Kaupunkirakenne­lautakunta 13.1.2026

Vuoden eka kokous!

§3 Ilmoitusasiat

  1. Viitaniemen pintavesilaitoksen kaava on tullut voimaan 30.12.2025. Tätä käsiteltiin syksyllä moneen otteeseen ja on nyt taputeltu.
  2. Kuntalaisaloite: Ehdotus Rantaraitin infon parantamiseksi

Tullut ehdotus, jossa merkittäisiin valaisintolppiin esim. metrimääriä, jotta paikannus olisi helpompaa onnettomuustilanteissa. Kaupunki kertoo, että tieto tolppien numeroinneista voisi olla vaikeaa saada perille pelastushenkilöille. Lisäksi nykyisin puhelinten pitäisi paikantaa itsensä automaattisesti hätänumeroon soittaessa, joka poistaa tarpeen erilliseen sijaintitietoon. Vastaus mielestäni ok.

  1. ja 4. Kuntalaisaloitteet koirapuistoista Harjulle ja Laajavuoren alueelle

Ehdotettu lisää palveluita Harjulle. Kaupungin vastauksessa on todettu, että koirapuistoverkkoa olisi ensisijaisesti täydennettävä Keljonkankaalle ja Jyskän–Vaajakosken suuntaan, kun budjettia niihin saadaan. Keskustaa palvelee Taulumäen koirapuisto, joka siirtyy Viitaniemen väistösijainnista takaisin aiempaan paikkaan sitten kun vesitorni valmistuu. Ko. puisto on myös Kortepohjaa/Laajavuorta lähin. Sieltä on toki vähän enemmän matkaa, uudelle puistolle ei ole helppoa sijaintia saatavilla. Vastaukset on perusteltu hyvin. Tarvetta uusille puistoille selvästi on.

  1. Kokouksen alussa seuraavat esittelyt:
  • Talvihoidon kilpailutus

Materiaalit puuttuvat vielä.

  • VT9 aluevaraussuunnitelma

Valmistellaan käytännössä Rantaväylän parannustoimia Pumperinmäeltä Aholaitaan yhteistyössä elyn kanssa. Tavoitteena päästä eroon liikennevaloista Mattilanniemessä ja Siltakadun liittymässä. Näitä on aiemminkin pyöritelty eri tavoin, ja taas kehitelty uusia silta- ja turbokiertoliittymäratkaisuja.

  • Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteet

Seurataan Käpy-ohjelman etenemistä. Ohjelmaan liittyen on tänä talvena esimerkiksi aloitettu pyöräteiden reittitarkkailutyö. Toimenpiteitä on saatu alulle jo suurin osa. Ristiriitaista on, kun joudutaan tekemään tavoitteiden vastaisia päätöksiä, kuten syksyllä kävelyreittien talvihoidon lopettamisia (”viihtyisät, laadukkaat ja turvalliset olosuhteet kävelylle ja pyöräilylle ympäri vuoden”). Tulossa avoin alusta, jossa mittarien seuranta julkisesti näkyvillä.

  • Hannikaisenkadun katusuunnitelma

Hannikaisenkadulle on esitetty jo pidempään yksisuuntaisia pyöräteitä, vastaavaan tapaan kuin Yliopistonkadulle (ja laajemmin koko keskustan kehälle). Nyt samalla kun tietä aletaan kunnostamaan, rakennettaisiin myös ensimmäiset yksisuuntaiset väylät.

Vastaavaan tapaan kuin Yliopistonkadulla ulkokehä on miellyttävämpi polkea, kun ei ole niin paljoa risteyksiä joihin pysähtyä. Samat riskit vastavirtaan kulkemiseen siis, jos ohjausta ei tehdä kunnolla.

Pientä säätöä vaaditaan matkakeskuksen kohdalla, jossa ramppi pakottaa kaksisuuntaisen väylän risteykseen asti. Tässä samat haasteet kuin Yliopistonkadun ja Oikokadun risteyksessä.

Veturitallinkadulta matkakeskuksen suuntaan tuleva kevyen liikenteen väylä on ehkä vähän unohtunut, siirtymät ajoradalle bussiparkkikatoksen vieressä ovat yhtä epäselvät suunnitelmassa kuin tälläkin hetkellä.

Moni ei tätä epämääräistä reittiä varmaan edes tiedä. Googlen katunäkymässä näkyy, miten pyörätien päässä on vain epämääräinen ”käänny oikealle” -liikennemerkki.

