Perustulo

Kannustinloukut ovat myös ajallisesti monimutkaisia

kirjoittaja

Vihreiden Lilja Tamminen julkaisi tänään Facebookissa Google Sheets -taulukon, josta näkee selvästi, miten sosiaaliturvaan (työttömyysturva/yleinen asumistuki/toimeentulotuki) rakennetut kannustinloukut johtavat siihen, että jokainen tienattu euro ei ole samanarvoinen.

Tämä ei toki ole uutta tietoa ja vastaavia käppyröitä on piirrelty ennenkin, mutta hoksasin jälleen, miten nämä eivät kerro koko totuutta sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmista.

Todellisuudessa täytyy nimittäin ottaa huomioon myös asumistuen tarkistusajankohta ja eri tarkistusperusteet.

Otetaan pari esimerkkiä, jotka pohjaavat esitettyyn malliin (yksinasuva helsinkiläinen, vuokra 700 e/kk, maksussa Kelan työttömyysturva, yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki).

1. Toistaiseksi voimassaoleva osa-aikainen työsuhde alkaa 1.1. ja palkka on 1000 e/kk (vero 2,5 %).

Toimeentulotuki lakkaa työsuhteen alettua ja työttömyysturva pienenee. Yleinen asumistuki säilyy kuitenkin entisellään, koska asumistukeen vaikuttavien tulojen muutos on pienempi kuin huomattavaan muutokseen vaadittu 400 euroa.

Mutta ehtiikin kulua pari kuukautta työsuhteen alkamisesta, ja esimerkkihenkilöllemme iskee asumistuen vuositarkistus. Silloin huomioidaan todelliset tulot ja näin ollen reaalitulot laskevat:

2. Osa-aikainen työsuhde ajalle 2.1.-31.3., palkka ko. ajalta 2000 e/kk.

Tällä palkalla työttömyysturva lakkaa (sitä maksetaan vain 1.1. päivältä, jos se on jokin päivä maanantaista perjantaihin). Asumistuen tarkistusajankohta on vasta 1.3., koska tulojen muutos tapahtuu 2.1.! Tämän takia uudet tulot ovat voimassa alle 3 kuukautta (eli vain maaliskuun).

Asumistuessa pohditaan, onko kyseessä huomattava muutos. Lasketaan siis keskiarvotulo, jossa huomioidaan palkka yhdelle kuukaudelle ja muille kuukausille pelkkä työttömyysturva. Tämän perusteella huomattavan muutoksen raja ei tule vastaan, joten asumistukea ei tarvitse tarkistaa.

Palkkaveroprosentista en ollut aivan varma, joten heitin hatusta 15 %.

3. Osa-aikainen työsuhde ajalle 2.1.-31.3., palkka ko. ajalta 2000 e/kk; vuositarkistus 1.1.

Tilannehan muuttuu kovin edellisestä, jos heti työsuhteen alussa tuleekin vastaan asumistuen vuositarkistus. Silloin tuki tarkistetaan saman tien, vaikka edellä todetusti huomattavaa muutosta tuloissa ei tapahdukaan.

Työsuhteen aikana esimerkkihenkilömme saa vajaat 100 e/kk vähemmän rahaa kuin ylläoleva. Työsuhteen jälkeen asumismenoja kompensoidaan enemmän toimeentulotuella, joten etuusjakauma on erilainen (samoin kunnan ja valtion rahoitussuhteet).

Jo näiden kolmen esimerkin perusteella näkyy selvästi se, ettei laki kohtele kaikkia täysin samanarvoisesti. Monissa tilanteissa on erittäin vaikeaa ennakoida sitä, mikä on tulojen muutoksen todellinen vaikutus, sillä on helppo unohtaa jokin muuttuja.

Kannattaa myös huomata, että kyseessä on lisäksi melko yksinkertainen asiakastilanne: yksin asuva henkilö. Todellisessa elämässä kun on monia muitakin etuuksia, puolisoita, lapsia, päivähoitoa…

Oli perustulomalli sitten mikä tahansa, sen täytyy tasa-arvoistaa myös tätä ongelmaa.

Oma taulukkoni, johon graafit perustuvat.

Se toinen perustulokokeilu

kirjoittaja

1.6.2017 alkaa yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien tietynasteinen ”perustulokokeilu”.

Myös Lex Lindströminä tunnettu eläketukilaki astuu voimaan kesäkuun alusta. Tarkoitus on ollut päästää pitkään työttömänä olleet yli 60-vuotiaat henkilöt pois TE-toimiston ikeestä tarveharkinnattomalle, vanhuuseläkettä vastaavalle tukimuodolle. Eläketuen maksaa Kela, ja se on takuueläkkeen suuruinen.

