Kaupunkirakenne­lautakunta 2.12.2025

Pari kokousta vielä jäljellä tähän vuoteen! 2.12. seuraava.

§204: Ilmoitusasiat

Esittelyjä.

Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen asemakaavan laajennus ja muutos

Käydään tämä läpi tarkemmin kohdassa §210.

Kaavoituskatsaus

Materiaalit ei vielä saatavilla.

Yleisen pysäköinnin merkitseminen Jyväskylässä

Tarkennetaan millä perusteella kaupunki järjestää pysäköintiä alueellaan. Sovitut käytänteet helpottavat suunnittelua, kun tiedetään millaista voidaan tehdä mihinkin paikkaan.

Suomessa (kuten pääosin muuallakin Euroopassa) ollaan perinteisesti totuttu siihen, että (autojen) pysäköinti järjestetään jotenkin julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Japanin suurissa kaupungissa parkkipaikat syntyvät yksityisellä rahalla.

Jyväskylässä kaupunki omistaa useampia parkkihalleja Jyväs-Parkin kautta. Välillä on epäselvää, käytetäänkö parkkiyhtiötä kaupungin talouden säätämiseen vai liikennepolitiikan välineenä. Vai onko johdonmukaisuutta ollenkaan.

Noin yleisesti ottaen kadunvarsipysäköinti keskusta-alueella luo tylsännäköistä kaupunkia, jossa osa katutilasta on aina varattu autojen säilytykseen. Samaa tilaa voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hulevesiä sitovaan kasvillisuuteen, oleskelutilaksi, terassialueeksi… Pysäköidyt autot voivat aiheuttaa myös näkemäesteitä. Ja pysäköintitarpeet tiiviillä kaupunkialueella ovat toki erilaisia kuin harvaan asutussa lähiössä.

Kolmea eri pysäköinnin järjestämisratkaisua Lutakossa. Julkista ja maksullista kadunvarsiparkkia hoitaa kaupunki, hallia Jyväs-Parkki, ja yksityistä piha-aluetta kiinteistö.
Tämä on kyllä yksi rumimpia kohtia Lutakon alueella.

Liikenneturvallisuuden huomiointi mainoslaitteen sijoittamisessa

Kaupunki tarkentaa, millaisiin paikkoihin saa sijoitella ulkomainosnäyttöjä. Materiaalin perusteella aiotaan tarkentaa ainakin sijoituspaikkoja.

Voisi esittää toiveen, että ohjeistuksessa asetettaisiin määräyksiä näyttöjen kirkkauteen. Etenkin yöaikaan jotkin taulut (esim. Paviljongin kyljessä oleva jättiskriini) ovat todella kirkkaita ja häiritseviä. Ongelmat korostuvat, mitä enemmän näytöllä on liikettä tai välkettä.

Voitaisiin toki myös kieltää mainokset kaupunkialueelta kokonaan. Se taitaa olla nykyaikana radikaali ajatus.

Tämä ei ollut edes kirkkain mainos.

§206: Oikaisuvaatimus

Edelliseen liittyen Hannikaisenkadun 11-13 parkkipaikka on hyvä esimerkki kadunvarsipysäköintialueesta, jollaista ei enää nykypäivänä tehtäisi. Paikassa joutuu peruuttamaan jompaan kumpaan suuntaan vilkasliikenteiseltä kadulta tai kadulle, jalankulku- ja pyöräväylän yli. Lisähaasteena ovat valotolpat, joita pitäisi osata väistää – ja tässä tapauksessa kolhu on tullut.

Olen samaa mieltä, että liikennemerkin kiinnittäminen ilmastointiteipillä ja nippusiteillä on vähän yllättävä ratkaisu, mutta kiinnitys itsessään on kaupungin perustelujen mukaisesti ollut mielestäni riittävä. Googlen katunäkymäkuvista näkyy jopa, että kiinnityksiä on ainakin jossain kohtaa tarkasteltu ja uusittu – lokakuun 2024 kuvissa on erilaiset teippaukset kuin heinäkuun 2025 kuvissa.

§207: Kukkulan osayleiskaava

Oli esittelyssä 30.9. kokouksessa.

Tämä on ollut nähtävillä jo vuosi sitten, ja nyt kaavaehdotus asetetaan tarkennusten jälkeen nähtäville. Ja päästään hyväksymään varsinaisia asemakaavoja (ensimmäisenä seuraava kohta §208).

§208: Hoitajantie 4

Osayleiskaavaa ei tosiaan vielä ole hyväksytty, mutta tämän tontin käyttötarkoitusta halutaan hiukan muuttaa. Kaavamuutos on jo toki uuden OYK:n mukainen.