§5 Sopimus mainoslaitteiden sijoittamiseen

Kaupunki vuokraa digimainospaikkoja. Liitteet puuttuvat taas esityslistalta, olisi kiva tietää mihin asettuvat. Ovathan taulut juuri 16.12.2025 kokouksessa hyväksyttyjen speksien mukaiset valoteholtaan ja toiminta-ajaltaan? Se varmaan selviäisi toisesta puuttuvasta liitteestä. Kysäisin asiaa.

Muoks 2026-01-12: Oli huomioitu, sijaintipaikkakartatkin saatiin.

Taas voisin muistuttaa ”mainokseton kaupunki” -utopiastani.

§6 Lausunto HaOlle Nakertajantien valituksesta

30.9.2025 tehtiin päätöksiä parkkipaikoista. Kommentteja oli tullut paljon, joten valitus ei yllätä. Mielenkiintoisia näkökulmia mm. autoliikenteen suosimisesta muiden kulkutapojen kustannuksella ja potentiaalisesta menettelyvirheestä, mutta vähän epäilen ettei tämä menesty valituselimessä. Katsotaan miten käy!

§7 Eteläväylä 17

Kaavamuutoksen luonnos ollut nähtävillä vuonna 2023 ja nyt taas työstössä jotta päästäisiin ehdotusvaiheeseen. Kyseessä Keljonkankaan ABC:n tontti. Tavoitteena on laajentaa kauppaa ja mahdollistaa matkaparkki. Nykyisessä kaavassa on sallittu motellialue viereiselle tontille, mutta sellaista ei ole koskaan rakennettu. Nyt poistetaan tämä ja hyödynnetään ko. tontin aluetta Myllypuron suojaviheralueeksi.

Kaavan ohessa tänä vuonna aloitetaan ABC:n risteykseen kiertoliittymän suunnittelu. Ympyrä varmasti parantaa liikenneturvallisuutta, mutta kevyen liikenteen väylälle on tehty taas kerran aika rajut sivusiirtymät. Niitä pitäisi yrittää saada mahdollisimman suoriksi ja turvallisiksi, etenkin kun Kauramäen suunnasta liikutaan varmasti jatkossa enemmän ja enemmän liittymäalueen toiselle puolelle yläkouluun. Liikenne-ennuste on tehty tavalliseen tapaan täysin autoliikenteen näkökulmasta, jalankulun ja pyöräilyn määriä tai tarpeita ei ole arvioitu.

Mitä suorempi väylä on, sitä vähemmän pyöräilijän tarvitsee katsoa takaviistoon risteystä lähestyessä.

Positiivista on, että piha-alueelle on tavoitteena tehdä nykyistä huomattavasti turvallisemmat kulkureitit jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Palautetta luonnokseen ovat antaneet lähinnä yritykset ja instituutiot, käytännössä ei mitään yllätyksiä. Seuraavaksi sitten nähtäville. Jostain syystä tämäkin kaava on vaikutuksiltaan merkittävä, joten menee aikanaan valtuuston päätettäväksi.

§8 Itäinen Seppälänkangas

Ns. ”datakeskuskaava” josta tein kesällä jopa videon! Paljon on tullut lausuntoja ja mielipiteitä.

Nyt mukana jo aluetta paremmin havainnollistava kuva rakennettavista kokonaisuuksista. Melkoisen suuria halleja, jos vertaa vaikka länsipuolella olevaan Valion tehtaaseen.

Mielipiteissä korostuvat kaavan luontovaikutukset, lähiluonnon tärkeys ja yleinen datakeskuskyseenalaistus. Luontoarvoja on yritetty suojata vielä enemmän alkuperäiseen luonnokseen verrattuna. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään monessa paikassa erityistä huomiota, etenkin palontorjuntatilanteissa niillä on suuri merkitys.

Yksi palaute mainitsee myös minulle rakkaan lähijunaliikenteen ja vastauksessa vahvistetaan, että Linkki tulevaisuuteen 2040 -ohjelmassa aiotaan tutkia sitä.

Yleisesti minulle on jäänyt kuva, että kaupungilla on kuitenkin vahva tahto rajata kaavan negatiiviset vaikutukset mahdollisimman pieniksi, mutta tämän mittakaavan suunnitelmissa on ymmärrettävää, ettei se ole kovin helppoa.

Datakeskushallien massiivisuus erottuu hyvin viitesuunnitelmassa, kun niitä vertaa esimerkiksi kuvan vasemman reunan Valion tehtaaseen.

§9 Heikkilä

Uusi pientaloalue n. 300 asukkaalle Hiekkapohjantien alkupäähän, kaava nähtäville.

