Mitä piraateille oikein tapahtui?

Perinteinen vaalipohdiskelublogaukseni pidemmän blogaustauon jälkeen vähän jälkijunassa.

Vaikka ottaisi huomioon sen kuntavaaleihin liittyvän faktan, että kaikilla halukkailla ei ole mahdollisuutta äänestää piraattia omassa kunnassaan, 0,1 % valtakunnallinen äänisaalis on pettymys Piraattipuolueen näkökulmasta. Se on myös huonoin vaalitulos koko puolueen olemassaolon aikana.

Valtuustokausi 2017-2021

Kun neljä vuotta sitten kirjoitin menestyksestä Jyväskylän ja Helsingin (sekä jossain määrin Espoon) valtuustoissa, en osannut aavistaa, mitä kaikkea valtuustokauden aikana tulisi tapahtumaan. Tässä vaiheessa olen vielä vahvemmin sitä mieltä, että niissäkin vaaleissa olisi toki pitänyt pärjätä paremmin: Sekä Jyväskylässä että Helsingissä olisi pitänyt saada toinen valtuutettu ja Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudun muissa kunnissa ainakin yksi paikka.

Kuntavaalien 2017 ja 2021 välinen kausi oli piraateille riitaisa, ja se näkyi varmasti niin sisäisesti kuin ulkopuolellekin. Puoluehallituksen sisällä käytiin useampi luottamustaisto, jotka konkreettisesti johtivat useamman aktiivin loppuunpalaamiseen ja poistumiseen puolueesta.

Hallituksen kriiseistä tärkeimpinä mainittakoon kaksi. Tapani Karvisen ja Jonna Purojärven väliseksi henkilöitynyt kiista päättyi lopulta ensinmainitun eroon vastavalitusta hallituksesta petostuomion aiheuttamien rahankeräyslupariskien takia. Toinen oli Petrus Pennasen ajama jossain määrin ymmärrettävä liberaalipuolueiden yhdistymishanke, joka kulminoitui täystyrmäykseen, piraattien valtuustoryhmän hajoamiseen Helsingissä ja vielä yhden liberaalipuolueen syntymiseen puoluekartalle (Avoin puolue).

Minäkään en ollut näille taistoille immuuni. Luovutin myös taistelut muille puolueen varapuheenjohtajan paikalta keväällä 2018 ja käytännössä usko siihen, että näillä eväillä päästäisiin pitkälle eteenpäin, lopahti eduskuntavaalien 2019 tulosta pragmaattisesti tarkastellessa. Näin kävi myös monille muille puolueen sisällä.

Puolueen johtohahmojen kiistat vaikuttivat väistämättä myös valtuustotoimintaan. Kun resurssit olivat vähissä, valtuustoryhmissä toimivat (niin Helsingissä kuin Jyväskylässäkin) samat henkilöt kuin valtakunnan tason toiminnassakin. Kun aika meni sisäisiin kiistoihin tai valtakunnallisen toiminnan käytännön järjestelyihin, kuntapolitiikka jäi väistämättä paitsioon.

Ja koska jälkiviisastelu on parasta, koen valinneeni tässä kohtaa väärin: Minun olisi ollut parempi keskittyä paikallistoiminnan pyörittämiseen ja valtuustoryhmän ylläpitoon sen sijaan, että lähdin mukaan puolueen valtakunnan tason toimielimiin. Tässä vaiheessa sitä on tosin turha harmitella.

Vaalitulos 2021

Historian huonointa piraattitulosta selittää osittain ehdokaslistojen historiallinen ohuus. Ehdokkaita oli valtakunnallisesti vain 53. Esimerkiksi Jyväskylässä piraattilistaa ei lähdetty edes luomaan, kun oli päivänselvää, että paikallisten aktiivien into ei riittäisi tekemään kunnollista vaalityötä. Ne viime vaaleissa piraattilistalla olleista henkilöistä, joilla intoa vielä riitti, olivat ehdolla muiden puolueiden nimissä. Helsingissä Avoin Puolue oli loppujen lopuksi Pennasen johdolla virallisesti RKP:n listalla.

