68 äänen hinta

Tarkastuslaskenta ei tuonut muutosta vaalitulokseeni, joten voin nyt tuulettaa 68 äänen saalistani.

Eduskuntavaaleissa 2015 sain Jyväskylässä 153 ääntä. Pyörittelin numeroita ja totesin, että vaikka ottaisin äänestysprosentin laskun huomioon, sain nyt vain 44 % eduskuntavaalien äänistä. Syitä tähän lienevät listan pidentyminen, Arton vahva kampanja ja Jonnan puolueen puheenjohtajana saama näkyvyys.

Haluan alla kertoa, mihin käytin näissä vaaleissa rahaa.

Sähköinen mainonta on edullista…

Pienillä budjeteilla pelatessa ei liene yllätys, että suuri osa piraateista haluaa panostaa vaalikoneiden täyttämiseen ja hinta-laatusuhteeltaan edullisiin markkinointikeinoihin. Hain ilmaista näkyvyyttä jo vaalien välillä kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja lähempänä vaaleja täyttämällä vaalikoneita.

Omat verkkosivut ovat toki myös lähes ilmaiset. Rakensin sivun, jolla kerroin tavoitteistani kuntavaaleissa. Olen jo aiemminkin erottautunut muista piraattiehdokkaista liikennepolitiikkaan keskittymisellä, joten valitsin Jyväskylän joukkoliikenteen kampanjakärjekseni. Kirjoitin alkuvuodesta asiaan liittyvän katsauksen.

Olin päättänyt jo etukäteen budjetikseni noin 500 euroa. Aiempien kokemusten perusteella päätin näissä vaaleissa panostaa erityisesti hakukonemainontaan. Tein mainokset niin Googlen Adwords- kuin Microsoftin Bing Ads -palveluihin. Molemmat kampanjat alkoivat suurin piirtein samaan aikaan (14.3.2017) ja päättyivät vaalipäivään (9.4.2017). Adwordsiin laitoin ensin päiväbudjetiksi 10 euroa ja nostin sen 20 euroon 26.3. Bingissä käytin päiväbudjettina 10 euroa. Adwordsissa näytin neljää eri mainosta, joista yksi oli yleinen ja kolme muuta kohdennetumpia avainsanojen mukaan. Bingiin laitoin vain yleismainoksen.

Kokemukseni perusteella Adwords antaa huomattavasti enemmän näyttöjä ja klikkauksia kuin Bing Ads. Tämä kertoo Suomen hakukonemarkkinoiden keskittymisestä pitkälti Googlen varaan:

Adwords Bing Ads
Näyttökerrat 18335 762
Klikkaukset 845 23
Klikkausprosentti 4,61 % 3,02 %
Hinta/klikkaus 0,47 e 0,14 e
Kokonaiskustannus 400,70 e 3,26 e

Osa klikkauksista ei tosin ollut kovin laadukkaita, sillä huomasin huolestuttavan ilmiön, jossa ihmiset klikkaavat Googlen ensimmäistä hakutulosta lukematta ja hahmottamatta ollenkaan, mihin sitä kautta päätyy. Tämä näkyi vahvasti joukkoliikenneaiheisen mainosryhmän yhteydessä. Sivultani jopa haettiin aikatauluja (Jyväskylän nuorimman valtuutetun lisäksi)!

Blogissani käytettyjä hakusanoja: Aika taulut, Ajat, Hyvinkää, Jämsänkoski jämsä, Keljo keskusta
Jämsänkosken ja Jämsän välistä en edes mielestäni puhunut…

En tehnyt Facebook-markkinointia, koska minulla ei ole omaa poliitikkoprofiilia. En ole kokenut sitä vielä tarpeelliseksi, koska kirjoitan someen melko vähän muutenkin omaa tavaraa. Se johtuu luultavasti luonteestani: olen enemmän tiedon analysoija kuin sen tuottaja. Se näkyy myös sivustoni kirjoitusten pituudessa. Pohdin mainonnan tekemistä KS-piraattien tilin kautta, mutta en kampanjan muiden kiireiden keskellä ehtinyt sitä tehdä.

