Kommentti ennen puoluekokousta 30.11.2019

Julkaistu Piraattipuolueen foorumilla 31.10.2019.

En ole osallistumassa 30.11.2019 pidettävään puoluekokoukseen. […]

Mielestäni painostus, jota puoluehallitusta kohtaan on esitetty, on ollut kohtuutonta. Jotkut ovat halunneet nähdä yhdistymispuheissa salaliittoja. On ymmärrettävää, että puheenjohtajan käymät neuvottelut voidaan tulkita väärin. Etenkin ulkopuolisen on vaikeaa erottaa, milloin hän edustaa itseään ja milloin puhuu puoluemme äänellä.

Kuitenkin loppujen lopuksi vaikuttaisi siltä, että erilaisten liberaalien puolueiden liittoutumista on puuhattu vilpittömin aikein. Viestintä vaan on, jälleen kerran (Wiion lakien mukaisesti), epäonnistunut.

En kannata piraattipuolueen yhdistämistä geneerisen liberaalipuolueen alaisuuteen. Liberaalipuolueet eivät ole menneinä vuosikymmeninä menestyneet Suomessa, enkä usko sen asian muuttuvan myös tulevaisuudessa. Puolueellamme on hyvä, mutta edelleen varsin tuntematon brändi, jonka onnistunut toteutus valitettavasti edelleen antaa odottaa itseään.

Piraattiliikkeellä olisi mahdollisuuksia oikealla tavalla markkinoituna. Käytännössä näen pari eri mallia, joiden pohjalta voitaisiin suunnitella parempaa lopputulosta.

Ensimmäinen vaihtoehto on parantaa puolueen rahoitusta. Paremmalla taloudellisella tilanteella voidaan ylläpitää toimivaa puoluekoneistoa palkattuine työntekijöineen ja ostaa näkyvyyttä sanoman kirkastamiseksi. Näkyvyyden kasvaessa puolueeseen liittyisi tai sen aktiivien keskuudesta alkaisi erottua muutamia näkyviä hahmoja, joiden ympärille kampanjointia voisi rakentaa.

Taloudellisia resursseja ollaan yritetty kasvattaa menneinä vuosina laihoin tuloksin. Bitcoin-lahjoituksetkin saatetaan vielä menettää valtiolle.

Toinen vaihtoehto on puolueen reboottaus. Puoluekoneisto jätettäisiin pienempään rooliin. Puolueen ulkopuoliset aktivistit käynnistäisivät toimintaa tiettyjen ydinteemojen (”piracore”) ympärille ruohonjuuritasosta käsin, hajautetusti ympäri maata. Kansanliikkeen kasvaessa puolue olisi luonnollinen kumppani asioiden eteenpäin viemisessä. Näkyviä toimijoita voitaisiin saada puolueen toimintaan näkyviin rooleihin.

Tämä on käytännössä malli, jolla Ruotsin (ja tietyssä mitassa myös Suomen) piraattipuolue on perustettu. Arvattavasti tämä vaatisi edelleen suurta työtä aktiiviporukalta edelleen ilman korvausta, mutta toisaalta työtä ei tarvitsisi tehdä puolueen, vaan tietyn teeman hyväksi.

Ratkaisuja ongelmiimme ei löydy pelkästään puoluehallitusta vaihtamalla. Toimintamme on tällä hetkellä aivan liikaa kaavoihin kangistunutta. Suosittelen valitsemaan kokouksessa mahdollisimman pienen, mutta toimintakykyisen puoluehallituksen, joiden jäsenillä ei ole muita vastuita tai velvollisuuksia puolueen toiminnassa. Ikävä kyllä pelkään, että tämmöisiä henkilöitä ei hirveän paljoa tule löytymään.

Jätän tässä vaiheessa valtakunnan puoluetoiminnan tauolle. Jatkan edelleen yhteydenpitoa Jyväskylän piraatteihin ja jatkan kunnallisessa luottamustoimessani. Henkilökohtaisesti minua jää varmasti pysyvästi harmittamaan, etten osannut tai ehtinyt auttaa piirijärjestöjä omassa toiminnassaan siinä vaiheessa, kun toimin puolueen järjestövastaavana. Toisaalta koen onnistuneeni Arton nostamisessa Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.

On ollut mahtavaa tutustua moneen hienoon ihmiseen vuosien mittaan. Samoin mieltäni on lämmittänyt muilta saadut kiitokset ja luottamuksen osoitukset eri vaiheissa. Kiitos kaikille näistä kokemuksista!