Kiinnostavin tulos omasta näkökulmastani oli se, että väistyvä valtuutettumme Arto Lampila nappasi paikan vihreiden 7. varavaltuutettuna. Olen ylpeä siitä, että luottamuspaikkaneuvottelujen jälkeen hän on nousemassa Jyväskylän kaupunginhallitukseen! Kaikki vaalityö tähän asti on tuottanut upean tuloksen, vaikkei Arto enää piraattilippua ensisijaisesti heilutakaan. Tähän ei voi olla kuin tyytyväinen.

Piraattien tulevaisuudesta – ja vähän omastanikin

Mainittakoon etten ole paras henkilö kommentoimaan viime aikojen tapahtumia puolueessa, sillä en ole ollut pariin vuoteen tarpeeksi tiiviissä kontaktissa puolueen sisäpiiriin.

Olen joka tapauksessa vahvasti samaa mieltä kuin pari vuotta sitten: Suomen piraattipuolueen huippuhetket ovat jo takanapäin. Näkemykseni ovat edelleen pitkälti samat ja noudattavat melko lailla muiden piraateista muualle siirtyneiden näkökulmia (esim. Lilja Tamminen, Peter Sunde, Ahto Apajalahti). Pienillä resursseilla, sisäänpäinlämpiävällä ja ammattipoliitikkoja kaihtavalla aktiiviporukalla sekä sirpaloituneella liberaalipuoluekentällä on vaikeaa saada laajaa yhteiskunnallista muutosta aikaiseksi.

Rahan vallasta on helppo ottaa esimerkiksi Liike Nyt. Piraattiliikkeen alkuperäisistä opeista selvästi mallia ottaneen julkisen vallan avoimuuden teemoilla ratsastavan liberaaliliikkeen on ollut helppo nojata Harkimon miljooniin (ja hänen + Jungnerin jo olemassa olevaan julkkisstatukseen) rakentaessa mm. laajaa somenäkyvyyttä ja viraalikampanjaa. Muun muassa näiden avulla puolue nousi eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa. Media taas antaa eduskuntapuolueille kyseenalaista legitimiteettietua, joka lisää välittömästi puolueen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta. Liike Nyt saikin kuntavaaleissa 49 valtuutettua, joka on melkoinen ero neljä vuotta aiemmin eduskunnan ulkopuolelta ponnistaneiden piraattien kahta (ja nyt nollaa) vastaan.

Väitän, että piraattiaatteen kultakautena voidaan nyt pitää 2000-luvun alkupuolta (ehkä vuosia 2005-2015). Piraattiliikkeen kantavia teemoja alusta asti ovat olleet lisätä hallinnon avoimuutta ja madaltaa kynnystä äänestäjien ja poliitikkojen vuoropuheluun. Vaikuttaa siltä, että nämä tavoitteet ovat jossain mittakaavassa täyttyneet, olkoonkin ettei tapa ollut se, jota itse kaipasin: somealustojen leviäminen on tehnyt viestinnästä hyvinkin välitöntä mutta huonotapaista, ja tunteita herättävät päätösasiat saatetaan perua somekohun päätteeksi jo ennen kuin niitä ollaan tuomassa toimielinten käsittelyyn. Jos äänestäjän muisti oli aiemmin vaalikautta lyhyempi, nykyisin iteraatiovauhti on tipahtanut lähemmäksi päivää.

Kuten aiemmassa kirjoituksessani muotoilin, piraattien sanomaa sähköistyvässä maailmassa kaivataan myös jatkossa. Vuosien mittaan minulle on kuitenkin selvinnyt, että tämän hetken tärkein poliittinen kysymys (ja jossain määrin ainut, jolla on mitään merkitystä tulevaisuuden näkökulmasta) on ilmastonmuutoksen torjuminen. Vaikka olin mukana kirjoittamassa suomalaisten puolueiden sen hetken radikaaleinta ympäristöohjelmaa, sillä ei ole merkitystä, jos puolueella ei ole konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia. Ei liene siis järkeä hakata päätä seinään kerta toisensa jälkeen vain ideologisista syistä, jos suuremman vaikutuksen voisi saada aikaiseksi jonkin muun poliittisen liikkeen puitteissa.