… fyysinen mainonta on työlästä

Kuva vaaliflyereistä.Tilasin 2500 flyeriä pohjautuen samaan ulkoasuun, mikä minulla oli käytössä kuntavaaleissa 2012. Tilasin ne Print24-palvelusta, jota olemme käyttäneet ennenkin. Kyseessä on edullinen sähköinen painotalo (lappusten hinta tällä kertaa 112,25 e). Näitä flyereitä laputettiinkin sitten postilaatikoihin ja -luukkuihin sekä toki kävelykadun vaalikadulla.

Paperimainoksissa on se vika, ettei niiden konversionseurantaa oikein pysty tekemään ilman erillistä url-osoitetta. Mainonnan teho perustuu pitkälti toistoon, ja tämän takia mainosyhtiöt haluavat seurata ihmisten liikkeitä Internetissä.

Periaatteeni tekevätkin mainostamisesta hiukan hankalaa; käytän sivustokäyntien analysointiin Piwikiä, joka ei vuoda tietoja ulkopuolisille. En seuraa sivullani kävijöitä muualla Internetissä, vaikka se olisikin periaatteessa mahdollista. Parhaat tulokset markkinoinnille saisi kuitenkin sillä, että kohdentaisi viestintää juuri niille ihmisille, jotka ovat jo mainoksia nähneet. Hankalia kysymyksiä!

Läpinäkyvyys periaatteena

Täytin vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen tänäkin vuonna hyvissä ajoin, kuten kaikki muutkin piraatit. Haluamme edistää läpinäkyvyyttä kaikilla julkishallinnon tasoilla, ja näytämme siinä esimerkkiä tätä kautta. Oma ennakkoilmoitukseni ei loppujen lopuksi aivan tullut pitäneeksi kutiaan, mutta suuntaa se kuitenkin antoi.

Rahoitin kampanjani tällä kertaa kokonaan itse.

Olit valitsemassa piraattia – kiitos!

Näin kuntavaalituloksen selvittyä on perinteiseen tapaan aika käydä lyhyesti läpi onnistumisia ja haasteita kampanjan ajalta ja pikaista tuloskatsausta. Tulokset ovat vielä alustavia, tarkastuslaskennassa voi vielä tulla pieniä muutoksia äänimääriin.

Olen edelleen häkeltynyt eilisillasta: piraateilla on nyt kaupunginvaltuutetut niin Jyväskylässä kuin Helsingissäkin. Espoossakin paikka oli hyvin lähellä, mutta ainakin tässä vaiheessa pitää tyytyä varavaltuutettuihin.

Myyräntyöllä tuloksia

Jyväskylässä kampanjointi alkoi oikeastaan jo viime eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin katsoimme Keski-Suomen piirin kanssa suuntaviivoja, joiden perusteella lähdimme rakentamaan yhtä tai kahta paikkaa Jyväskylään näihin vaaleihin. Tämä tarkoitti kovaa työtä: ensin kannattajakorttien keräämistä; säännöllisiä tapaamisia; näyttäytymisiä paikallistapahtumissa; mielipidekirjoituksia… Päädyinpä siinä rytäkässä myös puoluehallitukseen auttamaan myös puolueen valtakunnallisessa menestyksessä.

Jyväskylän ehdokasasettelu onnistui kohtalaisesti, sillä saimme 15 ehdokasta. Heidän lisäkseen vertauslukuja kasvattivat kanssamme vaaliliitossa olleen liberaalipuolueen neljä aktiivia. Ennakkoon tavoittelimme 20–30 hengen listaa; pettynyt ei kuitenkaan voi olla, sillä edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli 9. Lisäksi kaikilla puolueilla tuntui olevan vaikeuksia löytää ehdokkaita.

Vaaleja kohti mennessä tapahtumien tahti vain kiihtyi. Vastasin pitkälti paikallistoiminnan organisoimisesta, mikä näkyi kampanjoinnissani. Se kun jäi hyvin pitkälti vaalikoneiden, verkkomainonnan ja vaalikadulla näkymisen varaan samalla kun jaoin muille paneeliesiintymisiä tai soittelin kaupungille käytännön järjestelyistä. Paneelit myös tuntuivat osuvan turhan usein sellaisiin hetkiin, jolloin olin töissä. Kampanjoimme jämäkästi muiden pidempään toimineiden puolueiden rinnalla, olkoonkin, että se aiheutti paljon työtä osalle aktiiveista.

