Se toinen perustulokokeilu

1.6.2017 alkaa yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tietynasteinen ”perustulokokeilu”.

Myös Lex Lindströminä tunnettu eläketukilaki astuu voimaan kesäkuun alusta. Tarkoitus on ollut päästää pitkään työttömänä olleet yli 60-vuotiaat henkilöt pois TE-toimiston ikeestä tarveharkinnattomalle, vanhuuseläkettä vastaavalle tukimuodolle. Eläketuen maksaa Kela, ja se on takuueläkkeen suuruinen.

Monet olivat harmissaan siitä, että perustulokokeiluun saatiin mukaan vain pienehkö kokeilujoukko, eikä erilaisia perustulomalleja päästy testaamaan. Myös kokeilua selvittänyt tutkimusryhmä kannusti loppuraportissaan laajentamaan kokeilua.

Eläketukilakia säädettäessä olisi voitu ottaa tämä palaute huomioon, ja muodostaa eläketuelle pääsijöistä otosjoukko toisenlaista perustulomaista etuutta varten. Eläketuelle tullee pääsemään noin 5000 henkilöä. Heistä osa on edelleen työhön pystyviä ja haluavia, osa taas käytännössä työkyvyttömiä. Heitä kaikkia yhdistää yli 5 vuotta jatkunut työttömyysputki, ja nyt he pääsevät aikaistetulle vanhuuseläkkeelle.

Joku on sanonut, että vanhuuseläke muistuttaa perustuloa: sen nostaja voi työskennellä ilman että sillä on vaikutusta eläkkeen (brutto)määrään. Eläkeläisten työllisyys onkin viime vuosina lisääntynyt. Koska eläketuki rinnastuu vanhuuseläkkeeseen, myös sitä voi nostaa ja työskennellä samaan aikaan. Eläketuki ja vanhuuseläkkeet ovat veronalaisia etuuksia toisin kuin perustulokokeilun mukainen perustulo. Jos eläketuki on kuitenkin edunsaajan ainut etuus, sen veroprosentti on 0. Työskentelevällä eläketuen saajalla veroprosentti voi olla suurempi.

Perustulokokeilun yhteydessä säädettiin rekisteristä, jota tutkijat voivat hyödyntää kokeilun tuloksia mitatessaan. Olisi varmasti ollut mahdollista perustaa samantapainen rekisteri myös eläketuen saajista. Olisi mielenkiintoista seurata heidän työllistymistään eläketuella ja verrata sitä perustulokokeilun koejoukkoon. Kuinka moni jää eläkkeelle ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä? Kuinka moni kokee uuden alun ja lähtee töihin tai harjoittamaan yritystoimintaa?

Jäävätkö nämä tutkimuskysymykset ilman vastausta?