Kaupunkirakenne­lautakunta 11.8.2026

Kesä on ohi ja lautakuntakausi jatkuu! Tällä kertaa seuraan taas sivusta päätöksiä, kun Ilona pääsee paikalle.

§ 128 Ilmoitusasiat

Useampi kaava saanut lainvoiman. Lisäksi tiedoksi aloitteita ja niiden vastauksia.

Jos on yksi asia tullut tällä lautakuntakaudella vastaan, se on pysäköintiasioiden suuri määrä. Aloitteissa on kaksi pysäköinticasea, joissa toisessa kaivataan lisää parkkeerausta ja toisessa pysäköinnin rajoittamista.

Visalankujalla kaivataan lisää paikkoja ja yhdyn kaupungin vastaukseen: lähialueella on hurjasti parkkipaikkoja niin julkisesti kuin kiinteistöillä. Pappilanrinteen liikuntakeskuksen pysäköinnin käyttöaste on luultavasti melko purskeista liikuntavuorojen mukaan.

Köhniöllä taas ilmenee se, minkä takia edellisessä kokouksessa haluttiin laajentaa maksullisen pysäköinnin aluetta Tourulan suuntaan (katsotaan milloin saadaan uusi ehdotus, kun enemmistö halusi heittää asian uudelleen valmisteluun): maksullisia paikkoja kierretään etsimällä lähialueelta ilmaisia paikkoja.

Tuntuu, että Salokatu olisi vähän turhan kaukana Novasta ollakseen työntekijöiden parkkikäytössä, mutta tiedän (itsekin sitä käyttäneenä) Kangaskadun kautta pääsevän oikopolkua teollisuusradan yli Länsiväylälle. Veikkaan, että autojen lähde on ensisijaisesti Kypärämäen puolella. Oli miten oli, tämän osalta annetaan vielä mennä sormien välistä, sillä varauksella että toimiin voidaan ryhtyä.

Ilmaisena parkkikenttänä jo vuosia toiminut tyhjä tontti Länsiväylän toisella puolella Novasta katsottuna. Yllämainittu oikopolku on selän takana.

Lisäksi on annettu vastaus kesällä mediassa näkyneeseen DNA:n mastohakemukseen. Katsotaan sitten poikkeamiselupahakemuksen käsittelyssä, miten huolia on huomioitu.

Esittelyssä on myös ensi vuoden talousarvion kunnallistekniikan investoinnit, materiaalia ei tätä kirjoittaessa vielä ole saatavilla.

§ 129 Viranhaltijapäätökset

Saa nähdä, tuleeko keskustelua Rovanperän meluisasta kuvauskeikasta tässä tai jossain kohtaa kokousta, mielestäni teiden sulkemisista ei ole mitään viranhaltijan päätöstä meidän lautakuntamme toimialalla.

Ainut verkosta löytyvä selkeä asia on kuulutus ja päätös, jonka on allekirjoittanut ympäristönsuojelupäällikkö. Se taas kuuluu ympäristöterveyslautakunnan toimialaan.

Tapaus on (rallien ohessa) jälleen hyvä esimerkki, miten helppoa on häiritä asukkaiden elämää ja sulkea katuosuuksia, kun taustalla on bisnestä. Jonkinlaisia sanktiointimahdollisuuksia olisi myös hyvä olla, jos ja kun on toimittu lupaehtojen vastaisesti aikataulun ja tiedottamisen osalta. Oikeuskanslerikin on sattumalta hiljattain linjannut meluilmoituspäätöksistä etenkin toistuvien tapahtumien osalta.

§ 130 Ennallistamissuunnitelma

Kaupunki antaa lausuntoa ympäristöministeriön luonnokseen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, joka siis toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta. Tällä kertaa pykälän liitteenä on myös varsinainen lausuntopyyntö, mistä plussaa valmistelijoille.

Nopealla selaamisella omaan silmään osuu luonnoksen sivulla 9 oleva taulukko 1, josta on pudotettu pois varmaan se jatkokeskustelua eniten värittävä osuus, eli metsien tilanne. Se vaatii kuulemma “neuvotteluja komission kanssa”, jännityksellä odotetaan siis miten Suomen metsien tilaa halutaan tulkita kansallisella ja EU-tasolla.

Esitettyjen toimenpiteiden lisäkustannukset valtiolle ovat lopulta pienemmät kuin odotin, vain 2,7 miljardia euroa. Ne saattaisi saada katettua pelkästään karsimalla pois luonnolle ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin yritystukiin suolletut 3,6 miljardia. Se toki on eduskunnan päätettävissä.

Kaupungin vastauksessa nostetaan odotetusti huolia kaupungille koituvista kustannuksista, vaikka tavoitteet noin muuten ovat kannatettavia. Kaupunkivihreästä ja puiden katoamisesta oli juuri viikonloppuna Keskisuomalaisessa iso juttu: puiden säästäminen uudisrakentamisessa pitäisi olla itsestäänselvää jo nyt.

Kaupunki nostaa huoleksi myös sen, että tavoitteita ei voida sälyttää pelkästään sen harteille, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä myös yksityisten toimijoiden ja valtion kanssa. Tämäkin on ymmärrettävää, koska muuten toimenpiteet saattavat olla hyvinkin sirpaleisia eikä niistä saada täyttä hyötyä.

§ 131 Rikkoutunut rengas

65 euron vahingonkorvaushakemuksen hylkäämisen takia poltetaan aika paljon enemmän rahaa. Tässä tapauksessa vastuu on kyllä selvästi jollakulla muulla kuin kaupungilla. Se tässä jää epäselväksi eikä kaupunginkaan vastine ota kantaa, onko vaatimuksessa mainittu kaivuutyö ollut kaupungin vai jonkin muun toimijan.

§ 132 Säynätsalon satama

Satama-aluetta nykyaikaistava kaavamuutos on ollut vireillä 2019 alkaen, mutta mennyt jäihin vaneritehtaan lopetettua toimintansa kesällä 2020. Nyt jatketaan käsittelyä vähän uudessa maailmantilanteessa. Alueella toimii edelleen paljon pienempiä yrityksiä, näkyvimpänä nyt käsiteltävällä osalla telakkapalveluita tarjoava Säynätsatama. Toinen lähialueen suurempi työllistäjä on paloautoja valmistava Saurus, joka hyödyntää aluetta mm. koeajoihin.

Maaperä on monin paikoin pilaantunut aiemman teollisuustoiminnan takia, mutta rakentamattomalla ranta-alueella kasvaa osittain säilytettäväksi suunniteltavaa puustoa. Tehdasalue (ja koko Säynätsalon saari) on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka ilmettä puiden säilyttämisellä pyritään säilyttämään. Tämä toki johtaa siihen, että sataman tukitoiminnot tulee sijoittaa metsikön toiselle puolelle. Katsotaan, miten jatkosuunnittelussa tämä toteutuu.

Yhdessä palautteessa toivotaan, että raskas liikenne voitaisiin ohjata eri reittiä alueelle, jolloin se jäisi pois keskustasta. Tämä olisi kyllä hyvä neuvottelun paikka alueen yritysten kanssa. Entistä rautatiesiltaa ja ratapohjaa voisi hyödyntää yhteyden rakentamiseen (oletettavasti lisätään Väylävirasto soppaan), jos vaan tahtotila löytyisi väsätä väylä vaikka Salen eteläpuolelta Saunatielle.

Kavereiden kanssa nauttimassa nuoruudesta Haikassa kevättalvella 2004. Taustalla kaava-alue ja sen puut kasvamassa.

§ 133 Kukkumäentie 28 A/C

Melko pieni pääosin hallinnollinen muutos, muutetaan kahden Kukkulan alueen rakennuksen käyttötarkoitusta sote-rakennuksista asuinrakennuksiksi. Rakennusten ilmettä ei saa muuttaa suuremmin suojelusäädösten takia. Tämä ok.

§ 134 Poikkeamispäätös (Keljonkangas)

Keljonkankaan keskustan entisen Salen rakennus on rapistunut kohta parikymmentä vuotta paikallaan. Muistan vielä, kun risteyksessä oli lapsuudessani parhaimmillaan kolme kauppaa, Salen lisäksi edelleen olemassa oleva marketti, ja nykyisen pizzerian kiinteistössä kioski…

Hetken jo odottelin, alkaisiko uudisrakentaminen kohta, kun uusi kerrostalon salliva asemakaava astui voimaan 2023, mutta hiljaisuus on jatkunut. Vuonna 2024 on käsitelty edellistä poikkeamislupaa, mutta sekään ei ole johtanut mihinkään.

Poikkeamishakemus todistaa, että rakentamissuunnitelmat ovat edelleen käynnissä. Rakennusta on sijoitettu tontille siten, että on pyritty minimoimaan liikennemelun haitta piha-alueella. Ei esteitä poikkeamiselle, mutta katsotaan eteneekö tämä edelleenkään mihinkään…

§ 135 Poikkeamispäätös (Kuokkala)

Koas haluaa tehostaa Ainolankaaren rakennusten käyttöä ja järjestelee asuntoja uusiksi. Perustelut ovat hyvät.

Taas kerran pysäköintitrendit ja niiden muutokset hämmentävät. Paikkoja on rakennettu alueelle tuolloisen kaavan mukaisesti 1 per asunto (86 kappaletta, joista 13 vieraspaikkoina), ja nykyisillä kaupungin normeilla tarvittaisiin vain 26 paikkaa! Todellisuudessa autopaikkoja on varattuna 42, 58 % käyttöasteella. Siltä ohi lenkkeillessä on näyttänytkin.

Laajavuoren kaavamuutoksesta

Vastauksena kysymykseen, mitä mieltä tällä hetkellä olen Laajavuoren kaavamuutoksesta ja lähiluonnon arvosta alueella.

Jyväskylän vihreät on ymmärrettävästi asettunut kannattamaan ratkaisua ilman laskettelurinnettä.

Olen itse pohtinut kaavaa aika ympäripyöreästi viimeksi huhtikuussa blogissani hiukan ennen tuota kannaria, kun kaava oli lautakunnassa käsiteltävänä.

Nyt eniten keskustelua herättävä pohjoisrinteen yläosan alle jäävä alue on lopulta harmillisen pieni vanha metsä. Alarinne on hiljattain harvennettua nuorempaa talousmetsää. Laajavuoren luonto on kokonaisuudessaan todella paljon ihmisen muokkaamaa latupohjineen, polkuineen ja muine rakennelmineen. Sekä tietenkin hakkuineen.

Kävin suunnistamassa kaava-alueella ja sen ympäristössä loppuviikosta, ja vaikka tietyt alueet ovat luonnontilaisempia, hakkuujätettä sai monin paikoin väistellä ihan kunnolla. Kaupungin metsäohjelma on tulossa uusittavaksi (nykyinen päättyy vuoteen 2030), ja sen kautta yritetään toki vaikuttaa tulevaisuuden metsänhoitoon virkistysalueilla.

Henkilökohtaisesti haluaisin painottaa liikuntapääkaupunkiteemaa ainakin ampumahiihdon olosuhteiden osalta, mutta pelkään samaa mitä kannarissakin on todettu, talvilajien muuttumista mahdottomaksi ilmastokriisin takia. Vaikka saisimmekin lähivuosina edelleen pakkasia, kuivuus on ollut viime vuodet ongelma. Järvien matalista pinnoista on puhuttu tänä vuonna isomminkin, ja pidemmän päälle se muuttuu ongelmaksi myös Laajavuoren lumetustarpeiden osalta. 

Molemmat kaavavaihtoehdot ovat joka tapauksessa parempia kuin nykyinen kaava, joka salli pohjoisrinteen laajemmalla alueella eikä sisällä niin paljon suojelualueita. Pohjoisrinteetön toki parempi näistä kahdesta esitetystä.

Kaupunkirakenne­lautakunta 17.6.2026

Pääsen kevään viimeiseen kokoukseen, kun varsinaisena jäsenenä toimiva Ilona Helle on poissa. Ja kuten toisessa tekstissä totesin, se taas heijastuu hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan, jonka ylimääräinen kokous jää minulta välistä.

§ 110 Ilmoitusasiat

Esittelyissä pysäköintiä (kohdat § 116-117), keskustavisiotyöpajan (johon en kerennyt osallistumaan) tuloksia sekä Tähtiniemen asemakaava (§ 120).

§ 111 Viranhaltijapäätökset

Sattui osumaan silmään pari päätöstä, jotka herättivät ajatuksia.

  • Katupäällikkö § 48, poliisi varaa Hannikaisenkadun kevyen liikenteen väylän poliisitalon vierestä rallien aikaan poliisiautojen pysäköintiin. Tämä päätös on tehty aiempinakin vuosina, ja joka kerta se on osoitus siitä, miten jalankulusta ja pyöräilystä on helpompi joustaa kuin autoliikenteestä. Autoilla säilyy normaalit kaksi kaistaa etelän suuntaan, vaikka toista niistä voitaisiin hyvin tarjota myös poliisin käyttöön.
  • Tonttipäällikkö § 89, vahingonkorvauksia lähteen pilaamisesta. Kaupunki on rakentanut Huhtalantietä Kauramäki II -alueella ja lähteen vesi on samentunut. Taustalla on ilmeisesti ollut jotain väärinkäsityksiä, mutta hyvä muistutus siitä, miten (uudis)rakentamisella on vaikutuksia luontoon.

§ 112 Lausunto ympäristöministeriölle

Koko pykälän nimi “Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.

Olisi kiva, että näissä olisi suora linkki lausuntopyyntöön, niin tietäisi mihin kysymykseen kaupunki vastaa. Oletettavasti kyseessä on Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen.

Jos oikein hahmotan, kyseessä on tahto saada julkisen rahan tukemat halvemmat vuokra-asunnot oikeasti pienituloisille tai muille erityisryhmille. Käytännössä sen sijaan, että tuettaisiin heikomassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi asumistuen keinoilla valitsemaan heille sopivaa asuntoa, halutaan lisätä mahdolllisuuksia sen kyttäämiseen, ovatko asukkaat todella asunnon tarpeessa myös siellä pidemmän aikaa asuttuaan. Omista politiikka-idoleistani Osmo Soininvaara on kirjoittanut paljon siitä, miten tuettu asuminen on vähiten huono tapa tasa-arvoistaa asumiskuluja. Ja toki vastustan holhoamismentaliteettiä sosiaaliturvassa muutenkin.

Kaupunki toteaa, ettei Jyväskylässä asuntojen kohdentumisella tarvitsijoille ole suurta ongelmaa. Kaupunki suhtautuu ehdotukseen helpottaa vuokrasopimuksen irtisanomista tulojen perusteella negatiivisesti, koska se saattaa johtaa luottamuksen menettämiseen järjestelmää kohtaan. Lausunnossa nostetaan esiin oikeastaan juuri niitä asioita, mitä pitääkin. Jos tulojen noustessa saattaa menettää asuntonsa, mikähän on motivaatio työttömälle parantaa omaa asemaansa?

Kaupungin esitetty kanta on mielestäni hyvä.

§ 113 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle

Tämäkin sanahirviö oikeasti “Jyväskylän kaupungin lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta”. Ja tämä taas perustunee lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta.

Toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista päätetään erikseen vuosittain, koska niitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin ja niissä yritetään huomioida kaupunkikohtaisia olosuhteita. Tässähän on myös hiljattain muutettu toimeentulotukilakia siten, että joulukuusta alkaen näitä nyt hyväksyttäviä numeroita voidaan muuttaa korkeintaan viisi prosenttia suuntaansa (erityisestä syystä kymmenen prosenttia) ja vain silloin, jos keskimääräiset asumismenot ovat muuttuneet lähinnä kolme prosenttia.

Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä esitetyt menorajat ovat liian matalia etenkin yhden hengen talouksissa, ja esitettyjen rajojen mukaisia asuntoja ei käytännössä ole saatavilla kuin hyvin pienelle osalle asunnon hakijoista. Olen samaa mieltä.

§ 114 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuus

Tehdään diili Fintraffic Tien kanssa kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun liittymisestä. Hälytysajoneuvot voivat jatkossa saada liikennevaloissa etuajo-oikeuden, kun järjestelmään on liitytty ja liikennevalojärjestelmä päivitetty. Perusperiaate on kannatettava.

Olen jossain määrin kiinnostunut siitä, miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa (mikäli satelliittipaikannusta ei ole saatavilla tai Virve-verkko pimeänä), mutta niitä pitäisi varmaan kysyä suoraan Fintrafficilta.

§ 115 KymppiR2026

Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma oli viime kerralla esittelyissä. Ei uutta ja ihmeellistä aiempiin verrattuna (“rakentamisen suhdanne…”), hyväksytään päivitetty ohjelma.

§ 116 Maksullisen pysäköinnin alueiden laajentaminen

Tämä pykälä (samoin kuin seuraava) on herättänyt medianäkyvyyttä ja kiinnostusta lautakunnan ulkopuolellakin. Laajennetaan maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä keskustasta Lutakkoon, Puistolaan ja Tourulaan.

Karrikoitu “raippaa autoilijoille” -mielipiteeni ei liene kenellekään yllätys, mutta sille on perusteensa. Autoille varattu tila vie kaupungissa tilaa arvoa enemmän tuottavilta kiinteistöiltä ja viheralueilta. Julkisten pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa subventoivat myös ne, jotka eivät omista autoa. Maksullinen pysäköinti ohjaa käyttämään sitä tehokkaammin, kun auton seisottamisella on kustannusvaikutus. Sen myötä paikat myös ohjautuvat varmemmin asukaspysäköintiin. Lisää perusteluita voi lukea vaikkapa Oden sunnuntaisesta blogauksesta.

Julkisella liikenteellä asioiminen pitäisi olla kilpailukykyistä pysäköinnille: laskeskelin jossain kohtaa, että meidänkin perheellemme on selvästi halvempaa ja nopeampaa ajaa autolla parkkihalliin teatteriin tai konserttiin, kuin liikkua julkisilla. Pyörä toki voittaa molemmat.

En myöskään ihan täysin ymmärrä, miten Asema-aukion ja Hannikaisenkadun poistuvat parkkipaikat vähentävät kaupungin tuottoja monta kymmentä tuhatta euroa vuodessa. Oletettavasti näitä paikkoja käyttävät ihmiset edelleen asioivat alueella ja löytävät paikan jostain lähialueelta ja maksavat kaupungille pysäköinnistä, paitsi toki jos uusi paikka on jonkin yksityisen toimijan parkkikentällä tai -hallissa. Tätä täytynee kokouksessa selventää.

Asema-aukion parkkipaikat ovat poistuneet rakentuvan torin tieltä. Ja kuten aina, tälläkin kertaa kuvatessa on ollut pilvinen taivas.

Alueen laajentaminen on johdonmukaista. Vielä johdonmukaisempaa olisi poistaa uuteen karttaan jääneet viimeisetkin kiekkopaikat torilta, Kivääritehtaankadulta (2 h klo 8-18) ja “autottomalta” Paperitehtaankadulta (30 min 24/7). Täytynee tarkistaa näidenkin perustelut.

§ 117 Asukaspysäköinnin taksat

Asukaspysäköintilupien hintoja nostettaisiin rutosti, viimeisin päivitys on 9 vuoden takaa. Luvat ovat olleet melko halpoja (muutama euro kuukaudessa) eivätkä ne nouse radikaalisti edelleenkään. Nyt tähdätään korkeampaan hintaan kuin yksityisten toimijoiden autopaikkojen hinnoitteluun. Alue A on Puistolassa ja B Lutakossa.

Tuotot ovat aika onnettomia (nykyisin yhteensä 6500 e/v), esimerkiksi viime syksynä lopetettiin useamman julkisen portaikon talvihoitoja joissa pelkästään yksittäisen portaikon hoitokulu oli samaa luokkaa! Tonttiliittymien aurauksiin laskettu kustannus liittymää kohti oli jossain materiaalissa n. 250 e/v, ja jos yksi pysäköintipaikka on samaa suuruusluokkaa, vertailut paljastavat, miten alihinnoiteltuja parkkipaikat ovat suhteessa kustannuksiin (talvihoito, kunnostustyöt yms). Tässäkin siis autottomat asukkaat subventoivat autollisten pysäköintiä.

360 e/12 kk hintaa voi myös verrata edellisen pykälän materiaaleissa mainittuun kertahinnoitteluun 30 e/24 h (ma-pe), josta tulee n. 1560 e/52 viikkoa. Aika paljon halvempaa siis vielä aluepysäköintilupa kuin joka kerta erikseen maksaminen.

Minusta hinnat voisivat siis olla korkeampiakin, mutta tässä varmaan joudutaan tekemään kompromisseja ideologian suhteen.

§ 118 Huhtakeskus

Sitten päästään käsiksi kaavoihin! Huhtakeskusta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa (17.3.), ja sen jälkeen kaava on ollut nähtävillä. Pieniä tarkennuksia suojelumääräyksiin museon lausunnon perusteella. Seuraavaksi valtuuston suuntaan hyväksymistä varten.

Huhtakeskus maaliskuun harmauden kauneudessa.

§ 119 Kukkulan aloituskortteli

Tämä oli helmikuussa lautakunnassa ja sen jälkeen luonnos nähtävänä. Olen avautunut aiemmin muutamaankin otteeseen puiden hävittämisestä ja olen nyt saanut myös lupa- ja valvontavirastolta siihen luvan, koska lausunnossa virasto muistutti liito-oravan kulkuyhteydestä. Osayleiskaavaakin jouduttiin oikaisemaan lisäpykälällä 19.5.2026 kokouksessa, kun kulkuyhteysmerkinnät puuttuivat.

Ihannetilanteessa puustoa säilytetään aina mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse jälkikäteen pystyttää hyppytolppia, joista ei ole iloa muille kaadetuista puista riippuvaisille eliöille. Jos 1980-luvulla on osattu säilyttää tonttien puut esimerkiksi Kuokkalan Tuulenkylässä, niin miksi nykyään ei? Miksi lähestymme puiden tarvetta liito-oravien kautta, kun niiden olemassaololla on vaikutusta myös ihmisiin?

Kaavaselostuksen sivulle 34 on lisätty palautteen myötä karttaote, joka esittää säilyttettäviä ja täydennettäviä puita kaava-alueella. Kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa vuodelta 1985 näkyy, miten alueen nykyiset parkkipaikat ovat vielä metsikköä. Toivoa sopii, että tuolloin kaatamatta jätetyistä puista osa jäisi henkiin vielä uudisrakentamisen jälkeenkin.

§ 120 Tähtiniemi

Korpilahdella lähdetään päivittämään Tähtiniemen huvilan tontin asemakaavaa ja samalla yhdistetään uuteen kaavaan aiemman Kirkkolahti II -asemakaavan rakentamattomia tontteja. Olen käynyt kerran tai pari Alkio-opistolla kääntymässä, mutta hirveästi en voi sanoa, että olisi paikasta henkilökohtaista kokemusta.

Täydennysrakentamista salliva ja kulttuuriperintöä säilyttävä kaava on alueella, jonka pihapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon. Tähtiniemen huvilan alue on yli satavuotias ja sijoittuu heti opiston naapuriin. Päivänvarjontie on lähtenyt rakentumaan 2000-luvulla, ja uusi kaava tarjoaisi nyt aiempaa laajempia (myös omarantaisia) tontteja rakentajia houkuttelemaan.

Tähtiniemen huvilan tontin kaavaa muutetaan siten, että uudisrakentaminen ei vaaranna alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja. Vanhat rakennukset suojellaan ja lähivirkistysalueiksi muuttuvat metsäiset alueet pidetään puustoisina. Seuraavaksi kaavaluonnos menee nähtäville.

§ 121 Sireenitie

Vanhat isot tontit jakaantuvat pikkuhiljaa kahtia pienemmiksi tonteiksi. Nyt Jyskässä aikomus on purkaa omakotitalo ja jakaa tontti Sireenitiellä kahtia.

Edelleen luontoteemalla jatkaen kaavaselosteessa on mainittu, että korttelialueen puusto otetaan huomioon. Käytännössä tämä näkyy tontin reunoilla mainittuna istutettavana alueen osana.

Jonkin verran on tullut pyöräiltyä tuostakin paikasta viime vuosina ohi. Bongasin myös Googlen katunäkymäauton ajaneen (jyrkähköä) kevyen liikenteen väylää ylös Kirrinkydöntielle.

Tämä varjo ei näytä jalankulkijalta eikä pyöräilijältä.

Seuraavaksi ehdotus nähtäville ja sen jälkeen lautakunnalle uudestaan hyväksyttäväksi.

§ 122 Kankaankatu

Päästään vielä katusuunnitelmiin! Kankaankadun ja Niskakujan risteyksen tienoilla oleva risteysalue saneerataan nyt kun Tourujoen kunnostus ja uusi silta alkavat olla valmiimman puoleisia. Tästä olen myös kulkenut ties kuinka monta kertaa vuosien mittaan ja autoliikenteen tiheydestä kertonee se, etten muista kertaakaan kenenkään autolla paikalla ajaneen. Googlen katunäkymissä vuodelta 2023 näin kuitenkin on onnistunut käymään.

Ihan viime vuosina olen vältellyt Kankaankatua työmaa-aitojen tiheyden takia. Kuva maaliskuulta Koskenkujan kohdalta.

Paikalla on paljon pyöräliikennettä, koska Kankaankadun ja Niskakujan kautta kiertämällä välttää nousun Taulumäen päälle. Lisäksi ei tarvitse pyöräillä autojen vieressä, vaan pääsee luonnonympäristöön. Suunnitelmassa aiotaan korostaa entisestään jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuutta.

Tielle suunnitellut korotukset ja nupukiveykset vaikuttavat pyöräilyn kannalta kuitenkin epämukavilta. Tie myös kulkee edelleen vanhassa tiukassa väärinpäin kallellaan olevassa linjauksessaan, minkä takia moni oikaisee nurmialueen poikki nyt virallistettavan oikopolun kautta. Eri tavalla muotoiltuna tiealue olisi nykyistä houkuttelevampi ja turvallisempi ajaa. Jyps on muistuttanut asiasta ainakin 2020, jolloin mutkaa oli kaupungin mukaan tulevaisuudessa tarkoitus oikaista. Tämä suunnitelma ei ainakaan sitä ole tekemässä.

Kiertotienä toiminut mutainen oikoreitti maaliskuun hämyssä.

En ollut myöskään tietoinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalueesta. Alue pitäisi jollain tavoin eristää esimerkiksi aidalla, jos haluttaisiin varmistaa sen koskemattomuus näin vilkkaasti liikennöidyllä alueella.

§ 123 Eteläväylä

Keljonkankaan ABC:n kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Pariin kertaan aiemmissa kokouksissa on tätäkin sivuttu (13.1.2026 ja 3.3.2026). Jalankulku- ja pyöräväylän vähän turhan mutkitteleva linjaus on edelleen kehnohko, mutta suojatie on sentään korotettu. Eniten toki huolettaa Kauramäestä yhtenäiskouluun kulkevien lasten turvallisuus. Parempi ratkaisu tämä on kuin nykyinen ja täydellisen saisi varmaan vain siltaratkaisuilla. Maksajana on sentään Keskimaa.

§ 124 Vasarakatu

Vielä yksi katusuunnitelma, jossa rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Vasarakadun pohjoispäähän. Alueen kaavamuutos on vielä käynnissä (viimeksi käsitelty 3.2.2026), mutta väyläratkaisuja edistetään jo nyt. Aika yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 17.6.2026

Urani hyte-lautakunnan jäsenenä alkaisi teoriassa keskiviikkona ylimääräisessä kokouksessa, mutta vihreässä ryhmässä on poissaolojen takia päällekkäisyyksiä. Menen siis samaan aikaan olevaan kaupunkirakennelautakunnan kokoukseen ja hytessä vihreitä edustaa varajäseneni Riikka Leinonen, joka tietää muutenkin enemmän nyt päätettävien asioiden taustoista. Aloitetaan kokoustaminen tässä lautakunnassa sitten kunnolla syksyllä.

Se ei toki estä käymästä listaa läpi!

§ 46 Huhtasuon ja keskustan neuvolat

Hyvinvointialue on linjannut yhdistävänsä palveluverkkoa näiden osalta, etenkin kun nykyiset tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Uudeksi sijainniksi suunnitellaan Tourukeskusta, joka on tiloiltaan joustavampi ja helposti saavutettavissa kaikilla liikkumistavoilla.

Positiivista on, että neuvolatiloja edelleen tarvitaan tällä alueella. Tausta-aineistossa on todettu, miten väestö kasvaa lähinnä Jyväskylässä ja Muuramessa.

Huhtasuon neuvola on toiminut Huhtakeskuksen yhteydessä ja tilat vaatisivat isompaa remonttia. Huhtakeskuksen kaavasta ja alueen uudistumisesta päätetäänkin juuri rinnakkaisessa kara-lautakunnan kokouksessa.

Keskustan neuvola on ollut viime aikoina Torikulmassa Asemakadun yläpäässä. Puutteet esteettömyydessä ja esimerkiksi lastenvaunujen pysäköinnissä ovat hyviä syitä muuttaa muualle. Asiakaspysäköintiä kuvataan “haastavaksi”, mikä vähän ihmetyttää keskustan parkkihallitiheyden tuntien. Haastavuutta ei ole materiaaleissa tarkemmin avattu, mutta jos kyse on ilmaisten parkkipaikkojen puutteesta, se on toki ymmärrettävää. Toisaalta esimerkiksi Novassakin joutuu maksamaan pysäköinnistä. Tourukeskuksessa taitaa olla vieläkin ilmainen kiekkopysäköinti, mutta kapeahkot ysärimallin parkkiruudut, kun 1970-luvun öljykriisistä ei ollut vielä niin pitkä aika ja autot olivat järkevämmän kokoisia.

Materiaaleissa kehutaan Tourukeskuksen parkkipaikkoja ja Tourulantie 13 verrattuna turvallisempaa piha-aluetta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille autojen välissä kulkeminen vähän jäsentymättömällä pihalla ei ole koskaan tuntunut mielestäni kovin turvalliselta.

Googlen katunäkymässä näkyy, miten jalkakäytävä päättyy liikenneympyrän reunaan, ja tästä pitäisi jotenkin saada itsensä taiottua parkkipaikan toiseen nurkkaan ilman auton alle jäämistä.

Hyvinvointialue voisi kehottaa vuokranantajaa selkeyttämään jalankulun reittejä esimerkiksi kiveyksin ja istutuksin ja asentamaan jollekin alueelle kunnollisia pyörätelineitä, joihin saisi esimerkiksi lapsiperheiden käyttämiä erikoispyöriä, kuten laatikkopyörän tai pyörän peräkärryn luotettavasti kiinni. Pyöräpysäköinti on ollut yksi kiinteistön heikkous ja olen pettynyt, ettei niihin ole kiinnitetty ollenkaan huomiota.

Katoksen alapuolta Googlen katunäkymässä.

Googlen katunäkymäkuvissa näkyy, miten saatavilla olevat irtotelineet ovat sen mallisia, että esimerkiksi levyjarrullisia pyöriä ei voi niihin pysäköidä. Lisäksi telineet on sijoitettu jalankululle suunniteltuun katokseen. Pyörät tukkivat katoksen kulkureitin, kun katoksen edustalle on pysäköity autoja. Tekoälyn luomasta havainnekuvasta telineet olivat hävinneet.

Materiaaleista ei myöskään ilmene, onko neuvolan ovet tarkoitus vetää auki yhdellä kädellä samalla kun toisella työntää rattaita sisälle.

Nostetaan aineistosta myös pyöräbaanan tynkä, joka helpottaa yhteyttä Huhtasuolta. Veikkaan, että suurin osa Huhtasuon suunnasta kulkijoista polkee perinteiseen tyyliin Seppäläntien reunaa, ainakin kunnes pyöräbaana on todellisuudessa rakennettu suunnitellusti (piti olla valmista jo 2019).

Kuvankaappaus pyöräilyn edistämisohjelmasta, joka optimistisesti ehdotti baanan rakennusajaksi 2016-2019.

Linkkien osalta saavutettavuus on kohtuullinen. Pysäkit ovat kuitenkin keskustasta Huhtasuon suuntaan kulkiessa hiukan kaukana ja ikävän kävely-ympäristön yhteydessä, joko Kivääritehtaankadun risteyksessä, tai Vaajakoskentien risteyksen toisella puolella. Toiseen suuntaan pysäkki on hyvässä paikassa K-raudan kohdalla.

Pysäkit Linkin reittioppaassa, taustakartta OpenStreetMap

Pitäisi myös varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus kunnolliseen pyöräpysäköintiin ja sosiaalitilat sallivat tarvittaessa suihkussa käynnin. Nämäkään asiat eivät nyt materiaaleista käy ilmi (autohallin ja sosiaalitilojen olemassaolo on mainittu).

Tilojen käyttöönotto olisi ensi vuoden alussa, jos ja kun päätös tehdään tämän suunnitelman mukaisesti. Olisin valmis äänestämään tilojen sijainnin puolesta, mutta haluaisin myös saada selkeää parannusta jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin.

§ 47 Kotisataman vuokrasopimuksen päättyminen

Hyvinvointialue on vuokrannut Kotisatama-nimisen palveluasumisyksikön Suolahdessa Attendolta, joka on nyt ilmoittanut ettei jatka vuokrasopimusta. Asukkaat ja työntekijät joudutaan siis siirtämään muualle.

Tässä päätöksenteko on ikävästi ollut jäljessä palveluverkkosuunnitelmia, koska tieto vuokrasopimuksen päättymisestä on tullut vasta suunnitelmien valmistelun jälkeen. Tässä vaiheessa ei ole ilmeisesti tiedossa, miten järjestelyt tehdään. Asiasta varmaan keskustellaan kokouksessa.

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta

Ari-Pekka Liukkosen puoluevaihdoksen jälkeen useampi eri toimielinpaikka meni uudelleen jakoon. Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi minut kokouksessaan 9.6.2026 vihreän ryhmän ehdotuksesta terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Varallani toimii Riikka Leinonen.

Tiedote valinnasta hyvinvointialueen sivuilla

Väitin viime vaalien yhteydessä, että sote-asiat eivät ole minulle niin tuttuja. Tämähän on siinä mielessä muunneltua totuutta, että työskentelin 10 vuotta Kelalla ja ehdin tutustua ainakin sosiaaliturvan koukeroihin monin tavoin. Tässäkin blogissa on aiheesta kaikenlaista. Terveyspalvelut sen sijaan vaativat enemmän perehtymistä. Otan tämän haasteena vastaan!

Lautakunta tekee käytännössä päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen hinnoista ja perusteista. Se myös seuraa tavoitteiden toteutumista ja antaa lausuntoja aluehallitukselle strategiasta, palveluverkosta, budjetista jne. Lautakunnan vastuulla on myös sote-sektorin toiminta-avustusten myöntö.

Blogissa on siis odotettavissa säännöllisenä sisältönä myös tämän lautakunnan kuulumisia noin kerran kuussa.