Vaaliohjelmiin (valtakunnallinen ja Jyväskylä) olen pääosin tyytyväinen, olinhan itse kirjoittamassa niistä isoja osia. Tulevaisuutta ajatellen pitäisi muistaa nostaa esiin myös itsestäänselvyyksiä, kuten laadukas ja ilmainen koulutus, joka näissä vaaleissa vähän pääsi unohtumaan. Meidän täytyy myös jatkossa löytää enemmän ja enemmän konkretiaa palveluntuotantoon liittyviin kysymyksiin; pelkkä valinnanvapaus ei houkuta ihmisiä (etenkään tässä poliittisessa tilanteessa, jossa koko termi on hyvin latautunut).

Osoitimme myös aktiivisuudella esimerkkiä ja ehdokkaamme täyttivät vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset ensimmäisinä niin Jyväskylässä kuin muualla Suomessa.

Numerot eivät valehtele

Piraattien oma äänimäärä Jyväskylässä oli 854 (1,4 %) siinä missä liberaalit keräsivät 153 ääntä (0,2 %). Ilman liittoa samoilla äänimäärillä olisimme jääneet täpärästi valtuuston ulkopuolelle. Vahvin kannatuksemme löytyi näissäkin vaaleissa Kuokkalasta (3,9 %). Hyvät äänisaaliit saimme myös Kortepohjasta (2,6 %), Harjun äänestysalueelta (2,5 %), Nisulasta ja Keltinmäestä (2,3 % kumpikin) sekä Ristikivestä (2,2 %).

Omalta osaltani vaalitulos oli huonompi kuin odotin. Sain 68 ääntä, joilla päädyin piraattien neljänneksi läpimenneen Arto Lampilan (191 ääntä) ja varaedustajien Jonna Purojärven (155) ja Joel Lehtosen (95) taakse. Vaaliliitossa ohitseni kiilasi myös kovan työn tehnyt liberaalien Joni Niskanen 70 äänellään.

Unelmat enemmästä kuin yhdestä valtuutetusta söi uskomaton vihreiden ponnahdus kaupungin suurimmaksi puolueeksi, joka sai vaalivalvojaisväen haukkomaan henkeään. Arvioimme, että monet potentiaaliset äänestäjät taisivat siis hypätä jälleen kerran toisen hevosen kyytiin.

Jyväskylän vaalitulos Ylen palvelussa.

Toisen valtuutettumme saimme Helsinkiin (0,9 %), jossa Petrus Pennanen oli listansa ylivoimainen ykkönen 1364 äänellä (perässä piraateista Ville Hautakangas 145, Ilari Tuominen 113, Ahto Apajalahti 109 ääntä). Petruksen varavaltuutetut tulevatkin liberaalipuolueesta: Amos Ahola (556) ja Leo Bergman (278 ääntä).

Espoossa (0,7 %) piraattien valtuustopaikka oli äärimmäisen lähellä. Pitkin iltaa jännitimme kovaa työtä tehneen pitkän linjan piraattiaktiivi Janne Paalijärven ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Juhani Kähärän taistoa, jossa paikka vaihtoi puoluetta parin äänen erolla samaan tahtiin kun äänestysalueiden laskennat päättyivät. Lopulta Kähärä vei voiton 338 äänen saaliilla saaden varavaltuutetuiksi piraattien Paalijärven (315) ja Pasi Lähteenmäen (182 ääntä).

Perinteisistä vahvoista kaupungeistamme harmitusta aiheuttivat Tampere ja Turku. Puolueen suhteellinen kannatus (0,9 %) jopa laski Tampereella verrattuina edellisiin kuntavaaleihin (olkoonkin että ääniä tuli hitusen enemmän). Tampereella puolueella ei ollut vaaliliittoja. Turussa paikallismedia jopa povasi meille paikkaa ennen vaaleja, mutta se ei valitettavasti realisoitunut: piraattien (0,9 %) ja liberaalien vaaliliiton olisi pitänyt saada noin 500 ääntä toteutunutta enemmän.