Tämä tuli vähän yllättäen, vaikka kyllähän tästäkin oli jokin sivulause kun käytiin syksyllä lautakunnan linkkiajelulla. Pyörällä on tullut mentyä ohi silloin tällöin sekä Matinmäentietä, Hiekkapohjantietä että Touruvuoren latupohjaa Pillilammen kupeessa. Aika kaukana keskustasta ollaan, käytännössä kyse on Palokan laajentumisesta kohti pohjoista.

Nykyisen Heikkilän suuntaan on onneksi suunniteltu myös alueen sisäinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys, se sujuvoittaa Palokan suunnan liikennettä Heikkiläntien kautta.

§10 Jkpp välillä Kylmälahdentie-Åströminkatu

Tämä on tullut jo pariin otteeseen vastaan, jos nyt vihdoin päästäisiin tekemään väylää kun saadaan katusuunnitelma taputeltua.

Reitti ei ole paras mahdollinen etenkin Kylmälahdentien päässä ja allekirjoitan vähemmän yllättäen Jypsin muistutuksen mielipiteet. Ymmärrän kyllä hyvin miksei kaikkia ehdotettuja parannuksia pystytä tekemään välittömästi. Ja mieluummin nyt saadaan toteutettua pikaisesti tuo vuosikausia odotettu väylä edes jollain tavalla kuin jumittuminen hifistelylimboon. Rakennetaan sitten jossain vaiheessa liittymät uusiksi paremmilla ratkaisuilla.

Pyöräilyseuran muistutus voisi itse asiassa olla kattavampikin Åströminkadun puolella. Keljonkankaantien reunaa tullessa pitää ylittää tai alittaa katu, jos haluaa jatkaa suoraan marketeille päin. Vaihtoehtoina on ajaa puron jälkeen tunnelin kautta (ao. kuvassa reitti 1), jolloin tulee melkoisia korkeuseroja (ja tiukkoja sokkokääntymisiä tunneliin), tai sitten jatkaa suoraan (2a) Valimontienlle asti, josta sitten kadun kautta Keljonkankaantien yli (2b). Toiseen suuntaan tuota reittiä tullessa pyöräilijä päätyy helposti ajamaan ”vastavirtaan” Valimontien vasemmassa reunassa. Suunnitelmaan voisi teoriassa lisätä jonkinlaisen pyöräväylän Valimontien reunaan suojatielle asti, jolloin reitti olisi vähän selkeämpi, mutta pystyy tämän näinkin ajamaan.

Edellä kuvatut reittivaihtoehdot kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa.

Kaupunkirakenne­lautakunta 2.12.2025

Pari kokousta vielä jäljellä tähän vuoteen! 2.12. seuraava.

§204: Ilmoitusasiat

Esittelyjä.

Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen asemakaavan laajennus ja muutos

Käydään tämä läpi tarkemmin kohdassa §210.

Kaavoituskatsaus

Materiaalit ei vielä saatavilla.

Yleisen pysäköinnin merkitseminen Jyväskylässä

Tarkennetaan millä perusteella kaupunki järjestää pysäköintiä alueellaan. Sovitut käytänteet helpottavat suunnittelua, kun tiedetään millaista voidaan tehdä mihinkin paikkaan.

Suomessa (kuten pääosin muuallakin Euroopassa) ollaan perinteisesti totuttu siihen, että (autojen) pysäköinti järjestetään jotenkin julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Japanin suurissa kaupungissa parkkipaikat syntyvät yksityisellä rahalla.

Jyväskylässä kaupunki omistaa useampia parkkihalleja Jyväs-Parkin kautta. Välillä on epäselvää, käytetäänkö parkkiyhtiötä kaupungin talouden säätämiseen vai liikennepolitiikan välineenä. Vai onko johdonmukaisuutta ollenkaan.

Noin yleisesti ottaen kadunvarsipysäköinti keskusta-alueella luo tylsännäköistä kaupunkia, jossa osa katutilasta on aina varattu autojen säilytykseen. Samaa tilaa voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hulevesiä sitovaan kasvillisuuteen, oleskelutilaksi, terassialueeksi… Pysäköidyt autot voivat aiheuttaa myös näkemäesteitä. Ja pysäköintitarpeet tiiviillä kaupunkialueella ovat toki erilaisia kuin harvaan asutussa lähiössä.

Kolmea eri pysäköinnin järjestämisratkaisua Lutakossa. Julkista ja maksullista kadunvarsiparkkia hoitaa kaupunki, hallia Jyväs-Parkki, ja yksityistä piha-aluetta kiinteistö.
Tämä on kyllä yksi rumimpia kohtia Lutakon alueella.

Liikenneturvallisuuden huomiointi mainoslaitteen sijoittamisessa

Kaupunki tarkentaa, millaisiin paikkoihin saa sijoitella ulkomainosnäyttöjä. Materiaalin perusteella aiotaan tarkentaa ainakin sijoituspaikkoja.

