteutetaan EU:n biodiversiteettistrategiaa ja ennallistamisasetusta, ja oletettavasti myös reagoidaan OECD:n tutkimukseen, jonka mukaan Jyväskylässä on Suomen kaupungeista toiseksi kuumin lämpösaareke. Kesällä oli myös asukaskysely, johon muistan vastanneeni.

Kasvillisuuden lisäämisen ja hulevesien hallinnan toimenpiteet tiiviisti rakennetuilla alueilla eivät pitäisi olla tässä kohtaa kovin yllättäviä, suunnitelma tullee kohdentamaan toimia koviten helteestä kärsiville alueille.

Esittelyissä myös seudullinen kestävän liikenteen suunnitelma, joka myös kumpuaa EU-tasolta. Tarkoitus on tarkastella Jyväskylän ja ympäröivien kuntien liikennejärjestelmää kokonaisuutena, ja sitä on edistetty jo yhteistyössä kuntien kanssa. Nyt haetaan myös Jyväskylän näkemystä.

Tässä pitäisi lobata jälleen kerran lihasvoimin liikkumisen helppoutta ja joukkoliikennemahdollisuuksia raiteilla ja kumipyörillä. Juuri pari päivää sitten Keski-Suomen nuorisovaltuuston kokousta seuratessani noiduin hiljaa mielessäni, kun yksi nuorista joutui poistumaan jo ennen viittä, jotta pääsee bussilla kotipaikkakunnalleen. Joukkoliikenteen palvelutason romahtaminen 2000-luvulla vaikuttaa erityisesti heihin, jotka eivät itse voi ajaa autoa.

§ 183 Viranhaltijapäätökset

Siltakadun pyörätiemuutokset ovat jatkuneet siihen suuntaan mitä avajaisissa puhuttiin. Lokakuun viimeisellä viikolla Ainolanrannan ylityspaikalle tuli pyöräsuojatie, koska tarkastelun perusteella autoilijat muutenkin väistivät aina pyöräilijöitä. ”Tyynyksi” rakennettu ylityspaikka on hyvä esimerkki siitä, miten liikennesuunnittelu vaikuttaa suoraan ihmisten käyttäytymiseen.

Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat nyt etuajo-oikeutettuja.

Muutos selkeyttää väistämissääntöjä ja parantaa pyöräilijän oikeusturvaa onnettomuustilanteessa. Tämän lisäksi Schaumanin puistotien risteykseen on tulossa nuolivalo Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville, sitä ei ole vielä toteutettu. Saa nähdä, miten uusi rytmitys vaikuttaa niin autoliikenteeseen kuin suoraan menevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vihreän kestoon.

Muuratsalossa Kortepellontien yksityistiellä tehdään sähköverkon saneerausta, ja historiallisista syistä tien katuvalot ovat olleet kaupungin vastuulla. Nyt kun sähkötolpat poistuvat, pitäisi tilalle pystyttää katuvalot. Koska kyseessä on yksityistie, kaupunki ei ole oletuksena rakentamassa uusia valaisimia, vaan pyrkii eroon valaistusvastuusta. Käytännössä päätetään purkaa tievalaistus ko. osuudelta, mutta tiekunnalla on mahdollisuus hankkia pylväät itselleen ja ottaa valaistuksen järjestämisen omalle vastuulleen jatkossa.

Lisäksi useassa päätöksessä on mainittu vanhoja ystäviäni pysäköintijärjestelyjä ja mainostauluja.

§ 184 Määräalojen myyminen

Toyotan rallitallin tutkimuskeskus jatkaa rakentumistaan Majajärvelle, en harmillisesti kerennyt mukaan avoimien ovien päivään syyskuun lopulla (ksml, yle). Talli haluaa ostaa nykyisellään kaupungin omistuksessa ja tallille vuokrattuna olevan testirata-alueen itselleen.

Kaupunki on viime vuosina sitoutunut kovasti Toyotan investointeihin. Globaalilla tasolla toimivan yrityksen tytäryhtiön asettuminen Jyväskylään on toki talousmielessä hieno juttu (etenkin kun uusien sääntöjen ralliautoissa Toyotalla on näillä näkymin vahva asema) ja liikuntapääkaupunkiin sopii myös kilpa-autoilun huipputallin päämaja. Sääli vaan on, että autoteollisuus on niin kovasti läsnä ja motivoi edelleen tekemään sellaisia ratkaisuja liikennepoliitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa, jotka edistävät yksityisautoilukeskeisyyttä.

Toyotan suhde vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on ollut vuosien mittaan hankala. Hybriditeknologiassa se on ollut etujoukoissa ja kehittänyt moottorit todella pitkälle, mutta täyssähköautoja se on alkanut valmistaa vasta vähän pakon edessä. Investoinnit vetyautoiluun näkyvät Cefmof-säätiön toiminnassa ja ”vihreän vedyn” projekteina Jyväskylän seudulla. Vedyllä tullee olemaan liikenteessä jonkinlainen paikka tulevaisuudessa, mutta globaali trendi on ollut selkeä: akustoihin perustuva liikenne on selvästi se, mihin isossa kuvassa siirrytään. Toistaiseksi litiumakkujen raaka-aineita on riittänyt kattamaan kysynnän.