Kohti maakuntavaaleja

Tämä vaalituloshan tarkoittaa siis sitä, että Piraattipuolue on mukana myös alkuvuodesta 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa. Tein jossain vaiheessa pikaisia arvioita paikkamääristä eduskuntavaalien 2015 tuloksen pohjalta, ja ne olisivat antaneet maakuntavaltuutetun Uudellemaalle. Työ alkaa välittömästi ja näillä tuloksilla Uusimaa ja Keski-Suomi lienevät luonnollisia painopisteitämme. Olettaen siis että maakuntalainsäädäntö menee luonnoksen mukaisena eduskunnan läpi.

Työ läpinäkyvämmän ja osallistavamman päätöksenteon, ympäristöystävällisemmän kaupunkirakenteen ja monimuotoisen palvelutuotannon puolesta on vasta alkanut. Tule siis mukaan rakentamaan tulevaisuutta kanssamme!

Olipa se ilta!

Telttakeskusteluja osa 2: ”Mikä on piraattien perustulomalli?”

Tässä kirjoitussarjassa pohdin laajemmin keskusteluja, joita pääsen käymään kadulla piraattiteltalla (tai vaikka ilmankin sitä). Löydät halutessasi kaikki kirjoitukset telttakeskusteluja-avainsanan alta.

Tätä kirjoittaessa sitten varmistui, että kovasti uhotusta perustulokokeilusta on tulossa tynkä. Sen sijaan, että kokeilussa olisi mukana eri yhteiskunnallisissa lokeroissa olevia ihmisiä (hoitovapaalla olijat, opiskelijat, sairaat, eläkeläiset, työssäkäyvät, yrittäjät, näiden kaikkien vaihtoehtojen välillä pomppijat), siihen otetaan mukaan vain 2000 marraskuussa 2016 Kelan työttömyysetuuksilla olevaa 25–58-vuotiasta työtöntä.

Rajaamalla pois osa väkijoukosta on vaikeaa saada todellista dataa muusta kuin siitä, tekevätkö ihmiset innokkaammin työtä jos saavat rahansa vastikkeetta ja ilman TE-palvelujen pompotusta. Lakiesitys ansaitsisi laajemmankin perkaamisen jossain toisessa blogauksessa.

Kelan tutkimusblogista bongasin tämän lauseen:

Kokeilubudjetin pienuus puolestaan asetti rajoitteet otoskoolle.

Tästä vedin ainakin itse johtopäätöksen, ettei kokeilusta todellisuudessa haluttukaan tämän kattavampaa. On vaikeaa kokeilla laajasti rajallisella budjetilla.


Anyways, tulin puhumaan piraattien suhteesta perustuloon ja siitä, miten sitä sivutaan telttakeskusteluissa:

Onko piraateilla omaa perustulomallia?

Piraateilla ei ole omaa, konkreettista mallia, koska meillä ei ole sellaisen suunnitteluun resursseja. Itse viittaan usein vihreiden ehdotukseen, koska se oli pitkään laajimmin mietitty ja parhaiten perusteltu malli. Nythän meillä on myös perustulokokeilun esiselvitys, jossa on pohdittu useampaa eri vaihtoehtoa perustulon suuruudeksi.

Puolueohjelmassamme kerrotaan muutamia lähtökohtia, joiden pohjalta piraattien perustulo syntyisi:

  • Perustulon tulee olla vastikkeeton. Tätä ei pitäisi joutua edes perustelemaan, mutta julkisessa keskustelussa on esitetty myös osallistavaan sosiaaliturvaan liittyviä, vastikkeellisia perustulomalleja (joka on itseristiriitainen termi). Vain täysin vastikkeettomalla mallilla voidaan…
  • purkaa byrokratiaa. Kun päästään eroon monimutkaisista sosiaalietuuksien välisistä ristiriitatilanteista ja palkkatulojen yhteensovituksista, kaikilla on mukavampaa.
  • ”Perustulon rahamäärä tulee määräytymään sen mukaan, millainen taso osoittautuu riittäväksi sitä nostavien toimeentulolle ja parhaiten edistää työmarkkinoiden toimivuutta. – – [L]ähtökohtana [on] nykyinen perustoimeentuloturvan taso. Lapsilisät tulee säilyttää erillisinä.”

