Kuukausi: lokakuu 2012

Valikoitujen yhteisöjen tuki

kirjoittaja
Arto Lampila Kansalaistoiminnankeskus Matarassa esittelemässä Piraattipuoluetta Monikulttuurikeskus Glorian vaalitorilla 5.9.2012.

Mielipidekirjoitus

Kansalaistoiminnankeskus Matara haluaa ”kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä” sekä tarjota ”osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia säännöllisten kansalaiskeskusteluiden kautta”. Kuitenkaan kaikkien yhdistysten yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei näytä kelpaavan Mataralle, joka jätti muut kuin nykyiset valtuustopuolueet, mukaanlukien Piraattipuolueen, vaalipaneelinsa ulkopuolelle.

Perusteluna paneelin rajaukselle esitettiin, että ”kysymyksenasettelu lähtee Jyväskylän kunnallipolitiikan näkökulmasta, jossain määrin menneen valtuustokauden arvioinnista.” Ei kai oikeasti kuvitella, että ainoastaan jo valtuustossa istuvilla ryhmillä voi olla kommentoitavaa kuluneen kauden tapahtumiin? Ei kai kukaan odota, että presidentinvaalien yhteydessä paneloimaan kutsuttaisiin ainoastaan istuva presidentti?

Haluaisimmekin kysyä: Mitä seuraavista kansalaistoiminnan keskuksen ilmoitetuista arvoista tälläinen ratkaisu parhaiten kuvaa?

  • Yhteisöllisyys: avoimuus, osallisuus
  • Tasa-arvo: oikeudenmukaisuus
  • Rohkeus: halu ja tahto tarttua uusiin asioihin, uteliaisuus

Yksi Piraattipuolueen keskeisiä tavoitteta Jyväskylässä onlisätä yhteistyötä kunnan, yritysten ja yhteisöjen välillä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Kansalaistoiminnankeskus Matara tekevät paljon hyvää työtä uusien toimintamallien luomiseksi, mutta jotta uusia ideoita oikeasti pääsee syntymään, tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta hakea ajatuksia myös perinteisten rajojen ulkopuolelta.

Arto Lampila
Puoluesihteeri, Piraattipuolue r.p.

Miika Hämynen
Tiedottaja, Keski-Suomen Piraatit

Parempaa joukkoliikennettä etsimässä: kehitetään tiedotusta

kirjoittaja

Kehittäessä Jyväskylän joukkoliikennettä nousevat esille tiedotusasiat. Vaikka linjastosta tehtäisiin kuinka hyvä tahansa, eivät ihmiset löydä tietään bussille ilman tietoa aikatauluista ja reiteistä.

Nykyisellään Jyväskylän Liikenteen aikatauluvihot ja pysäkillä saatavilla olevat tiedot ovat ala-arvoisia. Hyvänä esimerkkinä toimii tämä linjan 12 aikataulu, jossa kummittelevat bussit numero 10 (kulkee eri reittiä kuin 12) ja 25 erilaisine poikkeuksineen. Verkkosivuille ei myöskään ole yksinkertaista mobiilikäyttöliittymää, joka olisi äärimmäisen tärkeä kännykällä aikatauluja tarkistaville ihmisille.

Keskustassa bussia odottaessa olen joskus nähnyt infomonitorissa muutoksia arvioituun saapumisaikaan.  Uusissa busseissa onkin GPS-paikantimet, joita pitäisi hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin; tiedon bussin sijainnista ja vähintäänkin arvioidun saapumisajan pitäisi päivittyä reaaliaikaisesti myös Internetiin. Bussin sisällä olevat pysäkkinäytöt auttavat löytämään helpommin uuteen paikkaan. Kuulutukset parantaisivat esteettömyyttä.

Mitä tulee pysäkeillä näkyvillä oleviin tietoihin, ne eivät yleensä päätä huimaa. Tolpassa seisoo yhden tai kahden ohi kulkevan linjan lähtöaika keskustasta tai päättäriltä, joiden perusteella pitäisi matkustajan päätellä suurin piirtein milloin bussi ohi hurahtaa. On outoa, ettei pysäkeille saada kunnollisia aikatauluja, kun ne kerran verkossakin ovat. Pysäkkikohtaisista aikatauluistakaan ei tosin ole iloa, jos ne heittävät yli kymmenellä minuutilla, kuten sain viime keskiviikkona todeta.

