Mielipidekirjoitukset

”Peltipoliisi” Internetissä olisi massavalvontaa

kirjoittaja

peltipollariMielipidekirjoitus, ei julkaistu julkaistu Keskisuomalaisessa 15.9.2014

Kyberturvallisuusmessujen innoittamana Keskisuomalainen julkaisi uutisen, jonka mukaan Internetiin pitäisi saada oma ”peltipoliisi” seuraamaan tietyntyyppistä verkkoliikennettä turvallisuussyistä. Jutussa haastateltiin puolustusministeriön turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtasta, jonka mieleen verkon massavalvonta ei ole. Hän kuitenkin toivoi mahdollisuutta seuloa poikkeavaa verkkoliikennettä vakavien uhkien varalta.

Internetin toimintatavasta johtuen tällainen seulonta olisi väistämättä juuri jokaiseen verkon käyttäjään ulotettua massavalvontaa. Poikkeavan viestin löytäminen vaatii kaiken verkossa liikkuvan tiedon läpikäymistä. ”Peltipoliisi” olisi tietoinen jokaisen verkossa liikkujan yksityiselämästä: kenenkään viestintä ei olisi varmuudella suojattua, lähettäisi tämä sitten Facebook-viestejä työkaverilleen, katselisi lastensa syntymäpäiväkuvia tai sopisi tapaamisesta läheisen ystävän kanssa. Toimintamallia voisi suurelta osin verrata kirjesalaisuuden rikkomiseen.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt valtion elintärkeiden toimintojen suojaamisen myös sähköisesti. Televalvonnasta ja -kuuntelusta määrätään pakkokeinolaissa, ja uutisessa mainittujen uhkien (käytännössä terrorismin) torjuntaa varten epäillyn rikoksenvalmistelijan tietoliikennettä voidaan seurata oikeuden päätöksellä. Elintärkeitä tietojärjestelmiä ylläpitävät yritykset ja yhteisöt taas voivat seuloa omaa verkkoliikennettään ja torjua uhkia parhaaksi näkemällään tavalla sähköisen viestinnän tietosuojalain antamin oikeuksin. Peltipoliisiajattelutavan tavoitteena lienee ainoastaan päästä viestiliikenteeseen käsiksi jo varhaisemmassa vaiheessa, mutta samalla se jättää sivuun sen vaikutukset kansalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden tietosuojaan.

Edward Snowdenin paljastusten seurauksena monet yritykset ovat pyrkineet pois Yhdysvalloista, jossa ne eivät pysty takaamaan käyttäjiensä tietojen turvallisuutta. Suomi kuuluu vielä toistaiseksi niihin maihin, joihin ne voisivat sijoittaa verkkoon pohjautuvaa liiketoimintaansa. Verkon tiukkeneva valvonta merkitsisi loppua näille ajatuksille – ja hävittäisi kansalaisten luottamuksen yksityiseen sähköiseen viestintään.

Valikoitujen yhteisöjen tuki

kirjoittaja
Arto Lampila Kansalaistoiminnankeskus Matarassa esittelemässä Piraattipuoluetta Monikulttuurikeskus Glorian vaalitorilla 5.9.2012.

Mielipidekirjoitus

Kansalaistoiminnankeskus Matara haluaa ”kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä” sekä tarjota ”osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia säännöllisten kansalaiskeskusteluiden kautta”. Kuitenkaan kaikkien yhdistysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei näytä kelpaavan Mataralle, joka jätti muut kuin nykyiset valtuustopuolueet, mukaanlukien Piraattipuolueen, vaalipaneelinsa ulkopuolelle.

Perusteluna paneelin rajaukselle esitettiin, että ”kysymyksenasettelu lähtee Jyväskylän kunnallipolitiikan näkökulmasta, jossain määrin menneen valtuustokauden arvioinnista.” Ei kai oikeasti kuvitella, että ainoastaan jo valtuustossa istuvilla ryhmillä voi olla kommentoitavaa kuluneen kauden tapahtumiin? Ei kai kukaan odota, että presidentinvaalien yhteydessä paneloimaan kutsuttaisiin ainoastaan istuva presidentti?

Haluaisimmekin kysyä: Mitä seuraavista kansalaistoiminnan keskuksen ilmoitetuista arvoista tälläinen ratkaisu parhaiten kuvaa?