Jatkan siis edelleen taukoa politiikasta, mutta olen valmis jatkamaan yhteiskunnallista vaikuttamista kun aika ja toimintamuoto on sopiva.

68 äänen hinta

Tarkastuslaskenta ei tuonut muutosta vaalitulokseeni, joten voin nyt tuulettaa 68 äänen saalistani.

Eduskuntavaaleissa 2015 sain Jyväskylässä 153 ääntä. Pyörittelin numeroita ja totesin, että vaikka ottaisin äänestysprosentin laskun huomioon, sain nyt vain 44 % eduskuntavaalien äänistä. Syitä tähän lienevät listan pidentyminen, Arton vahva kampanja ja Jonnan puolueen puheenjohtajana saama näkyvyys.

Haluan alla kertoa, mihin käytin näissä vaaleissa rahaa.

Sähköinen mainonta on edullista…

Pienillä budjeteilla pelatessa ei liene yllätys, että suuri osa piraateista haluaa panostaa vaalikoneiden täyttämiseen ja hinta-laatusuhteeltaan edullisiin markkinointikeinoihin. Hain ilmaista näkyvyyttä jo vaalien välillä kirjoittamalla mielipidekirjoituksia ja lähempänä vaaleja täyttämällä vaalikoneita.

Omat verkkosivut ovat toki myös lähes ilmaiset. Rakensin sivun, jolla kerroin tavoitteistani kuntavaaleissa. Olen jo aiemminkin erottautunut muista piraattiehdokkaista liikennepolitiikkaan keskittymisellä, joten valitsin Jyväskylän joukkoliikenteen kampanjakärjekseni. Kirjoitin alkuvuodesta asiaan liittyvän katsauksen.

Olin päättänyt jo etukäteen budjetikseni noin 500 euroa. Aiempien kokemusten perusteella päätin näissä vaaleissa panostaa erityisesti hakukonemainontaan. Tein mainokset niin Googlen Adwords- kuin Microsoftin Bing Ads -palveluihin. Molemmat kampanjat alkoivat suurin piirtein samaan aikaan (14.3.2017) ja päättyivät vaalipäivään (9.4.2017). Adwordsiin laitoin ensin päiväbudjetiksi 10 euroa ja nostin sen 20 euroon 26.3. Bingissä käytin päiväbudjettina 10 euroa. Adwordsissa näytin neljää eri mainosta, joista yksi oli yleinen ja kolme muuta kohdennetumpia avainsanojen mukaan. Bingiin laitoin vain yleismainoksen.

Kokemukseni perusteella Adwords antaa huomattavasti enemmän näyttöjä ja klikkauksia kuin Bing Ads. Tämä kertoo Suomen hakukonemarkkinoiden keskittymisestä pitkälti Googlen varaan:

Adwords Bing Ads
Näyttökerrat 18335 762
Klikkaukset 845 23
Klikkausprosentti 4,61 % 3,02 %
Hinta/klikkaus 0,47 e 0,14 e
Kokonaiskustannus 400,70 e 3,26 e

Osa klikkauksista ei tosin ollut kovin laadukkaita, sillä huomasin huolestuttavan ilmiön, jossa ihmiset klikkaavat Googlen ensimmäistä hakutulosta lukematta ja hahmottamatta ollenkaan, mihin sitä kautta päätyy. Tämä näkyi vahvasti joukkoliikenneaiheisen mainosryhmän yhteydessä. Sivultani jopa haettiin aikatauluja (Jyväskylän nuorimman valtuutetun lisäksi)!

Blogissani käytettyjä hakusanoja: Aika taulut, Ajat, Hyvinkää, Jämsänkoski jämsä, Keljo keskusta
Jämsänkosken ja Jämsän välistä en edes mielestäni puhunut…

En tehnyt Facebook-markkinointia, koska minulla ei ole omaa poliitikkoprofiilia. En ole kokenut sitä vielä tarpeelliseksi, koska kirjoitan someen melko vähän muutenkin omaa tavaraa. Se johtuu luultavasti luonteestani: olen enemmän tiedon analysoija kuin sen tuottaja. Se näkyy myös sivustoni kirjoitusten pituudessa. Pohdin mainonnan tekemistä KS-piraattien tilin kautta, mutta en kampanjan muiden kiireiden keskellä ehtinyt sitä tehdä.