Pikainen esimerkki Lutakossa sijaitsevan pysäkin infotaulusta, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Pysäkkiaikataulujen tyyli kaipaisi toki vielä selkeyttämistä (mm. samat minuutit samaan sarakkeeseen).

Olisiko joukkoliikennejärjestelmältä liikaa vaadittu, että matkustaja tietäisi mihin aikaan on nousemassa, mihin bussiin ja missä hyppää pois sekä löytäisi määränpäänsä kartan avustuksella? Kukaan ei halua käyttää liian monimutkaista järjestelmää. Pienillä muutoksilla pystymme tekemään matkustamisesta paljon houkuttelevampaa.

Tulevaisuusselontekoon vaikuttamassa

kirjoittaja

Osallistuin tänään JYYn kautta Tulevaisuusselonteko 2030 -raportin kasaamiseen, kun Jyväskylässä järjestettiin seminaari aiheella Hallinto mahdollistajaksi. Tilaisuuden aikana pyrittiin löytämään näkökulmia siihen, millaista on hallinto vuonna 2030; mitä toivotaan, mitä pelätään, ja mitä eri kansalaiset siltä haluavat. Keskustelua käytiin myös verkossa mm. Twitterin välityksellä.

Tilaisuuden avannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen toi esiin kolme tärkeintä asiaa, mistä hyvä hallinto koostuu: avoimesta datasta, joukkoistamisesta ja hyvästä työnantajuudesta. Se, mikä ei avauksesta mielestäni aivan täysin tullut esiin, oli se, miten nämä kolme asiaa nivoutuvat yhteen. Mitä enemmän avataan julkishallinnon kassakaappeja, sitä paremmin kansalaiset ja eri virastoissa töissä olevat ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä ja työympäristöönsä. Avoimen datan ja parviälyn avulla pystytään entistä paremmin löytämään hallinnon ongelmia, parantamaan toimintatapoja ja puuttumaan väärinkäytöksiin. Urpilainen puhui myös ”Wikipediamaisesta” lainsäädäntötyöstä; mikäli tämä halutaan toteutuvan vuonna 2030, pitäisi suunnittelutyön olla jo vauhdissa kun ottaa huomioon viime aikojen suuren kokoluokan julkisten IT-projektien laadun ja toimitusvarmuuden.

Tilaisuuden aikana myös Lyseon opiskelijoista koostuva porukka esitteli nuorten ajatuksia tulevaisuuden hallinnosta. He toivoivat jonkinlaista perustulojärjestelmää (puolustaen kuitenkin ”kivoja Kelan tätejä” :), pohtivat teknologian kehityksen vaikutuksia hallintoon ja vaativat hyvien käytänteiden löytämistä konkreettisten kokeilujen kautta. Itse yritin tuoda esille nuorison tavan vaikuttaa hajautetusti, ilman ylhäältä pakotettuja rakenteita:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254113363922137088

Nuoret ovat tutkimusten mukaan aina vaan kiinnostuneempia politiikasta, mutta valitettavasti vain 6 % alle 25-vuotiaista kokee, että voi vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS Gallup: Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista ja kuntahallinnosta 2012).

Ryhmätöissä pääsimme pohtimaan vanhusten tilannetta digitalisoituvan, avoimen hallinnon kanssa. Omat muistiinpanot jäivät kiivaan keskustelun lomassa vähiin (onneksi en ollut sihteeri), mutta tärkeimpänä nostimme esille seuraavan näkökulman osallistamiseen:

https://twitter.com/MiikaHamynen/status/254130399813447680

Tilaisuuden yhteydessä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Urpilainen ehdotti avattavaksi myös Ylen arkistoja. Tämä olisi mielestäni erittäin hieno asia vapaan kulttuurin ja uuden luomisen kannalta, ja vähimmäisvaatimus verorahoilla tuotetulle palvelulle. Jatkotoimenpiteitä odotellessa.

Kun demokratia ei riitä

kirjoittaja
”Puolueiden” = partitiivi?