On myös pohdittava, maksetaanko perustulo ns. negatiivisen tuloveron avulla vai puhtaana käteen. Maksamisen avuksi on väläytelty reaaliaikaista tulorekisteriä, mihin sisältyy omia tietosuojahaasteitaan.

Perustulon tasoon vaikuttaa myös se, sisällytetäänkö perustuloon asumistuen osuus vai pidetäänkö asumisen tukijärjestelmä nykyisellään. Puolueohjelmassa todetaan ainoastaan, että haluamme yhdistää opintotuen asumislisän ja eläkkeensaajan asumistuen yleisen asumistuen alle jo ennen perustulon käyttöönottoa.

Jos perustulosta halutaan mahdollisimman yksinkertainen, pitäisi asumista tukea kiinteällä summalla. Se luultavasti ajaisi ihmisiä vaikeuksiin alueilla, jossa vuokrat ovat suuret. Asumisen tukiin käytetään valtavasti rahaa, joka valuu käytännössä suoraan vuokranantajien taskuihin. Tukijärjestelmä vaatisi siis isoa remonttia. Toisaalta asumistukien pienentäminen saattaisi laskea vuokria. Kertarysäyksellä tukien poistaminen olisi joka tapauksessa käytännössä mahdotonta.

Sinällään ratkaisut asumisen halventamiseen ovat kuntien käsissä: ne kun voivat kaavoittaa ja rakentaa/rakennuttaa lisää asuntoja alueille, joissa kysyntä on suurta.

Mistä rahat perustuloon? Käytännössä perustulon käyttöönotto nostaa väistämättä jonkin verran palkkatulon verotusta (ks. alla eduskunnan tietopalvelun aikanaan vihreille laskema esimerkki [s. 5]).

Veroasteet eduskunnan tietopalvelun vihreille laskemana

Laajasti käytössä olevaa perustuloa rahoitettaisiin ainakin siirtymävaiheessa mm. työttömyysvakuutus-, sairausvakuutus- ja eläkerahastojen kautta. Vaikka veroaste nousisi, kyseiset vakuutusmaksut saattaisivat ainakin oman logiikkani mukaan kutistua, koska perustulon verran rahaa siirtyisi ”toiselle momentille” maksettavaksi.

Lainaan vielä perustulokokeilun esiselvitystä (s.204) perustulon määrästä:

Keskeinen ja kenties kaikkein eniten poliittisia intohimoja herättävä kysymys on, miten tulonjako muuttuu, kuka voittaa ja kuka häviää. Laskelmien mukaan 550 euron perustulo ei merkittävästi muuttaisi tulonjakoa. Korkeammalla perustulon tasolla on luonnollisestikin tuloja tasaava vaikutuksensa. Yhtäältä korkeampi veroton perustulo lisää pienituloisten ostovoimaa ja yhtäältä korkeampi marginaaliveroaste pienentää ylimpien tuloluokkien käytettävissä olevia tuloja.

Toivon sydämeni pohjalta, että perustulokokeilu onnistuu! Se on ainut tapa, millä saamme sen myöhemmin laajemminkin käyttöön ja yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmäämme.

Telttakeskusteluja osa 1: ”Puolueen nimi pitäisi vaihtaa”

Tämä kirjoitus aloittaa sarjan, jossa pohdin laajemmin keskusteluja, joita pääsen käymään kadulla piraattiteltalla (tai vaikka ilmankin sitä). Löydät halutessasi kaikki kirjoitukset telttakeskusteluja-avainsanan alta.

Teidän puolueella on vain yksi ongelma: nimi.

Tämä toteamus toistuu melko usein. Jos englanti taipuu, kannustan lukemaan suoraan Ruotsin piraattipuolueen perustaja Rickard Falkvingen tiivistelmän siitä, miksi puolue on sen niminen kuin onkaan:

  • Ruotsissa kulttuurin jakaminen ja vertaisverkkojen käyttö räjähti käsiin 2000-luvun taitteessa, jolloin perustettiin Antipiratbyrån, Ruotsin tekijänoikeuksien valvontajärjestö.
  • Avoimen kulttuurin aktivistit perustivat vastavoimaksi järjestön nimeltä Piratbyrån. Heitä voimme kiittää mm. The Pirate Bayn perustamisesta.
  • Tavoitteena oli kääntää piraatti-sanan merkitys positiiviseksi, suorastaan progressiiviseksi. Piraatit ajavat tulevaisuutta, jossa yhteiskunta, tieto, taide ja kulttuuri ovat vapaita ja avoimia.
  • Kun Ruotsin tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettiin, oli aika perustaa myös Piratpartiet – ensimmäinen piraattipuolue. Puolue täytyi perustaa, jotta voisi vaikuttaa suoraan myös lainsäädäntöön.

Piratpartiet viettää muuten 10-vuotisjuhliaan 27.8.2016 Tukholmassa.

Mutta onko nimi todella ongelma? Nimi on iskevä ja herättää saman tien keskustelua. Se kertoo saman tien jotain siitä, mikä on piraattien tavoite. Kysyn usein, mikä olisi parempi nimi:

Nimikeskustelussa täytyy muistaa myös se, että olemme osa kansainvälistä piraattiliikettä. Nimen vaihtamiselle pitäisi siis olla suuria syitä. Samalla nimellä on saatu valittua mm. europarlamentaarikkoja ja kunnanvaltuutettuja sekä johdetaan tällä hetkellä valtakunnallisia galluppeja Islannissa. Ei nimi miestä – saatika puoluetta – pahenna.

Uusia nimiä saa toki ehdottaa myös tämän blogauksen kommenteissa! Halutessasi voit myös lukea, miksi olen itse valinnut piraattipuolueen.

Äänestit (jälleen?) piraattia – kiitos!

Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.
Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.

Tässä blogauksessa analysoin vaalitulosta lähinnä Keski-Suomen vaalipiirin osalta. Numerot ovat alustavan tuloksen perusteella, eli joitain muutoksia voi vielä tulla. Tiivistelmää / lp;el kaipaaville: lukekaa ainakin viimeiset kolme pointtia artikkelin lopusta.

Kevään 2015 eduskuntavaalit on käyty. Piraattipuolue onnistui nostamaan kannatustaan valtakunnan tasolla reippaasti edellisistä eduskuntavaaleista, mikä on hieno asia. Se, mikä ei ole niin mukavaa, on toki se, ettei puolue saanut kansanedustajaa vielä tässä vaiheessa – kova työ siis jatkuu. Keski-Suomen osalta edustaja olisikin ollut pieni ihme piilevä äänikynnys huomioiden, mutta etelässä paikkaan oltiin jo kovasti valmiina. Mitäs näistä vaaleista sitten opin/opittiin?

Keski-Suomessa vaalitulos parani jonkin verran edellisistä eduskuntavaaleista, muttei muuttunut viime eurovaaleista paljoakaan. Syyksi spekuloisin liikkuvien äänestäjien vuotoa osittain vihreiden (Touko & co. vetivät hienon kampanjan saadakseen ensimmäisen kansanedustajan Keski-Suomesta) sekä kokoomuksen (etenkin sen liberaalisiiven) suuntaan. Jyväskylässä teimme tästä huolimatta mukavan 1,4 % tuloksen, mikä olisi hyvä toistaa kuntavaaleissa. Se luultavasti riittäisi nimittäin kunnanvaltuutettuun. Vahvoja äänestysalueitamme olivat jo tutuiksi muodostuneet Kuokkala (4,3 %), Kortepohja (3,2 %) sekä Kirkkopuisto, Harju, Puistotori ja Keltinmäki (2,0–2,6 %).

