Avoimuutta päätöksentekoon

Mielipidekirjoitus yhdessä Arto Lampilan kanssa, julkaistu Keskisuomalaisessa 24.4.2017.

Moni on varmasti miettinyt kuluneen viikon aikana, mitä tuleva valtuustokausi tuo Jyväskylässä tullessaan.

Toivathan kuntavaalit merkittäviä muutoksia Jyväskylän valtuuston valtasuhteisiin: vihreät ottivat haltuunsa Sdp:lle vuosikausia kuuluneen paikan kaupungin suurimpana puolueena.

Muutos avaa aina mahdollisuuksia, ja tällä kertaa meillä voisi olla mahdollisuus lisätä radikaalisti avoimuutta kaupungin päätöksenteossa. Sekä suuren vaalivoiton ottaneet vihreät, että uutena ryhmänä Jyväskylän valtuustoon nousseet piraatit ovat jo pitkään puhuneet päätöksenteon avoimuuden lisäämisestä.

Nyt voisi olla aika ryhtyä sanoista tekoihin, ja avata lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokoukset sekä vaatia kaupungin enemmistöomisteisia yhtiöitä noudattamaan julkisuuslakia.

Julkisen sektorin omistamien yritysten toiminnan avoimuus on myös yksi lähivuosien isoja kysymyksiä – onhan niitä näillä näkymin soteuudistuksen jälkeen moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

 

68 äänen hinta

Tarkastuslaskenta ei tuonut muutosta vaalitulokseeni, joten voin nyt tuulettaa 68 äänen saalistani.

Eduskuntavaaleissa 2015 sain Jyväskylässä 153 ääntä. Pyörittelin numeroita ja totesin, että vaikka ottaisin äänestysprosentin laskun huomioon, sain nyt vain 44 % eduskuntavaalien äänistä. Syitä tähän lienevät listan pidentyminen, Arton vahva kampanja ja Jonnan puolueen puheenjohtajana saama näkyvyys.

Haluan alla kertoa, mihin käytin näissä vaaleissa rahaa.

Sähköinen mainonta on edullista…

Pienillä budjeteilla pelatessa ei liene yllätys, että suuri osa piraateista haluaa panostaa vaalikoneiden täyttämiseen ja hinta-laatusuhteeltaan edullisiin markkinointikeinoihin. Hain ilmaista näkyvyyttä jo vaalien välillä kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja lähempänä vaaleja täyttämällä vaalikoneita.

Omat verkkosivut ovat toki myös lähes ilmaiset. Rakensin sivun, jolla kerroin tavoitteistani kuntavaaleissa. Olen jo aiemminkin erottautunut muista piraattiehdokkaista liikennepolitiikkaan keskittymisellä, joten valitsin Jyväskylän joukkoliikenteen kampanjakärjekseni. Kirjoitin alkuvuodesta asiaan liittyvän katsauksen.

Olin päättänyt jo etukäteen budjetikseni noin 500 euroa. Aiempien kokemusten perusteella päätin näissä vaaleissa panostaa erityisesti hakukonemainontaan. Tein mainokset niin Googlen Adwords- kuin Microsoftin Bing Ads -palveluihin. Molemmat kampanjat alkoivat suurin piirtein samaan aikaan (14.3.2017) ja päättyivät vaalipäivään (9.4.2017). Adwordsiin laitoin ensin päiväbudjetiksi 10 euroa ja nostin sen 20 euroon 26.3. Bingissä käytin päiväbudjettina 10 euroa. Adwordsissa näytin neljää eri mainosta, joista yksi oli yleinen ja kolme muuta kohdennetumpia avainsanojen mukaan. Bingiin laitoin vain yleismainoksen.

Kokemukseni perusteella Adwords antaa huomattavasti enemmän näyttöjä ja klikkauksia kuin Bing Ads. Tämä kertoo Suomen hakukonemarkkinoiden keskittymisestä pitkälti Googlen varaan:

Adwords Bing Ads
Näyttökerrat 18335 762
Klikkaukset 845 23
Klikkausprosentti 4,61 % 3,02 %
Hinta/klikkaus 0,47 e 0,14 e
Kokonaiskustannus 400,70 e 3,26 e

Osa klikkauksista ei tosin ollut kovin laadukkaita, sillä huomasin huolestuttavan ilmiön, jossa ihmiset klikkaavat Googlen ensimmäistä hakutulosta lukematta ja hahmottamatta ollenkaan, mihin sitä kautta päätyy. Tämä näkyi vahvasti joukkoliikenneaiheisen mainosryhmän yhteydessä. Sivultani jopa haettiin aikatauluja (Jyväskylän nuorimman valtuutetun lisäksi)!