Avoin kirje Monikulttuurikeskus Glorialle

Jyväskylän Monikulttuurikeskus Gloria järjestää kuluvalla viikolla vaalipaneelin kuntavaaleihin liittyen. Paneeliin on kuitenkin kutsuttu keskustelemaan ainoastaan nykyisten valtuustopuolueiden edustajat. Omilla verkkosivuillaan Gloria mainitsee keskeisenä toimintamuotonaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Yhteiskunnallisesta vaikuttamistesta on tässäkin kyse, mutta millaisen kuvan siitä antaa kunnan rahoituksen varassa toimiva organisaatio, joka käyttää resurssejaan tukemaan nimenomaan jo valtuustossa istuvien kampanjatyötä? Tapahtuman mainoksissa on mukana myös RAY:n logo, joten vaikuttamistyöhön käytetään myös sieltä saatua avustusta.

Piraattipuolue oli mukana, kun 5.9. Gloriassa järjestettiin vaalitori. Tuolloin mainostettiin kovaan ääneen tämänviikkoista paneelia, jonka mainoksessa selkeästi lukee ”Puolueiden edustajat”. Emme arvanneet, että kutsu muuttuisi myöhemmin muotoon ”valtuustopuolueiden edustajat”, eikä näin koskisi kaikkia tuolloin esittäytyneitä puolueita.

Yhtenä perusteluna puolueiden valikointiin mainittiin että ”valtuustossa olevat puolueet ovat ne jotka voivat vaikuttaa asioihin joita haluamme edistää”. Kuntavaalien myötähän valtuuston kokoonpano saattaa muuttua radikaalistikin! Juuri nyt olisi tärkeää ottaa mukaan ehdokkaita laajalta pohjalta, jotta myös uusi valtuusto, mukaanlukien Piraattipuolue, osaisi tukea Glorian toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä hetkellä vain 9 % suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS-Gallup, 2012). Sulkemalla vaihtoehtoja pois poliittisesta keskustelusta tämän kaltaisilla piilovaalituilla tuo lukema tuskin tulee nousemaan. Piraattipuolue haluaa edistää kaikkien vaaleissa ehdokkaita asettaneiden ryhmittymien tasapuolista kohtelua. Vain siten demokratia voi toteutua ja kansalaisten luottamus vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa.

Arto Lampila
Puoluesihteeri, Piraattipuolue r.p.

Miika Hämynen
Tiedottaja, Keski-Suomen Piraatit

Oppikirjamaraton onnistui

kirjoittaja
Kuva: Hannu Köngäs, CC-BY

Seurasin viime viikonlopun aikana Oppikirjamaraton-projektia sen mitä muilta tekemisiltäni ehdin. Sen yhteydessä kirjoitettiin lukion pitkän matematiikan ykköskurssin kirjaa perjantaista sunnuntaihin. Kirjan nimeksi tuli Vapaa matikka 1, ja lopputuloksen voi ladata GitHubista. Projekti sai myös paljon julkisuutta eri medioissa. Tekijät saivat siis aikaiseksi sen mitä aikoivatkin: vaikka kirjasta puuttuukin vielä paljon kaavoja sun muuta kuvitusta, tehtävät ovat jo valmiita, ja teoriaosuuskin toimii.

Mitä seuraavaksi sitten tapahtuu? Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tapaan myös Vapaa matikka aloittaa elämänsä aktiivisten harrastajien käsissä. Kirjan sisältöön on jo tehty useita korjauksia ja parannuksia kehitysehdotusten ja virheilmoitusten pohjalta. Mikäli kaikki sujuu hyvin, kirjaa kehitetään edelleen myös tulevaisuudessa. Projektin vetäjä Vesa Linja-aho luottaa blogauksessaan tulevaisuuteen:

Yle vertaa tuotostamme Linuxiin. Linuxin ensimmäinen versio tuskin oli sellainen, jonka olisi voinut asentaa ison organisaation kaikkiin tietokoneisiin. Linus Torvalds julkaisi tuotoksensa vapaalla lisenssillä, jolloin muut pääsivät parantelemaan sitä, ja lopputulos on kaikkien tiedossa.

Toivotan onnea Vapaalle matikalle; ehkä jonain päivänä näemme kirjaa käytössä myös oikeissa opetustilanteissa, ja se on toiminut myös esimerkkinä muille avoimille oppikirjaprojekteille.