Katselin ettei uudessa kaavassa ole mainittu mahdollisuudesta lieventää tontin parkkipaikkanormia sijoittamalla osa pysäköintipaikoista lähialueen pysäköintihalleihin, mutta ilmeisesti tätä ei nyt tässä kohtaa ole haluttu muuttaa (kaavaselostuksessa vähän ympäripyöreä ja epäselvä muotoilu pysäköintiratkaisujen keskeneräisyydestä). Yhteiskäyttöautopykälä sen sijaan on jo ujutettu mukaan.

Lainaus kaavaselostuksesta: "Alueen kehittäminen on käynnissä, ja alueen pysäköintiratkaisut tarkentuvat kaavamuutosten yhteydessä"

§209: Kanavuoren varikkoalue

Kaava ollut hiljaiselossa muutaman vuoden ajan. Halutaan jatkaa Kanavuoren varikkoalueen kehittämistä virkistys- ja työpaikka-alueena.

Tätä voisi melkein kutsua suojelukaavaksi, kaavan pinta-alasta suojellaan todella suuri osa, niin luontoa kuin rakennuksia! Osa alueen varastorakennuksista alkaa olla purkukuntoisia, ja kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu kuinka paljon vanhasta puolustusvoimien kulttuurihistoriallisesti aarvokkaasta kiinteistökannasta voidaan säilyttää. Varsinaisen esikunta-alueen rakennuskanta suojellaan.

Julkinen sektori on kyllä ollut aikanaan (niin kuin edelleenkin) todella isossa roolissa kotimaisen arkkitehtuurin elinvoiman edistämisessä. Kaava-aineistossa kuvaillaan laajemminkin, millaiseen sotienjälkeiseen puolustusvoimien rakentamisen kontekstiin Kanavuori asettuu.

Maanpuolustus ja luonnon monimuotoisuus toimivat yhdessä, kun metsävarastoalueen ympäristö suojataan ihmiskäsiltä. Koska alue on saanut olla monin tavoin rauhassa, luontoarvoja on tunnistettu monesta kohdasta ja suurin osa rakennusoikeudesta on määritelty alueen pohjoisosaan, jossa ovat myös luolaston sisäänkäynnit. Jännittävää nähdä, miten alue kehittyy jatkossa.

Alueella muuten toimii mm. Suomen Tietokonemuseo, johon jokaisen nörtiksi itseään luulevan kannattaa käydä tutustumassa.

Tietokonemuseon kokoelmissa on mm. Ukrainassa valmistettu neuvostoliittolainen MIR-2.

§210: Laajavuoren liikunta- ja matkailualue

Taitaa olla kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Todella vahva kytkös liikuntapääkaupunkiteemaan jälleen kerran.

Huomaan että minun on hankala hyväksyä muutoksia metsäalueisiin joissa olen vuosien mittaan samoillut (lue: pyöräillyt ja suunnistanut). Lopulta uudet rullasuksiradat, tielinjaukset ja matkailurakennukset aiheuttavat kohtuullisen pieniä menetyksiä, jos niillä saadaan edistettyä alueen elinvoimaa ja hyvät harjoitusolosuhteet rullahiihtoon, ampumahiihtoon yms. myös kesäaikana.

Näitä huomattavasti isompi vaikutus luontoon olisi kaavasuunnitelmassa mainitulla pohjoisella laskettelurinteellä, mikäli se joskus toteutuu. Sen tieltä raivattaisiin huomattavasti enemmän paikoin jopa 120-vuotiasta metsää kuin Hikipolun ja rullahiihtoradan jatkolla. Rinnettä onkin kaavassa kavennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jolla saadaan väistettyä arvokkaimmat metsäalueet.

Hyppyrimäkien tulevaisuus on ollut kovasti keskustelussa. Matti Pullin mäen suojelu poistuu ja se toivon mukaan pystytään rakentamaan uudelleen (kenen maksamana?) panoraamaravintolalla varustettuna. Matti Nykäsen mäen suojelua jatketaan peruskorjausta odotellessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin mm. hyppyrimäkimontun tunneli, joka on kaikessa synkkyydessään kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja säilytettävä.

Jyväskylän Hiihtoseura ylläpitää kesäaikaan kahviota Matti Nykäsen mäen juurella. Näkötornista pääsee silloin ihastelemaan kaupunkia erilaisesta kulmasta!

Nykäsen ja Pullin mäet vuonna 2006. Tämän kuvan lisäsin kauan sitten (myöhemmin Googlen ostamaan) Panoramio-palveluun.