Blogissani käytettyjä hakusanoja: Aika taulut, Ajat, Hyvinkää, Jämsänkoski jämsä, Keljo keskusta
Jämsänkosken ja Jämsän välistä en edes mielestäni puhunut…

En tehnyt Facebook-markkinointia, koska minulla ei ole omaa poliitikkoprofiilia. En ole kokenut sitä vielä tarpeelliseksi, koska kirjoitan someen melko vähän muutenkin omaa tavaraa. Se johtuu luultavasti luonteestani: olen enemmän tiedon analysoija kuin sen tuottaja. Se näkyy myös sivustoni kirjoitusten pituudessa. Pohdin mainonnan tekemistä KS-piraattien tilin kautta, mutta en kampanjan muiden kiireiden keskellä ehtinyt sitä tehdä.

… fyysinen mainonta on työlästä

Kuva vaaliflyereistä.Tilasin 2500 flyeriä pohjautuen samaan ulkoasuun, mikä minulla oli käytössä kuntavaaleissa 2012. Tilasin ne Print24-palvelusta, jota olemme käyttäneet ennenkin. Kyseessä on edullinen sähköinen painotalo (lappusten hinta tällä kertaa 112,25 e). Näitä flyereitä laputettiinkin sitten postilaatikoihin ja -luukkuihin sekä toki kävelykadun vaalikadulla.

Paperimainoksissa on se vika, ettei niiden konversionseurantaa oikein pysty tekemään ilman erillistä url-osoitetta. Mainonnan teho perustuu pitkälti toistoon, ja tämän takia mainosyhtiöt haluavat seurata ihmisten liikkeitä Internetissä.

Periaatteeni tekevätkin mainostamisesta hiukan hankalaa; käytän sivustokäyntien analysointiin Piwikiä, joka ei vuoda tietoja ulkopuolisille. En seuraa sivullani kävijöitä muualla Internetissä, vaikka se olisikin periaatteessa mahdollista. Parhaat tulokset markkinoinnille saisi kuitenkin sillä, että kohdentaisi viestintää juuri niille ihmisille, jotka ovat jo mainoksia nähneet. Hankalia kysymyksiä!

Läpinäkyvyys periaatteena

Täytin vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen tänäkin vuonna hyvissä ajoin, kuten kaikki muutkin piraatit. Haluamme edistää läpinäkyvyyttä kaikilla julkishallinnon tasoilla, ja näytämme siinä esimerkkiä tätä kautta. Oma ennakkoilmoitukseni ei loppujen lopuksi aivan tullut pitäneeksi kutiaan, mutta suuntaa se kuitenkin antoi.

Rahoitin kampanjani tällä kertaa kokonaan itse.

Olit valitsemassa piraattia – kiitos!

Näin kuntavaalituloksen selvittyä on perinteiseen tapaan aika käydä lyhyesti läpi onnistumisia ja haasteita kampanjan ajalta ja pikaista tuloskatsausta. Tulokset ovat vielä alustavia, tarkastuslaskennassa voi vielä tulla pieniä muutoksia äänimääriin.

Olen edelleen häkeltynyt eilisillasta: piraateilla on nyt kaupunginvaltuutetut niin Jyväskylässä kuin Helsingissäkin. Espoossakin paikka oli hyvin lähellä, mutta ainakin tässä vaiheessa pitää tyytyä varavaltuutettuihin.

Myyräntyöllä tuloksia

Jyväskylässä kampanjointi alkoi oikeastaan jo viime eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin katsoimme Keski-Suomen piirin kanssa suuntaviivoja, joiden perusteella lähdimme rakentamaan yhtä tai kahta paikkaa Jyväskylään näihin vaaleihin. Tämä tarkoitti kovaa työtä: ensin kannattajakorttien keräämistä; säännöllisiä tapaamisia; näyttäytymisiä paikallistapahtumissa; mielipidekirjoituksia… Päädyinpä siinä rytäkässä myös puoluehallitukseen auttamaan myös puolueen valtakunnallisessa menestyksessä.

Jyväskylän ehdokasasettelu onnistui kohtalaisesti, sillä saimme 15 ehdokasta. Heidän lisäkseen vertauslukuja kasvattivat kanssamme vaaliliitossa olleen liberaalipuolueen neljä aktiivia. Ennakkoon tavoittelimme 20–30 hengen listaa; pettynyt ei kuitenkaan voi olla, sillä edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli 9. Lisäksi kaikilla puolueilla tuntui olevan vaikeuksia löytää ehdokkaita.