Monet olivat harmissaan siitä, että perustulokokeiluun saatiin mukaan vain pienehkö kokeilujoukko, eikä erilaisia perustulomalleja päästy testaamaan. Myös kokeilua selvittänyt tutkimusryhmä kannusti loppuraportissaan laajentamaan kokeilua.

Eläketukilakia säädettäessä olisi voitu ottaa tämä palaute huomioon, ja muodostaa eläketuelle pääsijöistä otosjoukko toisenlaista perustulomaista etuutta varten. Eläketuelle tullee pääsemään noin 5000 henkilöä. Heistä osa on edelleen työhön pystyviä ja haluavia, osa taas käytännössä työkyvyttömiä. Heitä kaikkia yhdistää yli 5 vuotta jatkunut työttömyysputki, ja nyt he pääsevät aikaistetulle vanhuuseläkkeelle.

Joku on sanonut, että vanhuuseläke muistuttaa perustuloa: sen nostaja voi työskennellä ilman että sillä on vaikutusta eläkkeen (brutto)määrään. Eläkeläisten työllisyys onkin viime vuosina lisääntynyt. Koska eläketuki rinnastuu vanhuuseläkkeeseen, myös sitä voi nostaa ja työskennellä samaan aikaan. Eläketuki ja vanhuuseläkkeet ovat veronalaisia etuuksia toisin kuin perustulokokeilun mukainen perustulo. Jos eläketuki on kuitenkin edunsaajan ainut etuus, sen veroprosentti on 0. Työskentelevällä eläketuen saajalla veroprosentti voi olla suurempi.

Perustulokokeilun yhteydessä säädettiin rekisteristä, jota tutkijat voivat hyödyntää kokeilun tuloksia mitatessaan. Olisi varmasti ollut mahdollista perustaa samantapainen rekisteri myös eläketuen saajista. Olisi mielenkiintoista seurata heidän työllistymistään eläketuella ja verrata sitä perustulokokeilun koejoukkoon. Kuinka moni jää eläkkeelle ilman pelkoa perustoimeentulon menettämisestä? Kuinka moni kokee uuden alun ja lähtee töihin tai harjoittamaan yritystoimintaa?

Jäävätkö nämä tutkimuskysymykset ilman vastausta?

Perustulokokeilu alkaa, onko määrä oikea?

kirjoittaja

Pitkään odotettu perustulokokeilu on alkamassa ja ensimmäiset kirjeet lähtevät huomenna 28.12. joululahjana 2000 työttömälle Kelan asiakkaalle. Nyt kokeiltavassa mallissa on päädytty samansuuruiseen perustuloon, kuin mitä työttömälle maksettaisiin peruspäivärahaa nettona kuukaudessa (560 e/kk).

Monissa puheenvuoroissa on toivottu, että kun perustulo jonain päivänä otetaan käyttöön, sen määrä olisi vähintäänkin sama kuin nykyinen perusturvan minimitaso. Tämä vaatimus (johon myös me piraatit olemme puolueohjelmassamme haksahtaneet) ei olekaan helppo määritellä. Mikä on perusturva ja mitä se vähimmillään on?

Perusturvan määrittelyä

Perusturvana pidettäneen minimimääräisiä toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja etuuksia. Tämän pohjalta listasin alle taulukkoon Kelan maksamia perusetuuksia. Näitä summia voi siis nähdä yksin asuva perheetön henkilö, jos hänellä ei ole muita tuloja. Määrät ovat vuoden 2017 tasossa ja nettosummat laskin oletusveroprosentilla.

Etuus e/pv brutto e/kk brutto e/kk netto
Perustoimeentulotuki 16,26 487,89 487,89
SVL-etuudet* 23,73 593,25 474,60
Työmarkkinatuki 32,40 696,60 557,28
Nuoren kuntoutusraha 30,41 760,25 608,20**
Takuueläke 760,26 760,26

* sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, kuten sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja kuntoutusraha.
** nuoren kuntoutusrahan määrä eroaa vuonna 2017 muista SVL-etuuksista enkä ainakaan vielä tiedä siitä oletuksena tehtävää ennakonpidätystä: se saattaa olla siis muu kuin tässä käyttämäni 20 %.

Tarkkakatseisimmat huomaavat taulukossa lainsäädännön epäjohdonmukaisuuksia: päiväkohtaisen summan kerroin vaihtelee etuuksittain (perustoimeentulotuki 30, SVL-etuudet 25, työttömyysturva 21,5). Tämä johtuu siitä, että kuukauden aikana maksettavien päivien määrä vaihtelee (vastaavasti 7, 6 ja 5 päivää viikossa).