Kaavasuunnitelmassa mainitulle laajavuorentien kiertoliittymälle on tarvetta omien kokemustenkin perusteella. Alustava liittymäsuunnitelma ei ole paras mahdollinen sujuvan ja turvallisen pyöräilyn näkökulmasta (huomioitava pakollinen puolenvaihto, jos polkee Palokan suuntaan tai sieltä päin); itäpuolen tila on melko ahdas. Kaava ei toki ota sen toteutukseen suoraan kantaa, eli parempikin ratkaisu on mahdollinen.

§211: Keljonkankaantien eteläisen osan asemakaavan laajennus ja muutos

Tämäkin oli 30.9. lautakunnassa, ei muutoksia kaavaehdotukseen, voidaan hyväksyä.

§212: Kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Muurame – Keljonkangas

Annetaan lausunto ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta. Parannustoimien myötä saadaan pikkuhiljaa edistettyä myös Muuramen suunnan pyöräväylää. Kaupunkia kiinnostaa lähinnä Keljonkankaantien osuus Muuramen rajalle asti, joka on kohtuullisen triviaali.

§213: Kauramäki II katusuunnitelmat

Kauramäki II -kaava sai lainvoiman valituskierrosten jälkeen syksyllä, ja nyt saadaan alueen kadut hyväksytyiksi. Tilkunlammentie jatkuu pohjoiseen ja ympärille rakentuu lisää asuinkatuja.

Toivottavasti päästään pian rakentamaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylää Mäkitilkuntien risteyksestä Valimontielle. Siitä ei päätetty nyt tässä, enkä ole ihan varma oliko päätös jo tehty vai tuleeko se vielä myöhemmin. Laadukas yhteys keskustan suuntaan motivoisi pyöräilemään ja lisäisi turvallisuutta. Tällä hetkellä moottoritien alikulun kohdalla sorapintainen, jyrkkä ja näkemäesteinen väylä on harjaantuneellekin polkijalle suorastaan vaarallinen.

Rastin 108 suurpiirteinen sijainti parkkipaikan nurkassa. Karttakuvat eivät ole samassa mittakaavassa.

Syksyn Mäkeläkurkossa kävin löytämässä yhden rastin tulevan päiväkotikoulun parkkipaikalta. Tunnen siinäkin suhteessa konkreettisesti, miten alueen maisemat muuttuvat tulevina vuosina.

Kaupunkirakenne­lautakunta 11.11.2025

Paluu pidemmän esityslistan meininkiin. Paljon kiinnostavia kohtia. Ilona on menossa.

§188: Ilmoitusasiat

  1. Kaupunkirakennepalveluiden neljännesvuosikatsaus

PDF on särki, ei pysty arvioimaan. Katsotaan uudestaan, kun on korjattu.

  1. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 27.10.2025: Kunnallisvalitus asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa

Valittaja on pyrkinyt laajentamaan kaavalla olevaa pientalojen rakentamisaluetta rantaan asti, jotta saataisiin mahdollisuus ranta-asumiselle. Lautakunta käsittellyt asian huhtikuussa 2024 ja perustellut, miksei kaavaa lähdetä muuttamaan. Yksi syy kuntalaisten yhdenmukainen kohtelu, muitakin vastaavia tilanteita ympäri kaupunkia. Valittajan perusteluna läheinen kaupungin tontti, jossa rantarakentamista. Alueella haasteena mm. valtatie 9 melu. HaO hylännyt valituksen ja pitänyt lautakunnan päätöksen voimassa.

  1. Jyväskylän kaupungin lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 400 kV:n sähkön siirtoyhteyteen välillä Vihtavuori-Seppälänkangas

Pohdin tätä jo muutama kokous takaperin. Ympäristövaikutusten arviointiselvitystä on tarkennettu ja tämä kelpaa kaupungille.

  1. Kokouksen alussa seuraavat esittelyt:
  • Liikenteen rauhoittamisen periaatteet, liikenteenohjausinsinööri Timo Pakarinen
  • Jyväskylän liikenneturvallisuuden edistäminen 2026-2028, liikenteenohjausinsinööri Tuula Flyktman

Palaan näihin alempana kohdissa §192–193.

§191: Kaupunkiekosysteemialueiden rajaaminen

Ennallistamisasetus alkaa näkyä kaupungissa. Tarkoitus on lisätä kaupunkivihreää ja latvuspeittoa. Puut ja pensaat sitovat kosteutta ja madaltavat lämpötiloja kaupungissa kaikkien muiden luontohyötyjen lisäksi.