Vaaleja kohti mennessä tapahtumien tahti vain kiihtyi. Vastasin pitkälti paikallistoiminnan organisoimisesta, mikä näkyi kampanjoinnissani. Se kun jäi hyvin pitkälti vaalikoneiden, verkkomainonnan ja vaalikadulla näkymisen varaan samalla kun jaoin muille paneeliesiintymisiä tai soittelin kaupungille käytännön järjestelyistä. Paneelit myös tuntuivat osuvan turhan usein sellaisiin hetkiin, jolloin olin töissä. Kampanjoimme jämäkästi muiden pidempään toimineiden puolueiden rinnalla, olkoonkin, että se aiheutti paljon työtä osalle aktiiveista.

Vaaliohjelmiin (valtakunnallinen ja Jyväskylä) olen pääosin tyytyväinen, olinhan itse kirjoittamassa niistä isoja osia. Tulevaisuutta ajatellen pitäisi muistaa nostaa esiin myös itsestäänselvyyksiä, kuten laadukas ja ilmainen koulutus, joka näissä vaaleissa vähän pääsi unohtumaan. Meidän täytyy myös jatkossa löytää enemmän ja enemmän konkretiaa palveluntuotantoon liittyviin kysymyksiin; pelkkä valinnanvapaus ei houkuta ihmisiä (etenkään tässä poliittisessa tilanteessa, jossa koko termi on hyvin latautunut).

Osoitimme myös aktiivisuudella esimerkkiä ja ehdokkaamme täyttivät vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset ensimmäisinä niin Jyväskylässä kuin muualla Suomessa.

Numerot eivät valehtele

Piraattien oma äänimäärä Jyväskylässä oli 854 (1,4 %) siinä missä liberaalit keräsivät 153 ääntä (0,2 %). Ilman liittoa samoilla äänimäärillä olisimme jääneet täpärästi valtuuston ulkopuolelle. Vahvin kannatuksemme löytyi näissäkin vaaleissa Kuokkalasta (3,9 %). Hyvät äänisaaliit saimme myös Kortepohjasta (2,6 %), Harjun äänestysalueelta (2,5 %), Nisulasta ja Keltinmäestä (2,3 % kumpikin) sekä Ristikivestä (2,2 %).

Omalta osaltani vaalitulos oli huonompi kuin odotin. Sain 68 ääntä, joilla päädyin piraattien neljänneksi läpimenneen Arto Lampilan (191 ääntä) ja varaedustajien Jonna Purojärven (155) ja Joel Lehtosen (95) taakse. Vaaliliitossa ohitseni kiilasi myös kovan työn tehnyt liberaalien Joni Niskanen 70 äänellään.

Unelmat enemmästä kuin yhdestä valtuutetusta söi uskomaton vihreiden ponnahdus kaupungin suurimmaksi puolueeksi, joka sai vaalivalvojaisväen haukkomaan henkeään. Arvioimme, että monet potentiaaliset äänestäjät taisivat siis hypätä jälleen kerran toisen hevosen kyytiin.

Jyväskylän vaalitulos Ylen palvelussa.

Toisen valtuutettumme saimme Helsinkiin (0,9 %), jossa Petrus Pennanen oli listansa ylivoimainen ykkönen 1364 äänellä (perässä piraateista Ville Hautakangas 145, Ilari Tuominen 113, Ahto Apajalahti 109 ääntä). Petruksen varavaltuutetut tulevatkin liberaalipuolueesta: Amos Ahola (556) ja Leo Bergman (278 ääntä).

Espoossa (0,7 %) piraattien valtuustopaikka oli äärimmäisen lähellä. Pitkin iltaa jännitimme kovaa työtä tehneen pitkän linjan piraattiaktiivi Janne Paalijärven ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Juhani Kähärän taistoa, jossa paikka vaihtoi puoluetta parin äänen erolla samaan tahtiin kun äänestysalueiden laskennat päättyivät. Lopulta Kähärä vei voiton 338 äänen saaliilla saaden varavaltuutetuiksi piraattien Paalijärven (315) ja Pasi Lähteenmäen (182 ääntä).

Perinteisistä vahvoista kaupungeistamme harmitusta aiheuttivat Tampere ja Turku. Puolueen suhteellinen kannatus (0,9 %) jopa laski Tampereella verrattuina edellisiin kuntavaaleihin (olkoonkin että ääniä tuli hitusen enemmän). Tampereella puolueella ei ollut vaaliliittoja. Turussa paikallismedia jopa povasi meille paikkaa ennen vaaleja, mutta se ei valitettavasti realisoitunut: piraattien (0,9 %) ja liberaalien vaaliliiton olisi pitänyt saada noin 500 ääntä toteutunutta enemmän.