Lisää valinnanvaraa

Halutaanko siis perustulon kanssa lähteä liikkeelle toimeentulotuen yksinasujan perusosasta? Vai työttömyysturvan nettomäärästä? Vai takuueläkkeestä? Yleisimmistä etuuksista voisi mainita myös kotihoidon tuen, jota yksinhuoltaja saisi yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta (jälleen ilman muiden tulojen vaikutusta) 519,41 e/kk brutto (389,56 e/kk netto).

Mainittakoon myös opintotuki: opintorahan maksimimäärä on 1.8.2017 alkaen 250,28 e/kk brutto (225,25 e/kk netto). Opintorahan lisäksi opiskelija saa jatkossa 650 euron suuruisen lainantakauksen: erona muihin ihmisryhmiin opiskelijan perustoimeentulo koostuu siis osittain lainasta.

Minimiturvan vaihtelu ei pääty etuuskohtaiseen vertailuun. Myös etuuksien sisällä on vaihtelua alkaen jo toimeentulotuen perusosasta. Eläkkeissä ja työttömyysturvassa on mukana lapsikorotus (joiden ehdot ja määrät toki eroavat toisistaan). Työmarkkinatuki voi puolittua vanhemman luona asuessa. Kotihoidon tuen hoitolisään vaikuttavat perheenjäsenten tulot.

Vaihtoehtoja ja skaalaeroja siis riittää.

Asumisen tuki ratkaisijana

Oli valinta mikä hyvänsä, olen jo aiemminkin pohtinut, että kiinteänsuuruisen perustulon suurimmaksi haasteeksi nousevat paikkakunnittain vaihtelevat asumiskustannukset. Vaihtoehto valtakunnallisesti kiinteänsuuruiselle perustulolle on esimerkiksi Perustulohack-tapahtumassa ideoitu elinkustannuslisä, jonka kautta perustulon määrä vaihtelisi paikkakunnittain asumismenojen mukaan. Se saattaa tosin sisältää vaaran järjestelmän kanssa pelaamisesta. Kotikuntansa tai osoitteensahan saa periaatteessa muuttaa mihin vain.

Perustulo voisi joka tapauksessa olla mielestäni jopa pienempi, jos minimitoimeentulolla elävien asumismenot katettaisiin erikseen. Lähtökohtana voisi puolestani olla vaikka perustoimeentulotuen taso.

Opiskelijat jälleen kerran kestävyystalkoissa

kirjoittaja

Eduskunta pudotti tällä viikolla korkeakouluopiskelijoiden opintotuen samalle tasolle toisen asteen opintotuen kanssa. Kun samalla opiskelijat siirrettiin opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin sekä päätettiin 190 miljoonan euron leikkauksista toisen asteen koulutuksen rahoitukseen, oli somekaaos taattu ja perinteiset kuvat levisivät pitkin verkkoa.

https://www.facebook.com/188213008201493/photos/a.188775128145281.1073741828.188213008201493/354302911592501/

Opintotuki – aina vaan liikkeessä

Opintotukilakia siis muutettiin jälleen kerran. Alustava tieto leikkauksista julkaistiin toki jo pitkän aikaa sitten ja muutoksia vastaan osoitettiin mieltä alkuvuodesta. Mikä nyt siis muuttuu ja mihin suuntaan? Kokosin alle pääpointit opintotuen ja yleisen asumistuen muutoksista ja omat kommenttini niihin.

Lakiesitykset tulevat voimaan 1.8.2017, eli ensi lukuvuoden alussa.

Opintoraha kutistuu kolmannella asteella ja opintolainan takausta kasvatetaan entisestään. Opintotuki voidaan nähdä sijoituksena tulevaisuuteen ja tällä on perusteltu sen rahoittamista lainalla tulevaisuuden parempia tuloja vastaan. Kuitenkin korkeasti koulutetusta kansasta hyötyy todennäköisesti myös koko yhteiskunta. Pohdin tätä suhdetta jo aiemmin tänä vuonna. Muistan vuosien takaa Nouse jo!- ja Opintotuki indeksiin -kampanjat, joiden saavutukset voimme nyt lopullisesti kuopata…

Suurempaa opintolainaa jatkossa nostavan kannattaa huomata, että opintolainavähennyksessä ja -hyvityksessä huomioidaan jatkossakin vain nykylain mukainen 400 e/kk lainaosuus.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukikuukaudet vähenevät entisestään. Opiskelijan harteille on jo nykyisin lyöty melkoiset odotukset opiskelu- ja valmistumistahdista, eikä tämä muutos ainakaan pienennä stressiä.

Tukikuukausien rajaaminen on muutenkin melko kyseenalainen temppu, koska nykyisin moni päätyy melko varmasti opiskelemaan usean tutkinnon elämänsä aikana. Kuukausien päätyttyä opinnot rahoitetaan toimeentulotuella (jonka ei kuitenkaan olisi tarkoitus olla pitkäkestoinen tukimuoto) tai omalla työllä (tai työttömyysturvalla tai aikuiskoulutustuella tai… lista on pitkä ja epämääräinen).

Toisella asteella tukikuukausia ei edelleenkään ole rajattu.

Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää suoraan myös maksuhäiriöisille. Tämä kuulostaa huonolta ajatukselta. Pankki voi toki vielä päättää erikseen, myöntääkö se lainan. Lainaan tähän väliin Kelan tutkimusblogausta:

Saamamme tulokset olivat selviä: ylivelkaantuneisuus ennusti vahvasti kroonisten sairauksien alkamista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Tulorajat sidotaan indeksiin. Onko opiskelijan siis tarkoitus rahoittaa entistä enemmän opintojaan työnteolla? I’m getting mixed signals here. Olisi kiva, jos opiskelijan sosiaaliturva olisi tarpeeksi suuri, että se sallisi täysipäiväisen opiskelun.

Jos vuosituloraja ylittyy, takaisinperittävän summan korotusta pienennetään 15 %:sta 7,5 %:iin. Mainittakoon vielä tässä, että opintotuki on tietääkseni ainut sosiaalietuus, joka peritään tietyssä tilanteessa korotettuna takaisin.

Vanhempien tulojen vaikutus poistuu itsenäisesti asuvilta 18–19-vuotiailta toisen asteen opiskelijoilta. Hyvä muutos. Vanhempien tulojen ei tulisi lähtökohtaisesti vaikuttaa täysi-ikäisten sosiaalietuuksiin, jos kerran elatusvelvollisuus päättyy 18 vuoteen. (Yksinkertaistan jonkin verran.)

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Tämä poistaa asumisen tuen arviolta noin 50 000 opiskelijalta, esimerkiksi puolison työskentelyn takia. Muutos on sisänsä oikeudenmukainen, koska nykyisellään asumislisä on toiminut käytännössä ”opintorahan lisäosana” näille henkilöille. Sen sijaan yksin asuvien on ollut usein käytännössä pakko nostaa opintolainaa asumiskulujen kattamiseksi.

Noin 120 000 opiskelijaa hyötyy muutoksesta, koska heillä asumisen tuki nousee tai pysyy vähintäänkin samansuuruisena. Yleisessä asumistuessa kun voidaan ottaa huomioon suuremmat asumismenot kuin opintotuen asumislisässä.

Avoparien täytyy jatkossa siis entistä enemmän vastata toistensa elatuksesta ja yhteisistä asumismenoista. Tätä olisi ollut ehkä hyvä kompensoida nostamalla opintorahan määrää, mutta nyt taidettiin mennä toiseen suuntaan kustannusneutraliteetin nimissä…

Positiivista on toki se, että kerrankin tukimuotoja yhdistetään, mikä toivon mukaan kerrankin ihan oikeasti jopa saattaa vähentää byrokratiaa! Tällä kertaa hallitus ei perunut esitystään, ja viimevuotinen veikkaukseni opintotukileikkauksesta toteutui.

Nuorissa tulevaisuus?

Vuosien mittaan minua on mietityttänyt koko ajan vain enemmän se, kokevatko nuoret olevansa osallisia suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Ikuinen puhe leikkauksista ja kestävyysvajeesta, aina vain useammin nuoria koskevat negatiiviset muutokset etuuslainsäädäntöön, paineet valmistua pikaisesti ja huono työllisyystilanne johtavat siihen, että moni nuori luovuttaa jo ennen kuin pääsee liikkeelle. Ei tarvitse katsoa kuin allaolevaa taulukkoa tämän nähdäkseen:

Hyvinvointia haastavien tekijöiden esiintyvyys vuonna 1987 syntyneiden ikäluokassa (tilanne v. 2012). Lähde: Suomi nuorten kasvuympäristönä – 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista, s.13

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Olisi jo aika päästää irti pitkään kestäneestä leikkauspuheesta ja kilpailukykysopimuksista ja tähdätä kohti uusia utopioita todellisten rakenteellisten uudistusten avulla.

Sosiaaliturvajärjestelmämme pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan selkeän perustulomallin päälle, joka loisi todellista turvaa pelkän kasvottoman byrokratian sijaan ja kannustaisi lisäansioiden hankkimiseen. Perustulo ei ole varma lääke mielenterveysongelmiin – mutta se voi ennaltaehkäistä ainakin osaa niistä.