Voisi esittää toiveen, että ohjeistuksessa asetettaisiin määräyksiä näyttöjen kirkkauteen. Etenkin yöaikaan jotkin taulut (esim. Paviljongin kyljessä oleva jättiskriini) ovat todella kirkkaita ja häiritseviä. Ongelmat korostuvat, mitä enemmän näytöllä on liikettä tai välkettä.

Voitaisiin toki myös kieltää mainokset kaupunkialueelta kokonaan. Se taitaa olla nykyaikana radikaali ajatus.

Tämä ei ollut edes kirkkain mainos.

§206: Oikaisuvaatimus

Edelliseen liittyen Hannikaisenkadun 11-13 parkkipaikka on hyvä esimerkki kadunvarsipysäköintialueesta, jollaista ei enää nykypäivänä tehtäisi. Paikassa joutuu peruuttamaan jompaan kumpaan suuntaan vilkasliikenteiseltä kadulta tai kadulle, jalankulku- ja pyöräväylän yli. Lisähaasteena ovat valotolpat, joita pitäisi osata väistää – ja tässä tapauksessa kolhu on tullut.

Olen samaa mieltä, että liikennemerkin kiinnittäminen ilmastointiteipillä ja nippusiteillä on vähän yllättävä ratkaisu, mutta kiinnitys itsessään on kaupungin perustelujen mukaisesti ollut mielestäni riittävä. Googlen katunäkymäkuvista näkyy jopa, että kiinnityksiä on ainakin jossain kohtaa tarkasteltu ja uusittu – lokakuun 2024 kuvissa on erilaiset teippaukset kuin heinäkuun 2025 kuvissa.

§207: Kukkulan osayleiskaava

Oli esittelyssä 30.9. kokouksessa.

Tämä on ollut nähtävillä jo vuosi sitten, ja nyt kaavaehdotus asetetaan tarkennusten jälkeen nähtäville. Ja päästään hyväksymään varsinaisia asemakaavoja (ensimmäisenä seuraava kohta §208).

§208: Hoitajantie 4

Osayleiskaavaa ei tosiaan vielä ole hyväksytty, mutta tämän tontin käyttötarkoitusta halutaan hiukan muuttaa. Kaavamuutos on jo toki uuden OYK:n mukainen.

Katselin ettei uudessa kaavassa ole mainittu mahdollisuudesta lieventää tontin parkkipaikkanormia sijoittamalla osa pysäköintipaikoista lähialueen pysäköintihalleihin, mutta ilmeisesti tätä ei nyt tässä kohtaa ole haluttu muuttaa (kaavaselostuksessa vähän ympäripyöreä ja epäselvä muotoilu pysäköintiratkaisujen keskeneräisyydestä). Yhteiskäyttöautopykälä sen sijaan on jo ujutettu mukaan.

Lainaus kaavaselostuksesta: "Alueen kehittäminen on käynnissä, ja alueen pysäköintiratkaisut tarkentuvat kaavamuutosten yhteydessä"

§209: Kanavuoren varikkoalue

Kaava ollut hiljaiselossa muutaman vuoden ajan. Halutaan jatkaa Kanavuoren varikkoalueen kehittämistä virkistys- ja työpaikka-alueena.

Tätä voisi melkein kutsua suojelukaavaksi, kaavan pinta-alasta suojellaan todella suuri osa, niin luontoa kuin rakennuksia! Osa alueen varastorakennuksista alkaa olla purkukuntoisia, ja kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu kuinka paljon vanhasta puolustusvoimien kulttuurihistoriallisesti aarvokkaasta kiinteistökannasta voidaan säilyttää. Varsinaisen esikunta-alueen rakennuskanta suojellaan.

Julkinen sektori on kyllä ollut aikanaan (niin kuin edelleenkin) todella isossa roolissa kotimaisen arkkitehtuurin elinvoiman edistämisessä. Kaava-aineistossa kuvaillaan laajemminkin, millaiseen sotienjälkeiseen puolustusvoimien rakentamisen kontekstiin Kanavuori asettuu.

Maanpuolustus ja luonnon monimuotoisuus toimivat yhdessä, kun metsävarastoalueen ympäristö suojataan ihmiskäsiltä. Koska alue on saanut olla monin tavoin rauhassa, luontoarvoja on tunnistettu monesta kohdasta ja suurin osa rakennusoikeudesta on määritelty alueen pohjoisosaan, jossa ovat myös luolaston sisäänkäynnit. Jännittävää nähdä, miten alue kehittyy jatkossa.