Kohti maakuntavaaleja

Tämä vaalituloshan tarkoittaa siis sitä, että Piraattipuolue on mukana myös alkuvuodesta 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa. Tein jossain vaiheessa pikaisia arvioita paikkamääristä eduskuntavaalien 2015 tuloksen pohjalta, ja ne olisivat antaneet maakuntavaltuutetun Uudellemaalle. Työ alkaa välittömästi ja näillä tuloksilla Uusimaa ja Keski-Suomi lienevät luonnollisia painopisteitämme. Olettaen siis että maakuntalainsäädäntö menee luonnoksen mukaisena eduskunnan läpi.

Työ läpinäkyvämmän ja osallistavamman päätöksenteon, ympäristöystävällisemmän kaupunkirakenteen ja monimuotoisen palvelutuotannon puolesta on vasta alkanut. Tule siis mukaan rakentamaan tulevaisuutta kanssamme!

Olipa se ilta!

Laajempi avoimuus ratkaisuna vallankäytön keskittymiseen 

Mielipidekirjoitus, kirjoitettu yhteistyössä Arto Lampilan kanssa ja julkaistu Keskisuomalaisessa 25.3.2017.

Jari Colliander aprikoi Keskisuomalaisessa 17.3.2017 vallan karkaamista kaupunginvaltuustolta muihin, suljettujen ovien takana toimiviin toimielimiin. Ratkaisuksi hän ehdottaa vallan keskittämistä valtuustolle.

Collianderin perusteena on, että toisin kuin muiden toimielimien, valtuuston toiminta on avointa. Ratkaisun ei tarvitse olla vallan keskittäminen ainoaan avoimeen toimielimeen, vaan avoimuuden laajentaminen lautakuntiin, kaupunginhallitukseen ja viranhaltijoiden tekemään valmitelutyöhön. Näin kuntalaisilla on mahdollisuus seurata päätöksentekoa ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun nykyistä laajemmin.

Olemme Collianderin kanssa samaa mieltä siitä, että virkamiesten valtaa ei saa kasvattaa luottamushenkilöiden kustannuksella. Valtaa on kuitenkin mielummin hajautettava kuin keskitettävä. Otetaan käyttöön osallistava budjetointi ja kuntalaiskysymys, tehdään käyttäjistä palveluiden ja asukkaista alueiden kehittäjiä. Lisäksi vaadimme, että julkisuuslakia pitää noudattaa kaikissa niissä yhtiöissä, joista kaupunki omistaa enemmistön.

Kansalaisten aloiteoikeutta pitää helpottaa, ei vaikeuttaa

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 4.2.2017 otsikolla ”Helpotusta kansalaisten aloiteoikeuteen”

Keskisuomalaisessa 29.1.2017 Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah haukkui kansalaisaloitelakia. Hän pitää lakia epäonnistuneena, koska hänen mukaansa 50 000 nimeä on helppo kerätä sähköisesti ja se johtaa huonosti valmisteltujen aloitteiden läpimenoon.

Keskisuomalaisen kansi 29.1.2017
Keskisuomalaisen kansi 29.1.2017.

Eduskuntaan saakka on kuitenkin tähän mennessä päässyt vasta 15 kansalaisaloitetta. Näistä suurin osa on ollut tarpeeksi hyvin pohjustettuja. Eduskuntakäsittelyssä niitä on silti haukuttu liian keskeneräisiksi. Joidenkin aloitteiden on taas koettu sitovan liikaa eduskunnan käsiä koska aloite on kirjattu valmiin lakitekstin muotoon. Nämä ovat lähinnä tekosyitä, sillä eduskunnalla on mahdollisuus (ja jopa velvollisuus) muokata ja työstää ongelmallista aloitetekstiä. On kohtuutonta vaatia aloitteiden laatijoilta syvällistä lainsäädäntöosaamista etenkin kun aidan toiseltakin puolelta tulee huonosti valmisteltuja lakiesityksiä.

Osallistumisen kirjoa pitäisikin laajentaa. Kansalaisaloitteen lisäksi pitäisi olla käytössä myös kansalaiskysymys: tietyn määrän nimiä keräämällä saisi vastauksen asiasta vastaavalta ministeriltä tai koko hallitukselta.

Kuntalaisaloitteeseen ei onneksi vaadita nykyisellään edes erillistä nimienkeruuta. Tulevaisuuden toimenpiteenä kunnan tasolla kuntalaiskysymyksen voisi osoittaa kunnanjohtajalle, -hallitukselle tai oikealle lautakunnalle. Kunnallisessa päätöksenteossa voidaan jo nyt ja pitäisi ehdottomasti käyttää ohjatusti kyselyjä ja kansalaisraateja sekä kokeilla osallistavaa budjetointia.

Äänestysinto laskee koko ajan ja ihmisten luottamus poliittiseen järjestelmään ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähissä. Ovi osallistavampaan päätöksentekoon on raollaan, ja olisikin syytä avata se kokonaan. Innostus yhteiseen päätöksentekoon kasvaa vain tarjoamalla todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.