viitaniemi

Syksyn toinen kokous. Tavallisesti kokoustetaan n. 3 viikon välein, nyt olikin vain kaksi viikkoa. Ilona menee, itse olisinkin estynyt työmatkan takia. Esityslista herätti yllättävän paljon ajatuksia, vaikka näyttää aika suoraviivaiselta.

§147 Ilmoitusasiat

Vetybussia puffataan, kiertoajelu kalenteriin, jos pääsisin mukaan.

Esittelyssä Kauppakadun yleissuunnitelma. Suunnittelua käyty moneen suuntaan interaktiivisesti ja Jypsin kautta kommentoinut itsekin. Näyttää herkulliselta, saadaan vihdoin autotiemäisyys poistettua yläkaupungilta. Syksyllä hyväksytetään suunnitelmat eri tasoilla.

Esittelyssä talousarvion -26 valmistelu. Painopisteet edelleen työpaikka-alueiden toteutuksessa, suurhankkeissa ja ydinkeskustan kehittämisessä. Yksittäisiä näkyviä kohteita siellä tällä (Asema-aukio, Palokanorsi, Tourujoen kunnostus valmistuu…). Suhdanteista johtuen maan myyntituloja tullut vähemmän. Linkki-liikenne vetää niin hyvin, että pitää lisätä kapasiteettia. Tästä lisämenoja, mutta myös lipputulot nousevat.

Esittelyssä kaupunkirakennepalvelujen puolivuotiskatsaus. Edellä mainitut maanmyyntivoitot alkuvuodesta kohtuullisen hyvällä tasolla ja muutenkin ollut vilkkaampaa kuin -24. Talvihoidon kuluja katettu katuverkon korjausvelan hallinnasta, mikä on vähän nihkeää. Louhunsalmi ollut resurssisyöppö. Yleisesti näytetään pysyvän budjetissa, mikä on jees.

§148: Oikaisuvaatimus

Hylkäys vaikuttaa perustellulta.

Tarkkuutta muutoksenhakuohjeisiin, itsekin saanut kerran (toiselta kaupungin osastolta) väärät muutoksenhakuohjeet.

Käsitelläänkö näitä edelleen käsipelillä eikä mitenkään automaatiolla? Asianhallintajärjestelmästä pitäisi tulla aina oikeat paperit, niin ei jäisi moitteenvaraisuutta. Pahimmassa tapauksessa asia palautuu oikeusasteesta ja pitää tehdä uusi päätös! Kysäistään, mistä johtuu ja onko riski olemassa että näitä tulee jatkossakin.

§149: Kaupungin lausunto STM:lle

Esityslistan liitteistä puuttuu varsinainen lausuntopyyntö/linkki siihen. Oletettavasti kyseessä tämä Lausuntopalvelun lausunto.

Tämähän on vanhana totuihmisenä ihan mun juttu 😁

Esityksessä ei käytännössä haluta jumpata rajoja Jyväskylän osalta, isommat muutokset on keskitetty niihin kuntiin joissa keskimääräiset vuokrat ylittää nykyiset rajat vähintään 20 eurolla. Tiedä sitten onko tämä järkevin tapa tehdä asia. Kelalta saisi tarvittaessa tiedon, miten suurella osalla myönnetyistä toimeentulotuista asumismenot huomioidaan normiin asti; tämä kertoisi myös siitä, että normi on alueella liian pieni. Julkisista tilastoista en tätä tietoa nopeasti katsoen löytänyt.

Kaupunki haluaa tehdä tässä kohtaa vaikuttamistyötä ja nostaa normia. Rajat ovat liian pienet eivätkä perustu todelliseen tilanteeseen, samaa mieltä tästä. Mielenkiintoista vertailua myös Laukaaseen, jossa huomioidaan isommat kulut yhden hengen ruokakunnilla kuin Jyväskylässä.

Askartelin itsekin Exceliä, muut lähikunnat eivät varsinaisesti pomppaa silmään. Laukaaseen huomioidaan toiseksi korkeimmat asumismenot lähialueella Jyväskylän jälkeen. Järjestys keskiarvojen perusteella Jyväskylä – Laukaa – Muurame – Petäjävesi. Pieniä eroja järjestyksessä riippuen ruokakunnan koosta.

§150: Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

Lautakunta on puhunut, pulinat pois.

§151: Viitaniemen pintavesilaitoksen asemakaavan muutos

Alva haluaa rakentaa uuden pintavesilaitoksen, samalla purettaisiin nykyinen toimistorakennus. Rakennuksen näkyvin toimija Viitaniemen eläinlääkäriasema.