Ajatuksia piraattipuolueen tulevaisuudesta

Julkaistu Piraattipuolueen foorumilla 24.9.2019.

Suomen Piraattipuolue on kriisissä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun niin käy, mutta tällä kertaa on ensimmäinen kerta, kun puolueen tulevaisuus on varmuudella vaakalaudalla.

Organisaatiomme ongelmat ovat olleet pitkään samat. Tulosta vaaleissa on saatu huonommin kuin on odotettu, ja sekin vähä on tuotettu suoraan aktiivien selkänahasta. Liikaa aikaa on käytetty puolueorganisaation larppaamiseen, sekä erilaisiin skitsoiluihin, luottamuspulaan ja selkäänpuukotukseen. Moni innokas toimija on kääntynyt pois saatuaan osansa palautteesta – joka ei välttämättä ole ollut pahantahtoista, vaan pelkoa siitä, onko puolue ymmärretty oikein. Väitän, että puolue on rakastettu kuoliaaksi.

Piraattipuolue syntyi toisenlaisessa maailmassa kuin nyt. Teknologia on edistynyt hurjaa vauhtia, ja viestimme ei ole pysynyt mukana ajassa. Viestin kirkastamista on haluttu ja uutta brändiä pohdittu. Missä on samaistuminen piraattikirjeisiin, kun streamaus kukistaa ja kinnijäämisen vaara minimaalinen? Menetettiinkö yksityisyys verkossa jo ajat sitten, kun käyttäjät eivät enää välitä missä ja miten dataa säilötään? Miten voimme puhua yhteistyön ja uusien päätöksentekomallien puolesta, kun emme kykene toimimaan niiden mukaisesti edes omassa organisaatiossamme?

En ole menettänyt toivoani piraattiliikkeeseen. Globaalisti katsottuna brändi ja ajatukset on saatu myytyä onnistuneesti äänestäjille useassa maassa useaan otteeseen (näkyvimpiniä Ruotsi, Saksa, Islanti, Tšekki, Luxemburg). Tietääkseni näihin kaikkiin menestyksiin on kuitenkin vaikuttanut oikea-aikainen kriisiin reagoiminen ja näkyvien avainhenkilöjen liittyminen liikkeeseen. Vastaavaa ei ole toistaiseksi tapahtunut eikä ole näköpiirissä Suomessa.

Minulla ei ole valmiita vastauksia siihen, miten tästä pitäisi edetä. Tuntumani on, että liikkeelle pitäisi lähteä täysin uusin ajatuksin puhtaalta pöydältä ja ruohonjuuritasolta. Piraattiaatetta sivuava haktivismi on tänä päivänä vähäistä – vaikka se on juuri se, mikä käynnisti alun perin puoluetoimintaa. Tätä kautta puolue voisi alkaa rakentua uudelleen erilaisten, mahdollisesti myös muista yhteyksistä tunnettujen aktiivien varaan. Samoin puoluejohto pitäisi vaihtaa kokonaan, jotta nykyisistä toimintamalleista ja ajattelutavasta päästään eroon. Mutta onko nyt jo liian myöhäistä?

Telttakeskusteluja osa 1: ”Puolueen nimi pitäisi vaihtaa”

Tämä kirjoitus aloittaa sarjan, jossa pohdin laajemmin keskusteluja, joita pääsen käymään kadulla piraattiteltalla (tai vaikka ilmankin sitä). Löydät halutessasi kaikki kirjoitukset telttakeskusteluja-avainsanan alta.

Teidän puolueella on vain yksi ongelma: nimi.

Tämä toteamus toistuu melko usein. Jos englanti taipuu, kannustan lukemaan suoraan Ruotsin piraattipuolueen perustaja Rickard Falkvingen tiivistelmän siitä, miksi puolue on sen niminen kuin onkaan:

  • Ruotsissa kulttuurin jakaminen ja vertaisverkkojen käyttö räjähti käsiin 2000-luvun taitteessa, jolloin perustettiin Antipiratbyrån, Ruotsin tekijänoikeuksien valvontajärjestö.
  • Avoimen kulttuurin aktivistit perustivat vastavoimaksi järjestön nimeltä Piratbyrån. Heitä voimme kiittää mm. The Pirate Bayn perustamisesta.
  • Tavoitteena oli kääntää piraatti-sanan merkitys positiiviseksi, suorastaan progressiiviseksi. Piraatit ajavat tulevaisuutta, jossa yhteiskunta, tieto, taide ja kulttuuri ovat vapaita ja avoimia.
  • Kun Ruotsin tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettiin, oli aika perustaa myös Piratpartiet – ensimmäinen piraattipuolue. Puolue täytyi perustaa, jotta voisi vaikuttaa suoraan myös lainsäädäntöön.

Piratpartiet viettää muuten 10-vuotisjuhliaan 27.8.2016 Tukholmassa.

Mutta onko nimi todella ongelma? Nimi on iskevä ja herättää saman tien keskustelua. Se kertoo saman tien jotain siitä, mikä on piraattien tavoite. Kysyn usein, mikä olisi parempi nimi:

Nimikeskustelussa täytyy muistaa myös se, että olemme osa kansainvälistä piraattiliikettä. Nimen vaihtamiselle pitäisi siis olla suuria syitä. Samalla nimellä on saatu valittua mm. europarlamentaarikkoja ja kunnanvaltuutettuja sekä johdetaan tällä hetkellä valtakunnallisia galluppeja Islannissa. Ei nimi miestä – saatika puoluetta – pahenna.

Uusia nimiä saa toki ehdottaa myös tämän blogauksen kommenteissa! Halutessasi voit myös lukea, miksi olen itse valinnut piraattipuolueen.

Miksi Piraattipuolue?

Moni on perustellut viime aikoina piraattien äänestämistä ja puolueen tarvetta eduskunnassa, joten tässä tiivistettynä myös minulle tärkeitä syitä puolueeni valinnassa.

Piraattipuolue on ainoana puolueena johdonmukaisesti:

  • vaatinut tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua kaikille
  • vastustanut verkkoliikenteen massavalvontaa ja kirjesalaisuuden rikkomista
  • vastustanut sijaintipaikkatietojen massakeräystä
  • vaatinut sormenjälkirekisterin ja nettisensuurin purkamista
  • vaalinut sananvapautta
  • puolustanut vahvaa lähdesuojaa
  • vaatinut radikaalia julkishallinnon avoimuutta
  • halunnut kehittää parempaa demokratiaa ja
  • pitänyt tärkeänä tiedon ja kulttuurin vapautta.

Haluan pitää kiinni länsimaisesta demokratiakäsityksestä ja kehittää yhteiskuntaamme entistä tasa-arvoisempaan, avoimempaan ja kansalaisten yksityisyyttä arvostavaan suuntaan.

ACTA ja kansainvälisen politiikan avoimuus

ACTA-mielenosoituksen tunnelmaa 9.6.2012

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. 

Kevättalvella kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltä ympäri maailmaa Anti-Counterfating Trade Agreement -sopimusta vastaan. ACTA-sopimuksen tavoitteena on nimensä mukaan ehkäistä väärennöksien ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levittämistä sopimusmaissa. Useat kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin nostaneet esiin sopimuksen ongelmakohtia: sen sisällöstä on sovittu salassa, sitä on yritetty saada hyväksytyksi epädemokraattisesti ja se rikkoo räikeästi kansalaisoikeuksia. ACTAn vaikutukset tuntuisivat myös erityisen raa’asti kehittyvissä maissa, jotka tuottavat halpoja lääkekopioita kansalaisilleen. Sopimus onkin kirjoitettu lähinnä suojelemaan länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, etuja kansainvälisillä markkinoilla.

Myös tänään 9.6. ihmiset marssivat kaduille kymmenissä eurooppalaisissa kaupungeissa. ACTA on kokenut aivan hiljattain tappioita EU-parlamentin arvovaltaisissa valiokunnissa: kansalaisvapauksien osalta se leimattiin peräti perustuslain vastaiseksi. Lisäksi esimerkiksi Hollanti on linjannut, ettei aio allekirjoittaa ACTAa tai muita vastaanvanlaisia sopimuksia. Siltikään ei ole varaa rentoutua ja luottaa siihen, että sopimus kaatuisi. Vaikka huomattava osa EU-parlamentin jäsenistä on huomannut sopimukseen sisältyvät ongelmakohdat, eivät myöskään sopimuksen kannattajat ole jääneet lepäämään laakereilleen.

ACTA-sopimus tuodaan heinäkuun alussa EU-parlamentin käsittelyyn. Vetoamme parlamentin jäseniin: Osoittakaa arvostavanne avoimuutta päätöksenteossa, sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen. Hylätkää ACTA.

Arto Lampila & Miika Hämynen, Piraattipuolue