Omaan äänimäärääni, 180 ääntä ja piraattilistan kakkossija, olen kohtalaisen tyytyväinen. Kampanjoimme näissä vaaleissa puolue edellä, mikä näkyy siinä, että moni ehdokas on saanut suurin piirtein saman verran ääniä. Nyt kun puolue on ollut mukana tässä vaalipiirissä useammissa vaaleissa ja saanut näkyvyyttä, voidaan jatkossa lisätä ehdokkaiden profiloitumista ja henkilökohtaista markkinointia. Moni kuitenkin äänestää edelleenkin ensisijaisesti ehdokasta eikä puoluetta. Oma mokani oli jättää vaalikonevastauksia vähän liian vähille perusteille, tarkkuutta tähän jatkossa. Testasin myös ensimmäistä kertaa Google-markkinointia, millä sain sentään muutaman klikkauksen tänne blogiini.

Medianäkyvyys oli näissä vaaleissa kohtalaisen hyvää. Ylen vaaligalleria on yksi tärkeimmistä tempuista, mitä ovat demokratian edistämiseksi viime aikoina tehneet; vielä kun Ylen politiikan toimitus oppisi ottaa myös eduskunnan ulkopuoliset ryhmät mukaan etenkin omana puoluepäivänään. Saimme myös sujuvasti radioaikaa useammaltakin kanavalta. Keskisuomalainen omalta osaltaan sisällytti meidät lähes kaikkeen, mihin tasapuolisesti meidät sai sisällytettyä. Vielä olisin jäänyt kaipaamaan jotain pidempää, syventävämpää juttua, josta olisi saanut esille puolueemme ajamia asioita, mutta noh, julkaistut eduskuntapuoluejutut taisivatkin olla STT:n tekemiä.

Kampanjatoimijoita olisi kaivanut jälleen kerran vähän enemmän. Nyt valtaosa käytännön kampanjatoteutuksesta oli jälleen ehdokkaiden vastuulla. Esimerkiksi osa Keski-Suomen kunnista jäi ilman piraattijulistetta ajanpuutteen takia. Pikaisesti väsättyjä vaalilehtiä jaettiin niin paljon kuin ehdittiin ja kaikista jopa päästiin eroon! Käytännön vaikutus vaalitulokseen onkin sitten toinen juttu: jaoin satoja lehtiä Taulumäen äänestysalueelle, josta saimme loppujen lopuksi yhteensä 28 ääntä. Näkyvyyttä kuitenkin (ja täytyy huomata, että aiemmin mainitsemani vihreät ja kokoomus saivat Taulumäen alueelta hyvän tuloksen kumpainenkin). Lisähaasteena oli jälleen kerran autojen rajallinen määrä. Suuremmalla vaalibudjetilla pakettiauton vuokraus olisi järkevää rahankäyttöä.

Seuraavaksi lähdemme sitten keräämään kannattajakortteja! Puoluerekisteristä tipahtaminen on tosiasia, mutta ainakin itse olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että maamme tarvitsee liberaalia tietoyhteiskuntapuoluetta myös jatkossa. Kuntavaalit kevättalvella 2017 häämöttävät, ja piraattien saaminen kunnanvaltuustoihin loisi avoimuuden meininkiä useisiin Suomen kuntiin. Lisäksi se on looginen ponnahduslauta matkalla eduskuntaan. Jätän toimijoille seuraavat haasteet (ja piirin puheenjohtajana tiedän että ne koskevat myös minua):

  • Puolue (ja sitä kautta piiriyhdistykset) tarvitsee lisärahoitusta, jolla saataisiin vähintään yksi palkattu työntekijä ja lisäksi toimitiloja, joita piiriyhdistykset voisivat hyödyntää. Jos jokainen piraattien 4000 jäsenestä lahjoittaisi kuukaudessa 5 euroa puolueelle, se tekisi vuodessa 240 000 euroa.
  • Aktiivien näkyvyyttä ja puolueen toimintaa on saatava pidettyä yllä etenkin vaalien välillä kaikissa vaalipiireissä. Mielipidekirjoitukset, kannanotot, näkyvien tapahtumien järjestäminen ja jokaisen henkilökohtainen kansalaisaktivismi vievät vielä pitkälle.
  • Kuntavaaleihin 2017 on lähdettävä jo nyt tavoitteena saada vähintään yksi piraatti kaikkien yliopistokaupunkien valtuustoihin. Me pystymme siihen.