Alueella on tällä hetkellä myös väliaikainen koirapuisto, evakossa Taulumäen vesitornin rakentamista. Muistan joskus opiskeluaikaan kun kävelin ohi ja pari lasta oli kevätkeleillä päätynyt aidatulle alueelle heikkoihin jäihin tipahtelemaan. Tulivat kuitenkin onnellisesti pois.

Kaava ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä. Aiemminkaan ei ole herättänyt suurta intohimoa, nytkään ei muistutuksia ja lähinnä lausunnot Alvalta ja K-S museolta.

Eniten itseäkin kiinnostaa, miten tuleva rakennus sopeutetaan ympäristöönsä. Vaikka museokin on todennut, ettei rakennuksilla ole suojeluarvoa, eikä kaava edes kuulu Viitaniemen rakennetun kulttuuriperinnön alueeseen, kovin radikaalit muutokset herättäisivät varmasti närää. Siksi kaupunkikin haluaa rajata uudisrakennuksen samanhenkiseksi kuin olemassa oleva (sama kerrosluku, punatiilisyys, tasa- tai pulpettikatto). Eiköhän se siis asetu ihan nätisti, vaikka maisema jonkin verran muuttuukin.

Ainut silmään osunut yksityiskohta: autopaikkanormi on asetettu kerrosneliömetrien mukaan, mutta pyöräpysäköinnin osalta tyydytään ympäripyöreään ”riittävästi henkilökunnan lukumäärään suhteutettuna”. Tämän tulkinta voisi kiistatilanteessa olla mielenkiintoista. Ainakin asuinrakennusten kaavoissa nämäkin on suhteutettu k-m2 mukaan, miksiköhän tässä ei…

§152: Jyväskylän yleiskaava 2050

Luonnos ollut nähtävillä. Palautteista nousevat tietyt alueet esiin, näissä varmasti osittain korostunut tiettyjen alueiden aktivismi.

Liikenne

Kehätiet saavat kielteistä palautetta – kävin itsekin kesämmällä kuljeskelemassa tulevalla datakeskusalueella ja ihastelin Koillisväylän alle potentiaalisesti jäävää luontoa. Uusien teiden tarpeeseen voitaisiin parhaiten vaikuttaa parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta (mainitsen taas raidekertoimen, ratikka, lähijunat…).

Toisaalta Seppälänkankaan suuntaan tarvittaisiin nykyistä paremmin toimivat liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle valtaväyliltä teollisuus- ja logistiikka-alueiden laajentuessa. Tätä voitaisiin edistää silti myös nykyisiä tieyhteyksiä Tikkakosken ja Vaajakosken suunnalta parantamalla. Mikäli läntinen kehätie joskus toteutetaan, täytyy arvioida miten sinne saataisiin ohjattua mahdollisimman paljon Tampere-Oulu-akselin suuntaista läpikulkuliikennettä.

Lähijunista mainittakoon että kaavaan on jätetty hyvin seisakevarauksia, omaan silmään isoimmat puutteet Keuruun suunnalla (ainut neliö sairaalan kupeessa), Halssilassa ja Korpilahden lähiseudulla. Mikään ei toki estä näidenkään toteuttamista, mikäli lähijuniin joskus päädytään, mutta tässä selvästi lähdetään liikkelle harvemmin pysähtelevästä ratkaisusta, mikäli sellainen joskus tulee.

Luontoarvot

Paljon palautetta luontoarvojen häviämisestä lisärakentamisen yhteydessä. Vastineessa todetaan, että uusia rakennetun ympäristön aluevarauksia tehdään ”arvokkaimpien luontoalueiden ulkopuolelle”. Tämä on kannatettava tavoite, mutta täytyy pitää huolta, että kaikilta alueilta olisi jokin luontoyhteys olemassa. Lyhyt matka luontoon on yksi Jyväskylän vahvuuksista jo nyt, ja sen täytyy olla niin myös jatkossa.

Suojelualueista ei muodostu kaavakartoissa kovin kummoista kokonaisuutta, tässä on toki myös kytkös kaupungin metsäohjelmaan. En hahmota kartasta S-merkinnällä olevia suojelualueita, SL-alueita on kohtuullisen vähän ja ovat repaleisia siellä täällä. Olisi tärkeää osoittaa yleiskaavatasolla jokin/joitain yhtenäisiä laajempia alueita esimerkiksi Luonnonmetsä-työryhmän luontokäytävämallin mukaisesti.