Sähköpostiviestini MEPeille ACTA-sopimukseen liittyen

Lähetin tämän alun perin Facebookiin, josta löytyvät myös MEPien vastaukset.

Hei!

Olen kuullut, että ACTA-sopimus on tulossa pikkuhiljaa uudestaan parlamentin käsittelyyn. Olen pettynyt siihen, että sopimusta on valmisteltu salassa lähinnä suurten mediayritysten talutusnuorassa, ja ne tiedot, jota siitä on julkisuuteen tippunut, ovat olleet sen verran pelottavia, etten voi olla reagoimatta.

Sopimuksen tausta-ajatus on hyvä, verkkopiratismin kitkeminen. Valitettavasti vaan keinot, joilla tähän ryhdyttäisiin, rikkovat räikeästi perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja sananvapautta. Sopimus poistaisi teleoperaattorien vastuuvapauden ja velvoittaisi ne valvomaan asiakkaidensa verkkoliikennettä – asia, jonka EU-tuomioistuin kielsi marraskuussa perusoikeuksiin vedoten (tapaus SABAM vs. Scarlet)!

ACTA toisi myös Yhdysvalloissa jo käytössä olevan tavan tarkastaa ihmisten yksityisiä viestintävälineitä kuten puhelimia ja kannettavia tietokoneita raja-asemilla – ilman mitään syytä. Sopimuksen pelätään vaikuttavan myös lääkepatentteihin, suosien myös tässä isoja yrityksiä.

Myös Kiinan verkkosensuuri laitettiin alun perin pystyyn piratismin kitkemiseksi – ja huomaattehan, miten sen kanssa on käynyt. En halua EU:sta valtioliittoa, jossa pitää varoa sanomisiaan. En halua, että suuryritykset voivat tekosyyn varjolla kävellä ihmisoikeuksien ylitse.

Toivon, että äänestätte ACTAa vastaan, kun se tulee käsittelyynne.

Tilastoja vaalikoneesta

Tilastoinpa huvin vuoksi, mihin suuntaan edustajistovaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat haluaisivat JYYtä kehitettävän. Kysymys 18 kuului seuraavasti:

Ylioppilaskunnan tehtävistä käydään runsaasti keskustelua. Ylioppilaskunnan suunta valitaan joka toisen vuosi pidettävillä vaaleilla. Tulevalla kaksivuotiskaudella ylioppilaskunnan tulee keskittyä erityisesti (valitse 1-3 tärkeintä)

  • Opetuksen laadun tarkkailuu ja ongelmiin puuttumiseen
  • Opintotuen ja opiskelijan toimeentulon kehittämiseen
  • Tasa-arvon edistämiseen
  • Globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen
  • Kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan tukemiseen
  • Yhteistyöhön alueen yritysten kanssa
  • Järjestöjen tukemiseen
  • Kansainvälisten opiskelijoiden ja vaihtoon lähtevien tukemiseen

Vastausvaihtoehtoja ei valitettavasti ollut hirveän montaa, mutta tuloksista kuitenkin suurimpana näkyy kiinnostus opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan (opetuksen laadun tarkkailu ja ongelmiin puuttuminen sekä opintotuen ja opiskelijan toimeentulon edistäminen). Kolmantena listalla on järjestöjen tukeminen, jonka jälkeen muut vaihtoehdot ovat saaneet hajaääniä.

Myös raakadata on saatavilla.

 

Opetuksen laatu Opintotuki Tasa-arvo Globaali oikeudenmukaisuus Kulttuuri & vapaa-aika Yritysyhteistyö Järjestöt Kansainväliset opiskelijat
Demariopiskelijat 17 16 9 1 3 1 9 1
Grönioni 24 19 3 5 9 0 12 0
Jyviva 30 40 22 5 7 2 15 2
Keskustaopiskelijat 20 14 2 1 6 7 7 6
Kokoomusopiskelijat 23 19 1 0 9 7 3 3
Kristilliset opiskelijat 9 6 0 1 1 3 1 4
Luonnontieteilijät 24 18 0 1 6 5 22 1
Poikkitieteilijät 11 7 1 1 2 1 9 0
PresSure 5 1 1 0 2 0 3 0
Pörssi&Dumppi 33 25 0 0 2 26 18 7
Yhdistyneet kieltenlukijat 18 7 2 1 5 0 20 0
Yhteensä 214 172 41 16 52 52 119 24
% 85,94% 69,08% 16,47% 6,43% 20,88% 20,88% 47,79% 9,64%
yht. vastaajia 249

Opetuksen laatu Opintotuki Tasa-arvo Globaali oikeudenmukaisuus Kulttuuri & vapaa-aika Yritysyhteistyö Järjestöt Kansainväliset opiskelijat
Demariopiskelijat 89,47% 84,21% 47,37% 5,26% 15,79% 5,26% 47,37% 5,26%
Grönioni 96,00% 76,00% 12,00% 20,00% 36,00% 0,00% 48,00% 0,00%
Jyviva 71,43% 95,24% 52,38% 11,90% 16,67% 4,76% 35,71% 4,76%
Keskustaopiskelijat 90,91% 63,64% 9,09% 4,55% 27,27% 31,82% 31,82% 27,27%
Kokoomusopiskelijat 95,83% 79,17% 4,17% 0,00% 37,50% 29,17% 12,50% 12,50%
Kristilliset opiskelijat 100,00% 66,67% 0,00% 11,11% 11,11% 33,33% 11,11% 44,44%
Luonnontieteilijät 88,89% 66,67% 0,00% 3,70% 22,22% 18,52% 81,48% 3,70%
Poikkitieteilijät 91,67% 58,33% 8,33% 8,33% 16,67% 8,33% 75,00% 0,00%
PresSure 100,00% 20,00% 20,00% 0,00% 40,00% 0,00% 60,00% 0,00%
Pörssi&Dumppi 78,57% 59,52% 0,00% 0,00% 4,76% 61,90% 42,86% 16,67%
Yhdistyneet kieltenlukijat 81,82% 31,82% 9,09% 4,55% 22,73% 0,00% 90,91% 0,00%

/td

Hämyä ylioppilaskuntaan!

Miika Hämynen – 275

Olen ehdolla JYYn edustajistovaaleissa 2011 Yhdistyneiden kieltenlukijoiden vaalilistalla. Ehdokasnumeroni on 275.

Opiskeluvuosieni aikana olen päässyt tutustumaan laajasti yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan toimimalla mm. Ainejärjestö Astérix ry:n ja Yhdistyneiden kieltenlukijoiden puheenjohtajana (ja muissa tehtävissä), osallistumalla JYYn kopovaliokunnan kokouksiin, toimimalla kielten laitoksen laitosneuvoston varajäsenenä ja opetuksen kehittämisryhmän opiskelijajäsenenä sekä osallistumalla kielten laitoksen laitoskokouksiin. Olen kannustanut kanssaopiskelijoitani osallistumaan päätöksentekoon oppiaineessaan ja laitoksellaan.

Humanistinörttinä ja piraattina ajan YK:n omien teemojen lisäksi seuraavia asioita:

  • Yliopisto-opetus tulee säilyttää maksuttomana myös ulkomaisille opiskelijoille.
  • Opiskelijat pois köyhyysloukusta opintotukea kehittämällä; kansalaispalkka on sydäntäni lähellä.
  • JYYn tulisi edistää omien julkaisujensa lisäksi myös yliopiston tuottaman tutkimustiedon vapaata saatavuutta; Open Access ja Creative Commons kunniaan.
  • Kannustimia avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä kohtaan tulisi lisätä.
  • JYYn tulisi kannustaa yliopistoa parantamaan Korppi-järjestelmän käyttöliittymää humanistiystävällisemmäksi.

Tutustu myös muihin YK:n ehdokkaisiin!

Pysäytetään Urkintalaki

Leväperäisesti valtuuksia jakeleva Urkintalaki (HE 48/2008) alias Lex Nokia on laajasta kansalaisten ja oikeusoppineiden vastustuksesta huolimatta edennyt eduskuntaan saakka. Toteutuessaan lakiesitys

  • antaisi yrityksille ja yhteisöille poliisiakin laajempia valtuuksia vailla vastaavaa laillisuusvalvontaa,
  • murtaisi lähdesuojan ja rikkoisi näin Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaan,
  • koskisi kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on oma viestintäverkko – teleyrityksistä sairaaloihin ja taloyhtiöistä yliopistoihin ja
  • tulisi valvottavaksi vain yhteisötilaajien omiin ilmoituksiin perustuen.

http://www.urkintalaki.fi

Vaikka yleisesti puhutaan, että Lex Nokia antaisi vain työnantajille mahdollisuuden tutkia yrityssalaisuuksien vuotamista sähköpostin välityksellä, todellisuudessa laki koskee kaikkea ip-pohjaista liikennettä; esimerkiksi yliopistoverkkojen ylläpitäjät pystyisivät tutkimaan, missä kaikkialla verkon käyttäjät netissä liikkuvat…

Mihin ja miksi tarvitsemme tällaista perustuslain vastaista järjettömyyttä?

Blog Action Day – Köyhyys

Ensinnäkin pitää kertoa, että olen viime päivinä viettänyt paljonkin aikaa erään ihanan ihmisen kanssa, jolla sattuu olemaan vapaata ja sen tähden seikkailee täällä Belgiikan ihmemaassa kanssani. Siksi olen ollut hiljainen, enkä ole maininnut kävelyretkistämme Liègessä, enkä seikkailuistamme Bruggeen ja Oostendeen. Ehkä joskus myöhemmin sitten 😉

Mutta tänään on siis toinen vuotuinen Blog Action Day, päivä jona blogaajat ympäri maailman yhteistuumin kirjoittavat jostain heille tärkeästä yhteisestä asiasta yrittäen näin saada ihmisten mieliin uusia näkökulmia maailman asioihin ja tuoden esiin mahdollisia epäkohtia yhteiskunnissamme. Viime vuoden teemana oli ilmastonmuutos, tänä vuonna aiheena on köyhyys. Koska epäilen, että yleisiä ajatuksia köyhyydestä voi lukea lähes sieltä sun täältä, lähden tarkastelemaan tilannetta vähän tiiviimmässä kontekstissa, ja aion siis puhua Belgian köyhien tilanteesta.

Nopean googletuksen johtamana tipahdin pauvrete.be-sivustolle, jonka tilastot kertovat karua lukemaa: yli 700 000 belgiä eläisi köyhyysrajan alapuolella. Luku tuntuu suurelta, etenkin kun asukkaita maassa on vain 10 584 534. Köyhyys ei siis ole vain satunnainen ongelma, vaan joillain ihmisillä ihan oikeasti on vaikeuksia löytää sitä voita leivän päälle, ellei peräti leipää itsessään. Sivun tilastojen mukaan yli 13% väestöstä elää alle 8 500 eurolla vuodessa, ja itsekin taitaisin kuulua tuohon lukemaan mikäli olisin belgi.

Köyhyyden syyt ja seuraukset ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta usein siihen liittyy syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Koulussa muista jälkeen jäävä oppilas ei välttämättä saa tehokasta apua; paremmat työpaikat jäävät haaveeksi huonon koulumenestyksen myötä; vuokralla pitää asua mahdollisimman halvalla ja asunto on huonossa kunnossa; terveys reistailee, mutta varaa käydä lääkärissä tai hankkia lääkkeitä ei ole…

Olen törmännyt täällä Liègessäkin useaan otteeseen kadulla niin tuttuun näkyyn: kerjäläinen istumassa kadun varressa tai porttikongissa. Myöskin Guilleminsin rautatieasemalle mennessä ainakin kolmesti minulta on yrittänyt pyytää rahaa sama nuorekas mieshenkilö… Periaatteesta en halua lahjoittaa näille henkilöille mitään, koska olen siihen pienestä pitäen oppinut (ja Senegalin köyhyystilanne olisi ihan oman kirjoituksensa arvoinen); mutta mitä heille voisi siis tehdä? Eikö Belgiassa ole kunnollista sosiaaliturvajärjestelmää? Miksi järjestelmä ei toimi? Ja pitäisikö sen edes toimia?

Suuria kysymyksiä, joihin minulla ei ole antaa vastauksia. Jotain tarttis selkeästi tehdä.