Sivujuonteena tuli mieleen onkohan testirata-aluetta kaavailtu Jukolan viestin kisakeskukseksi 30-luvulla, jos Suunta Jyväskylän kisahakemus menee läpi?

§ 185 Airanteentie

Luonnos oli 25.8. käsittelyn jälkeen kommenttikierroksella ja nyt pienten viilausten myötä saaadaan ehdotus nähtäville. Tämäkin menee lopulta valtuustolle hyväksyttäväksi.

Airanteentien maisemaa elokuun lopulla. Kaava-alue tien vasemmalla puolella.

Ratkomme somekielloilla väärää ongelmaa

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 29.10.2026 otsikolla ”Somekielto osuu väärään maaliin”. Kannustan kaikkia vähentämään rajusti somen käyttöä.

Nuorison pääsyä sosiaaliseen mediaan yritetään vauhdilla rajoittaa  mm. mielenterveysongelmilla ja Pisa-tuloksilla perustelemalla. Kielloilla puututaan lasten ja nuorten viestinnän vapauteen ja iän tarkistaminen sisältää yksityisyysongelmia, mutta vielä suurempi virhe on, että ratkomme somekielloilla väärää ongelmaa.

On totta, että moni meistä, nuori ja vanha, on koukussa somepalveluihin, josta varmasti aiheutuu monenlaisia ongelmia. On ymmärrettävä, että tämäkään riippuvuuden muoto ei ole pelkästään psyykkistä, vaan myös fyysistä.

Massiiviset somepalvelut kuten Tiktok, Instagram, Youtube tai Twitter koukuttavat aivan samoilla mekanismeilla kuin uhkapelaaminen tai päihteet. Loputtoman syötteen sisältöjä selatessa aivot vapauttavat säännöllisin väliajoin dopamiinia, josta seuraa mielihyvän tunteita. Haluamme jatkaa skrollaamista: sisältääkö seuraava kuva, video tai viesti taas uuden oivalluksen?

Palveluntarjoajien tavoitteena on, että käyttäjä ei sulje sovellusta. Tuolloin hänelle voidaan näyttää mahdollisimman paljon mainoksia muun sisällön lomassa. Tämän takia sisältöä ohjaavat algoritmit on optimoitu tarjoamaan jokaiselle käyttäjälle juuri häntä sopivasti kiinnostavaa ja innostavaa sisältöä. Kun sovelluksen sulkee, tekee hetken päästä mieli lisää.

Nämä koukuttavat mekanismit ovat käytössä myös muualla kuin somepalveluissa. Esimerkiksi joidenkin videopelien lootbox-tavara-arvonnat tai Temun koukuttavat erikoistarjoukset vaikuttavat meihin samantapaisesti. Näihin somekiellot eivät tepsi. Vastuu näiden kaikkien riippuvuutta aiheuttavien palvelujen välttelyyn on tällä hetkellä niiden käyttäjällä, vaikka voisimme suhtautua niihin samaan tapaan kuin muuhunkin haitalliseen markkinointiin.

Sosiaalisen median tarkka määrittäminen on vaikeaa. Ovatko kaikki palvelut, joiden toiminta perustuu viestien välittämiseen, somea? Täyttääkö sanomalehden verkkopalvelu somen määritelmän, jos siellä voi keskustella vapaasti uutisten sisällöstä? Ovatko kirjaston nettisivut some, jos sinne voi kirjoittaa kirja-arvosteluja? Niissä maissa, joissa somekieltoja on astunut voimaan, nuoriso on alkanut käyttää tämänkaltaisia paikkoja keskinäiseen viestintään.

Joitain somepalveluja voi myös käyttää suhteellisen harmittomasti. Perinteisiä verkkoyhteisöjä ja nettifoorumeita on edelleen olemassa, eikä niiden toiminta perustu yleensä puhtaasti koukuttavuuden pohjalta rakennetuille mekanismeille. Pikaviestimet, kuten Whatsapp, Telegram, Matrix, ja vaikkapa IRC, ovat myös sosiaalista mediaa, mutta niiden koukuttavuus taidetaan laskea samalle tasolle kuin sähköpostin (joka oli joillekin se alkuperäinen some, ja hyvin koukuttava).

Jos olemme aidosti huolissamme lasten ja nuoten mielenterveydestä, meidän pitää puuttua juurisyihin. Meidän on lisättävä heidän tulevaisuudenuskoaan toimimalla ripeästi ilmastokriisin ja luontokadon hidastamiseksi. Meidän tulee vähentää lapsiperheköyhyyttä, tarjota toimivia mielenterveyspalveluja sekä antaa nuorille mahdollisuus etsiä omaa polkuaan opintojen ja työelämän ristipaineessa. Näitä asioita eivät somekiellot ratkaise.