Alueella muuten toimii mm. Suomen Tietokonemuseo, johon jokaisen nörtiksi itseään luulevan kannattaa käydä tutustumassa.

Tietokonemuseon kokoelmissa on mm. Ukrainassa valmistettu neuvostoliittolainen MIR-2.

§210: Laajavuoren liikunta- ja matkailualue

Taitaa olla kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Todella vahva kytkös liikuntapääkaupunkiteemaan jälleen kerran.

Huomaan että minun on hankala hyväksyä muutoksia metsäalueisiin joissa olen vuosien mittaan samoillut (lue: pyöräillyt ja suunnistanut). Lopulta uudet rullasuksiradat, tielinjaukset ja matkailurakennukset aiheuttavat kohtuullisen pieniä menetyksiä, jos niillä saadaan edistettyä alueen elinvoimaa ja hyvät harjoitusolosuhteet rullahiihtoon, ampumahiihtoon yms. myös kesäaikana.

Näitä huomattavasti isompi vaikutus luontoon olisi kaavasuunnitelmassa mainitulla pohjoisella laskettelurinteellä, mikäli se joskus toteutuu. Sen tieltä raivattaisiin huomattavasti enemmän paikoin jopa 120-vuotiasta metsää kuin Hikipolun ja rullahiihtoradan jatkolla. Rinnettä onkin kaavassa kavennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jolla saadaan väistettyä arvokkaimmat metsäalueet.

Hyppyrimäkien tulevaisuus on ollut kovasti keskustelussa. Matti Pullin mäen suojelu poistuu ja se toivon mukaan pystytään rakentamaan uudelleen (kenen maksamana?) panoraamaravintolalla varustettuna. Matti Nykäsen mäen suojelua jatketaan peruskorjausta odotellessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin mm. hyppyrimäkimontun tunneli, joka on kaikessa synkkyydessään kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja säilytettävä.

Jyväskylän Hiihtoseura ylläpitää kesäaikaan kahviota Matti Nykäsen mäen juurella. Näkötornista pääsee silloin ihastelemaan kaupunkia erilaisesta kulmasta!

Nykäsen ja Pullin mäet vuonna 2006. Tämän kuvan lisäsin kauan sitten (myöhemmin Googlen ostamaan) Panoramio-palveluun.

Kaavasuunnitelmassa mainitulle laajavuorentien kiertoliittymälle on tarvetta omien kokemustenkin perusteella. Alustava liittymäsuunnitelma ei ole paras mahdollinen sujuvan ja turvallisen pyöräilyn näkökulmasta (huomioitava pakollinen puolenvaihto, jos polkee Palokan suuntaan tai sieltä päin); itäpuolen tila on melko ahdas. Kaava ei toki ota sen toteutukseen suoraan kantaa, eli parempikin ratkaisu on mahdollinen.

§211: Keljonkankaantien eteläisen osan asemakaavan laajennus ja muutos

Tämäkin oli 30.9. lautakunnassa, ei muutoksia kaavaehdotukseen, voidaan hyväksyä.

§212: Kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Muurame – Keljonkangas

Annetaan lausunto ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta. Parannustoimien myötä saadaan pikkuhiljaa edistettyä myös Muuramen suunnan pyöräväylää. Kaupunkia kiinnostaa lähinnä Keljonkankaantien osuus Muuramen rajalle asti, joka on kohtuullisen triviaali.

§213: Kauramäki II katusuunnitelmat

Kauramäki II -kaava sai lainvoiman valituskierrosten jälkeen syksyllä, ja nyt saadaan alueen kadut hyväksytyiksi. Tilkunlammentie jatkuu pohjoiseen ja ympärille rakentuu lisää asuinkatuja.

Toivottavasti päästään pian rakentamaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylää Mäkitilkuntien risteyksestä Valimontielle. Siitä ei päätetty nyt tässä, enkä ole ihan varma oliko päätös jo tehty vai tuleeko se vielä myöhemmin. Laadukas yhteys keskustan suuntaan motivoisi pyöräilemään ja lisäisi turvallisuutta. Tällä hetkellä moottoritien alikulun kohdalla sorapintainen, jyrkkä ja näkemäesteinen väylä on harjaantuneellekin polkijalle suorastaan vaarallinen.

Rastin 108 suurpiirteinen sijainti parkkipaikan nurkassa. Karttakuvat eivät ole samassa mittakaavassa.

Syksyn Mäkeläkurkossa kävin löytämässä yhden rastin tulevan päiväkotikoulun parkkipaikalta. Tunnen siinäkin suhteessa konkreettisesti, miten alueen maisemat muuttuvat tulevina vuosina.