  • Yhteisöllisyys: avoimuus, osallisuus
  • Tasa-arvo: oikeudenmukaisuus
  • Rohkeus: halu ja tahto tarttua uusiin asioihin, uteliaisuus

Yksi Piraattipuolueen keskeisiä tavoitteta Jyväskylässä onlisätä yhteistyötä kunnan, yritysten ja yhteisöjen välillä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Kansalaistoiminnankeskus Matara tekevät paljon hyvää työtä uusien toimintamallien luomiseksi, mutta jotta uusia ideoita oikeasti pääsee syntymään, tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta hakea ajatuksia myös perinteisten rajojen ulkopuolelta.

Arto Lampila
Puoluesihteeri, Piraattipuolue r.p.

Miika Hämynen
Tiedottaja, Keski-Suomen Piraatit

Piraatit valtuustosopimuksen ulkopuolella

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ryhmät ovat sopimassa keskenään seuraavan valtuustokauden säästötoimenpiteistä (Keskisuomalainen 18.8. ja 24.8.), jättäen valtuuston ulkopuoliset ryhmät kuten Piraattipuolueen neuvottelujen ulkopuolelle. Sopimus on tarkoitus saada valmiiksi ennen vaaleja, joiden jälkeen ”uudet valtuustoryhmät päivittäisivät sen”. Kuinka paljon sopimus jättää todellisuudessa liikkumavaraa ja vaikutusmahdollisuuksia niille, jotka eivät ole sen sisältöön päässeet vaikuttamaan?

Olemme varmasti kaikki samoilla linjoilla: säästöjä on löydyttävä ja velkaantuminen saatava kuriin. Vaadimme kuitenkin, että säästöjen ja investointien pitkäaikaisvaikutus selvitetään ennen niiden toteutusta. Emme ole valmiita karsimaan niistä toiminnoista, jotka johtaisivat tulevaisuudessa entistä huonompaan tilanteeseen, kuten koulutuksesta ja mielenterveyspalveluista. Investoinnit matalan kynnyksen liikunta-, kulttuuri- ja harrastepalveluihin maksavat itsensä takaisin terveysmenojen vähentymisessä. Informaatioteknologiassa, esimerkiksi kunnallisen terveydenhoidon ajanvarauksessa, onnistuneet ja asiallisesti toteutetut investoinnit tuovat säästöjä jo lyhyelläkin aikavälillä.

Vaadimme avoimuutta valtuustosopimusneuvotteluihin. Sopimusteksti tulisi olla kaikkien, sekä kaupunkilaisten että vielä valtuuston ulkopuolella toimivien ryhmien, nähtävänä ja kommentoitavana. Vain siten äänestäjä voi tietää, miten valtuustoryhmät ovat sitoutuneet toimimaan vaalien jälkeen.

Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaat
Arto Lampila, kulttuurituottaja, Piraattipuolueen puoluesihteeri
Jyri Hämäläinen, LuK, Keski-Suomen Piraattien puheenjohtaja
Miika Hämynen, HuK
Tuomo Kalliokoski, FM

Salailu ei luo uskoa päättäjiin

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 26.8.

Keskisuomalaisessa 18.8. esiteltiin kaupungin salaista säästölistaa, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluista oltaisiin leikkaamassa kymmentä miljoonaa euroa. Säästöt voivat olla tarpeellisia ja perusteltuja, mutta niiden hoitaminen salassa ei lisää perustelujen uskottavuutta. Päätösten ja niiden valmistelun takana pitää uskaltaa seistä. Onko salailu esimakua kaupunkimme tulevasta linjasta?

Piraattipuolueen yksi kantava teema on hallinnon avoimuus. On totta, ettei kaikkia asioita voi avata julkiseksi, mutta kun kyseessä on jokaista kaupungin asukasta koskettava asia, ei salailusta hyödy kukaan. Olemme Jyväskylässä onnekkaita, kun päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat helposti saatavilla Internetissä. Haluamme kuitenkin edistää entisestään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja avata viimeisiä suljettuja ovia. Ei voi olla niin, että keskeneräisistä asioista ei saa olla mitään mieltä. Asukkaiden mielipiteen kuuleminen jo valmistelutyön varhaisissa vaiheissa tukee valmistelutyötä, lisää avoimuutta sekä sitouttaa asukkaita kotikuntansa kehittämiseen.

Arto Lampila, Piraattipuolueen puoluesihteeri
Miika Hämynen
Tuomo Kalliokoski

Kirjoittajat ovat Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaita.