Parempaa joukkoliikennettä etsimässä: Neljä vuotta myöhemmin

Kuva: CC-BY-SA Tiia Monto.

Kuntavaalien 2012 alla käytiin keskustelua joukkoliikenneuudistuksesta. Lakimuutosten myötä kunnat ja ELY-keskukset olivat avaamassa paikallisliikennereittejään kilpailulle. Ennen vuoden 2012 kuntavaaleja pohdin useampaankin kertaan sitä, miltä Jyväskylän joukkoliikenteen pitäisi näyttää. Pari vuotta sitten totesin, ettei kovin moni asia ole muuttunut. Missä ollaan siis nyt, hieman ennen vuoden 2017 vaaleja?

Vaikka välillä näyttikin jo muulta, Jyväskylän Liikenne pääsi kuitenkin jatkamaan Jyväskylän seudun joukkoliikenteen pääasiallisena järjestäjänä. Aiemmin Jyväskylän Liikenne järjesti liikenteen itse ja kaupunki maksoi tästä sille rahallista tukea. Muutosten jälkeen liikenne on kilpailutettu määräajaksi. Kaupungin joukkoliikennelautakunta toimivaltaisena viranomaisena päättää linjastoista ja aikatauluista, hinnastoista ja muusta vastaavasta.

Reitit, aikataulut ja informaatio

Vaalien alla oli jo selvää, ettei uudistusten myötä näihin tulisi suuria muutoksia. Kaupunki oli pyytänyt ulkopuolisen konsultin selvittämään, mitä reittejä jatkossa kannattaisi ajaa – ja millä vuorovälillä. Vaikka muutama uusi linja perustettiinkin (esim. numero 7 uudelle Sääksvuoren alueelle), eivät muutokset olleet kovin suuria. Vaajakoski-Kuokkala-Keltinmäki-reittiäkään ei varsinaisesti taidettu koskaan toteuttaa. Keltinmäen ja Kuokkalan välillä helpoin kulkuväline onkin edelleen valitettavasti henkilöäauto.

Aikatauluissa on tehty pientä hienosäätöä, mikä on yleensä liittynyt myöhästelyihin. Itse näen tämän niin, että liian moni valitsee edelleen henkilöauton päivittäisessä käytössä. Näillä muutoksilla joukkoliikennettä ei siis koeta tarpeeksi houkuttelevaksi.

Kaupungin sähköinen reittiopas toimii nykyisellään melko hyvin ja taitaa olla jopa ajan tasalla. Paperinen aikatauluvihko on edelleen pohjimmiltaan sama vuosikymmeniä vanha, päivitystä kaipaava sotku. Aikataulujen joukossa on melkoisesti yleensä huonosti selitettyjä poikkeuksia.

Tästäkö pitäisi ottaa selkoa?

Pysäkeillä ei ole edelleenkään karttoja lähialueesta eikä käytännössä pysäkkikohtaisia aikatauluja. Busseissa on näyttöjä, joiden pitäisi näyttää pysäkit, mutta ne tuntuvat olevan pitkälti pimeinä. Matkustajan kyky hahmottaa oma sijaintinsa on kuitenkin yksi toimivan joukkoliikenteen perusedellytyksiä!

Ihannetilanteessa reitistöä pitäisi entisestään selkeyttää ja korostaa runkolinjojen merkitystä. Runkolinjoja tukisivat paikalliset linjat, jotka voisivat kiertää lähikaupunginosia ja tuottaa syöttöliikennettä.

Lippupalvelut

Lippujen hinnat ovat laskeneet etenkin paljon matkustavilla ja bussin suosio kaupungissa on kasvanut. Valitettavasti tämä kasvu ei ole juurikaan vaikuttanut autoliikenteen suosioon, kuten edellisessä blogauksessani kerroin. Kävijämäärien kasvu johtunee erilaisille erityisryhmille tarjotuista alennuksista tai ilmaisuudesta. Erityisesti äidit ovat hyödyntäneet ilmaisuutta lastenvaunujen kanssa ruuhka-ajan ulkopuolella.

Kaupunki otti käyttöön mobiilimaksamisen syksyllä 2016. Mobiilissa saa kuitenkin maksaa kertalipusta 20 senttiä enemmän kuin käteisellä ostettaessa! Toki jos tiedotteen mukaisesti älyää tilata lipun laskulla, se olisi samanhintainen. Tässähän ei ole mitään järkeä. Lisähinnan ovat huomanneet myös sovelluksen käyttäjät (kokeilijat) arvioinneissaan.

Talous ja toiminnan avoimuus

Paljonko kaupunki maksaa joukkoliikenteen järjestämisestä? Summa on noin 16 miljoonaa euroa. Tästä palautuu lipputuloina arviolta 12 miljoonaa, eli käytännössä kaupunki subventoi loput nelisen miljoonaa. Se on talousarvion mukaan noin 30 euroa asukasta kohti. Matkustajamäärät vaikuttavat toki jossain määrin tähän summaan:

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat kasvussa. Tästä syystä tuloja kertyy enemmän, mutta myös liikenteen järjestämiskustannukset nousevat.

Kaupunki on avannut joukkoliikennedataa jo muutaman vuoden ajan, mutta tieto on edelleen hyvin kiinteää, siitä ei ole kuvaustietoja ja se sisältää lähinnä reitistön ja aikataulut. Edelleenkään ei ole saatavilla avointa dataa (edes karkealla tasolla) matkustajamääristä, aikataulujen paikkaansapitävyydestä tai bussien reaaliaikaisesta sijainnista. Bussien vakiovarustukseen pitäisi kuitenkin kuulua GPS-laitteet.

Tulevaisuus raiteilla?

Lainaan tähän talousarviosta joka vuosi löytyvää graafia henkilöautotiheyden kehityksestä.

Jos haluamme todella rakentaa terveempää ja vihreämpää kaupunkia, meidän on pakko vähentää kaupunkilaisten riippuvuutta henkilöautoliikenteestä. Voimme katkaista tämän trendin joukkoliikenteen radikaaleilla parannuskeinoilla.

Bussiparannusten lisäksi avaimia voi löytyä raiteilta. Henkilöjunaliikenne kaupunkiseudulla todettiin muutama vuosi sitten liian kalliiksi, mutta sen toteuttamista kannattaa selvittää nyt uudelleen biotuotetehtaan tuomien investontien myötä. Vaikuttaa siltä, että aiheesta innostuneita mesenaatteja ja aktivistejakin saattaa löytyä, kuten Suur-Jyväskylän lehdessä 4.1.2017 todettiin (tämä linkki on rikki, koska näköislehteä ei ole enää verkossa saatavilla). Jutussa mainittuihin Teppo Vuoren teksteihin olen törmännyt itse ensimmäistä kertaa jo vuonna 2008, joten nämä projektit ovat pitkissä kantimissa…

Ja jos uutta infraa lähdetään rakentamaan, paras houkutin kiskoille kohtalaisilla rakennuskustannuksilla olisi raitiotie. Pikaratikka, joka tavoittaisi Palokan (ja jossain vaiheessa Tikkakosken), antaisi kummasti potkua pendelöintiin ja vähentäisi ruuhkia liikenteen solmukohdissa.

Ennen raiteille siirtymistä pitää jatkaa joukkoliikenteen brändäämistä ja tiedotuksen parantamista pysäkeillä ja matkan varrella busseissa. Lisäksi reitistöä olisi hyvä selkeyttää, kuten totesin. Melko halvoilla, mutta radikaaleilla parannuksilla teemme joukkoliikenteestä jo nykykalustolla houkuttelevampaa.

  • Yaamboo

    Joukkoliikenteen verkkoviestintä on onneksi toiminut Facebookissa hyvin ja myös asiakkaita on kuunneltu (Disqus väkisin vääntää tämän linkin kuvaksi):
    https://www.facebook.com/linkkijyvaskyla/photos/a.467897606673927.1073741828.467885090008512/949951205135229/?type=3

  • AN

    Miksei Jyväskylä-Korpilahti väliä ole huomioitu? Itse kuljen sitä väliä bussilla joka päivä, teen kaksivuorotyötä ja kuljen busseilla. Joudun tällähetkellä ostamaan kaksi eri lippua, kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen lipun. Tulee kohtuuttoman kalliiksi ja vuoroja menee iltaisin todella huonosti, tulisipa tähän muutos.

    • Yaamboo

      Näinhän se olisi tärkeää, että sama lipputuote toimisi kaikissa autoissa. Ja se oli alun perin Waltti-kortin tarkoitus. Kuitenkin tässä(kin) julkisessa tietojärjestelmäprojektissa kävi niin kuin pelättiinkin, eli kaikkien mukaan saaminen osoittautui liian vaikeaksi. Työtä pitää toki jatkaa edelleen, jotta tuplakortteilusta päästäisiin eroon!