… fyysinen mainonta on työlästä

Kuva vaaliflyereistä.Tilasin 2500 flyeriä pohjautuen samaan ulkoasuun, mikä minulla oli käytössä kuntavaaleissa 2012. Tilasin ne Print24-palvelusta, jota olemme käyttäneet ennenkin. Kyseessä on edullinen sähköinen painotalo (lappusten hinta tällä kertaa 112,25 e). Näitä flyereitä laputettiinkin sitten postilaatikoihin ja -luukkuihin sekä toki kävelykadun vaalikadulla.

Paperimainoksissa on se vika, ettei niiden konversionseurantaa oikein pysty tekemään ilman erillistä url-osoitetta. Mainonnan teho perustuu pitkälti toistoon, ja tämän takia mainosyhtiöt haluavat seurata ihmisten liikkeitä Internetissä.

Periaatteeni tekevätkin mainostamisesta hiukan hankalaa; käytän sivustokäyntien analysointiin Piwikiä, joka ei vuoda tietoja ulkopuolisille. En seuraa sivullani kävijöitä muualla Internetissä, vaikka se olisikin periaatteessa mahdollista. Parhaat tulokset markkinoinnille saisi kuitenkin sillä, että kohdentaisi viestintää juuri niille ihmisille, jotka ovat jo mainoksia nähneet. Hankalia kysymyksiä!

Läpinäkyvyys periaatteena

Täytin vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen tänäkin vuonna hyvissä ajoin, kuten kaikki muutkin piraatit. Haluamme edistää läpinäkyvyyttä kaikilla julkishallinnon tasoilla, ja näytämme siinä esimerkkiä tätä kautta. Oma ennakkoilmoitukseni ei loppujen lopuksi aivan tullut pitäneeksi kutiaan, mutta suuntaa se kuitenkin antoi.

Rahoitin kampanjani tällä kertaa kokonaan itse.

Olit valitsemassa piraattia – kiitos!

Näin kuntavaalituloksen selvittyä on perinteiseen tapaan aika käydä lyhyesti läpi onnistumisia ja haasteita kampanjan ajalta ja pikaista tuloskatsausta. Tulokset ovat vielä alustavia, tarkastuslaskennassa voi vielä tulla pieniä muutoksia äänimääriin.

Olen edelleen häkeltynyt eilisillasta: piraateilla on nyt kaupunginvaltuutetut niin Jyväskylässä kuin Helsingissäkin. Espoossakin paikka oli hyvin lähellä, mutta ainakin tässä vaiheessa pitää tyytyä varavaltuutettuihin.

Myyräntyöllä tuloksia

Jyväskylässä kampanjointi alkoi oikeastaan jo viime eduskuntavaalien jälkeen. Tuolloin katsoimme Keski-Suomen piirin kanssa suuntaviivoja, joiden perusteella lähdimme rakentamaan yhtä tai kahta paikkaa Jyväskylään näihin vaaleihin. Tämä tarkoitti kovaa työtä: ensin kannattajakorttien keräämistä; säännöllisiä tapaamisia; näyttäytymisiä paikallistapahtumissa; mielipidekirjoituksia… Päädyinpä siinä rytäkässä myös puoluehallitukseen auttamaan myös puolueen valtakunnallisessa menestyksessä.

Jyväskylän ehdokasasettelu onnistui kohtalaisesti, sillä saimme 15 ehdokasta. Heidän lisäkseen vertauslukuja kasvattivat kanssamme vaaliliitossa olleen liberaalipuolueen neljä aktiivia. Ennakkoon tavoittelimme 20–30 hengen listaa; pettynyt ei kuitenkaan voi olla, sillä edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita oli 9. Lisäksi kaikilla puolueilla tuntui olevan vaikeuksia löytää ehdokkaita.

Vaaleja kohti mennessä tapahtumien tahti vain kiihtyi. Vastasin pitkälti paikallistoiminnan organisoimisesta, mikä näkyi kampanjoinnissani. Se kun jäi hyvin pitkälti vaalikoneiden, verkkomainonnan ja vaalikadulla näkymisen varaan samalla kun jaoin muille paneeliesiintymisiä tai soittelin kaupungille käytännön järjestelyistä. Paneelit myös tuntuivat osuvan turhan usein sellaisiin hetkiin, jolloin olin töissä. Kampanjoimme jämäkästi muiden pidempään toimineiden puolueiden rinnalla, olkoonkin, että se aiheutti paljon työtä osalle aktiiveista.

Vaaliohjelmiin (valtakunnallinen ja Jyväskylä) olen pääosin tyytyväinen, olinhan itse kirjoittamassa niistä isoja osia. Tulevaisuutta ajatellen pitäisi muistaa nostaa esiin myös itsestäänselvyyksiä, kuten laadukas ja ilmainen koulutus, joka näissä vaaleissa vähän pääsi unohtumaan. Meidän täytyy myös jatkossa löytää enemmän ja enemmän konkretiaa palveluntuotantoon liittyviin kysymyksiin; pelkkä valinnanvapaus ei houkuta ihmisiä (etenkään tässä poliittisessa tilanteessa, jossa koko termi on hyvin latautunut).

Osoitimme myös aktiivisuudella esimerkkiä ja ehdokkaamme täyttivät vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset ensimmäisinä niin Jyväskylässä kuin muualla Suomessa.

Numerot eivät valehtele

Piraattien oma äänimäärä Jyväskylässä oli 854 (1,4 %) siinä missä liberaalit keräsivät 153 ääntä (0,2 %). Ilman liittoa samoilla äänimäärillä olisimme jääneet täpärästi valtuuston ulkopuolelle. Vahvin kannatuksemme löytyi näissäkin vaaleissa Kuokkalasta (3,9 %). Hyvät äänisaaliit saimme myös Kortepohjasta (2,6 %), Harjun äänestysalueelta (2,5 %), Nisulasta ja Keltinmäestä (2,3 % kumpikin) sekä Ristikivestä (2,2 %).

Omalta osaltani vaalitulos oli huonompi kuin odotin. Sain 68 ääntä, joilla päädyin piraattien neljänneksi läpimenneen Arto Lampilan (191 ääntä) ja varaedustajien Jonna Purojärven (155) ja Joel Lehtosen (95) taakse. Vaaliliitossa ohitseni kiilasi myös kovan työn tehnyt liberaalien Joni Niskanen 70 äänellään.

Unelmat enemmästä kuin yhdestä valtuutetusta söi uskomaton vihreiden ponnahdus kaupungin suurimmaksi puolueeksi, joka sai vaalivalvojaisväen haukkomaan henkeään. Arvioimme, että monet potentiaaliset äänestäjät taisivat siis hypätä jälleen kerran toisen hevosen kyytiin.

Jyväskylän vaalitulos Ylen palvelussa.

Toisen valtuutettumme saimme Helsinkiin (0,9 %), jossa Petrus Pennanen oli listansa ylivoimainen ykkönen 1364 äänellä (perässä piraateista Ville Hautakangas 145, Ilari Tuominen 113, Ahto Apajalahti 109 ääntä). Petruksen varavaltuutetut tulevatkin liberaalipuolueesta: Amos Ahola (556) ja Leo Bergman (278 ääntä).

Espoossa (0,7 %) piraattien valtuustopaikka oli äärimmäisen lähellä. Pitkin iltaa jännitimme kovaa työtä tehneen pitkän linjan piraattiaktiivi Janne Paalijärven ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Juhani Kähärän taistoa, jossa paikka vaihtoi puoluetta parin äänen erolla samaan tahtiin kun äänestysalueiden laskennat päättyivät. Lopulta Kähärä vei voiton 338 äänen saaliilla saaden varavaltuutetuiksi piraattien Paalijärven (315) ja Pasi Lähteenmäen (182 ääntä).

Perinteisistä vahvoista kaupungeistamme harmitusta aiheuttivat Tampere ja Turku. Puolueen suhteellinen kannatus (0,9 %) jopa laski Tampereella verrattuina edellisiin kuntavaaleihin (olkoonkin että ääniä tuli hitusen enemmän). Tampereella puolueella ei ollut vaaliliittoja. Turussa paikallismedia jopa povasi meille paikkaa ennen vaaleja, mutta se ei valitettavasti realisoitunut: piraattien (0,9 %) ja liberaalien vaaliliiton olisi pitänyt saada noin 500 ääntä toteutunutta enemmän.

Kohti maakuntavaaleja

Tämä vaalituloshan tarkoittaa siis sitä, että Piraattipuolue on mukana myös alkuvuodesta 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa. Tein jossain vaiheessa pikaisia arvioita paikkamääristä eduskuntavaalien 2015 tuloksen pohjalta, ja ne olisivat antaneet maakuntavaltuutetun Uudellemaalle. Työ alkaa välittömästi ja näillä tuloksilla Uusimaa ja Keski-Suomi lienevät luonnollisia painopisteitämme. Olettaen siis että maakuntalainsäädäntö menee luonnoksen mukaisena eduskunnan läpi.

Työ läpinäkyvämmän ja osallistavamman päätöksenteon, ympäristöystävällisemmän kaupunkirakenteen ja monimuotoisen palvelutuotannon puolesta on vasta alkanut. Tule siis mukaan rakentamaan tulevaisuutta kanssamme!

Olipa se ilta!

Äänestit piraattia – kiitos!

Kampanja käynnissä.

Kuntavaalit 2012 on nyt käyty, ja tulokset ovat selvillä. Piraattipuolue ei valitettavasti yltänyt yhteenkään valtuustopaikkaan – lähimmäksi pääsi Tampereella puheenjohtajamme Harri Kivistö. Itse ylsin 68 äänellä listamme kolmanneksi Arto Lampilan (124) ja Tuomo Kalliokosken (71) taakse. Miksi sitten ennakkoon lähes varmalta vaikuttaneet valtuustopaikat jäivät saavuttamatta? Yritän avata muutamaa mahdollista selitystä.

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Jyväskylässä keskimäärin 55,1:een ja joillain alueilla jopa sen alle (Kuokkala 42,8 %) jäänyt äänestysinto kertoo siitä, että kuntalaiset eivät joko halua tai usko pystyvänsä vaikuttamaan – tai sitten siitä, että kunnan asioiden koetaan olevan hyvin. Jälkimmäinen näkökulma pitää varmasti paikkaansa jonkin verran, mutta poliitikkojen täytyy ottaa huomioon myös se ihmisryhmä, joka ei osallistu politiikkaan äänestämällä. Järjestöt, yritykset ja muut ryhmittymät tarvitaan mukaan päätöksentekoon. Vaikutusmahdollisuuksia pitää tarjota aktiivisesti myös vaalien välillä.

Näkymättömyys ja suora haukkuminen mediassa. Keskisuomalainen julkaisi vain yhden vaalien alla sinne lähettämämme mielipidekirjoituksen, ja senkin jo elokuussa, kauan ennen aktiivisinta kampanjointiaikaa. Piraatit mainittiin korkeintaan sivulauseissa (esimerkiksi nuorisovaltuuston vaalipaneelin osalta), ja sivuutettiin täysin esimerkiksi vaalirahoituksen avoimuudesta keskustellessa (Vihreät oli sentään nostettu esiin). Lehden vaaliliitteeseen ohjelmastamme oli sentään poimittu muutama pointti. Television vaaliväittelyissä eduskunnan ulkopuoliset ryhmät leimattiin yhdeksi yhtenäiseksi ”hörhölaumaksi” ja vielä eilenkin TV1:n lähetyksessä haluttiin kyseenalaistaa se vaikutus, mikä yhdellä valtuutetulla on (vinkki: lautakuntiinkaan ei pääse ilman valtuutettuja).

Ehdokaslistan lyhyys. Tavoitteenamme oli saada 15–20 ehdokasta, mutta valitettavasti jäimme yhdeksään. Lyhyeltä listalta on epätodennäköisempää löytää sopiva ehdokas kuin pitkältä. Laajempi lista tuo enemmän ääniä; vaikka ne hajautuisivat ehdokkaiden kesken, kokonaisuus ratkaisee.

Se niistä vaaleista, miten tästä sitten eteenpäin? Jyväskylän tasolla pitää toivoa tulevien säästöpäätösten olevan toimivia ja tavoitteidemme mukaisia. Meidän täytyy edistää tavoitteitamme myös valtuuston ja lautakuntien ulkopuolisena toimijana. Toivoa sopii, että valtuuston nuoret jäsenet (jotka taitavat olla yhden käden sormilla laskettavissa) pystyvät tuomaan esille myös nuorison näkökulmaa päätettäviin asioihin, ja että kovasti vaalien alla kaikkien suusta kuultu avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko toteutuisi myös käytännössä.

Europarlamenttivaalit ovat seuraavat valtakunnalliset vaalit, ja ne järjestetään keväällä 2014. Piraattien ydinagendaa ajetaan etenkin EU-tasolla; meidän täytyy tuoda esille puolueohjelmamme ydinajatuksia, olla näkyvillä, ja saada nostetta muun Euroopan piraattipuolueiden kannatuksesta. Vaalit ovat ensimmäiset, joissa Piraattipuoluetta voi äänestää koko maassa.  Työmäärä tulee olemaan suuri, eli tarvitsemme lisää aktiiveja, etenkin muista Keski-Suomen kunnista. Mukaan kannattaa lähteä vaikka saman tien!

Kun demokratia ei riitä

”Puolueiden” = partitiivi?

Avoin kirje Monikulttuurikeskus Glorialle

Jyväskylän Monikulttuurikeskus Gloria järjestää kuluvalla viikolla vaalipaneelin kuntavaaleihin liittyen. Paneeliin on kuitenkin kutsuttu keskustelemaan ainoastaan nykyisten valtuustopuolueiden edustajat. Omilla verkkosivuillaan Gloria mainitsee keskeisenä toimintamuotonaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Yhteiskunnallisesta vaikuttamistesta on tässäkin kyse, mutta millaisen kuvan siitä antaa kunnan rahoituksen varassa toimiva organisaatio, joka käyttää resurssejaan tukemaan nimenomaan jo valtuustossa istuvien kampanjatyötä? Tapahtuman mainoksissa on mukana myös RAY:n logo, joten vaikuttamistyöhön käytetään myös sieltä saatua avustusta.

Piraattipuolue oli mukana, kun 5.9. Gloriassa järjestettiin vaalitori. Tuolloin mainostettiin kovaan ääneen tämänviikkoista paneelia, jonka mainoksessa selkeästi lukee ”Puolueiden edustajat”. Emme arvanneet, että kutsu muuttuisi myöhemmin muotoon ”valtuustopuolueiden edustajat”, eikä näin koskisi kaikkia tuolloin esittäytyneitä puolueita.

Yhtenä perusteluna puolueiden valikointiin mainittiin että ”valtuustossa olevat puolueet ovat ne jotka voivat vaikuttaa asioihin joita haluamme edistää”. Kuntavaalien myötähän valtuuston kokoonpano saattaa muuttua radikaalistikin! Juuri nyt olisi tärkeää ottaa mukaan ehdokkaita laajalta pohjalta, jotta myös uusi valtuusto, mukaanlukien Piraattipuolue, osaisi tukea Glorian toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä hetkellä vain 9 % suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS-Gallup, 2012). Sulkemalla vaihtoehtoja pois poliittisesta keskustelusta tämän kaltaisilla piilovaalituilla tuo lukema tuskin tulee nousemaan. Piraattipuolue haluaa edistää kaikkien vaaleissa ehdokkaita asettaneiden ryhmittymien tasapuolista kohtelua. Vain siten demokratia voi toteutua ja kansalaisten luottamus vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa.

Arto Lampila
Puoluesihteeri, Piraattipuolue r.p.

Miika Hämynen
Tiedottaja, Keski-Suomen Piraatit