Tässä vaiheessa lausutaan ympäristöministeriölle siitä, mikä alue (1×1 km ruutuina) Jyväskylästä luokitellaan kaupunkiekosysteemiksi, jonka alueella seurataan tilanteen muutosta. Käytännössä päätetään myös siitä, millä tavalla aluejako halutaan tehdä: huomioidaanko koko kaupunki yhtenäisenä taajaan asuttuna alueena (kaupungin ehdotus), vai huomioidaanko sen lisäksi kaupungin lähialue (YM:n ehdotus).

Kaupunki haluaa jättää YM:n kartassa olevat vaaleansiniset ruudut punaisiksi.

Kaupungin perustelu lähialueen pois jättämiseksi on se, ettei näillä ruuduilla ole kaupunkimaista asumista, vaan ne ovat lähinnä maaseutua, peltoa ja vesistöä, eikä niiden muutoksella ole käytännössä vaikutusta kaupungin vihertymiseen. Sinänsä ihan perusteltua, kun tässä tosiaan halutaan tarkastella muutosta rakennetussa ympäristössä. Tämä tuskin lisää riskiä, että lähialueet esim. jyrättäisiin kokonaan paljaiksi vain sen takia, että tämä tarkastelu puuttuu.

Perusteluissa on huomioitu myös työn alla oleva yleiskaava, jonka ei pitäisi suuremmin vaikuttaa lähialueruutuihin. Ja tähän toki varmasti palataan kun suunnitelma päivittyy.

§192: Liikenneturvallisuuden edistäminen

Valtakunnan tavoite pudottaa liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset nollaan vuoteen 2050 mennessä. Jyväskylässä on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana keskimäärin 107 onnettomuutta vuodessa, joissa 40 on johtanut henkilövahinkoon. Kuolleita näissä sattuu yksi ja 45 loukkaantunutta vuosittain. Onnettomuuksien trendi on ollut laskeva vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen pysynyt melko vakiona. Mistä tämä johtuu, sitä ei kerrota.

Pari viime vuotta on jo lisätty suojateiden turvallisuutta esimerkiksi kaventamalla vaarallisia ylityspaikkoja (2023, 2024, 2025). Tämä työ jatkuu edelleen seuraavina vuosina. Lisäksi halutaan lisätä moottoriajoneuvojen ja kävelijöiden + pyöräilijöiden risteämisten ja katutöiden liikennejärjestelyjen turvallisuutta. Isoja plussia näille kaikille minulta.

Kaupunkirakennepalvelujen toimiala voi vaikuttaa katuverkon turvallisuuteen, lisäksi sivistyspalvelut hoitavat omalta osaltaan lasten ja nuorten kouluttamista.

Aikuisia pitäisi kyllä myös muistutella omasta vastuusta liikenteessä, ei vastuuta muissakaan asioissa jätetä pelkästään lapsille itselleen. Tämä vastuu jäänee Liikenneturvalle valtakunnan tasolla, suunnitelma ei ota kantaa aikuisten toimintaan.

Yllä esimerkki epäonnistuneesta työmaan liikennejärjestelystä lauantailta Keljonkeskuksen Pengertien kupeesta. Jäljistä näkee, miten moni kulkee vettyvällä ja mutaantuvalla nurmikolla, koska aidan viereen mahtuu lähinnä yksi kulkija. Kohtaamistilanteissa joutuu väistämättä liukastelemaan nurmen puolelle. Paikalle olisi selvästi tarvittu levennys.

Valaistus on tässä kohtaa välttävä (Lidlin parkkipaikalta tulee hajavaloa), selän takana olematon (valotolpat työalueella ja poistettu eikä väliaikaista valaistusta ole laitettu). Tämän voisi korjata esimerkiksi väliaikaisella ledinauhalla.

§193: Hidastetöyssyjen käyttö- ja toteutusperiaatteet

Ainut tutkitusti varma tapa pienentää liikennevahinkojen määrää on laskea autoliikenteen nopeuksia, etenkin taajama-alueella. Jyväskylässä edistys on ollut tämän suhteen melko hidasta, mutta vuosien mittaan on päästy siihen tilanteeseen, että 30 km/h rajoitus ei ole poikkeus vaan pääsääntö asuinalueilla ja keskustassa. Nopeuksia hallitaan rakenteellisin keinoin, mm. nopeusvarmistettujen suojateiden avulla.

Joskus kauan sitten pohdin, että liikenneturvallisuus ja liikennesuunnittelu vertautuu monin tavoin käytettävyyteen ja käytettävyyssuunnitteluun. Hyvin suunniteltu liikenneympäristö on turvallinen ja sitä on helppo käyttää oikein, vastaavasti kuin hyvin suunniteltu IT-järjestelmä on helppokäyttöinen ja saavutettava. Helppokäyttöisyys johtaa myös ennakoitavuuteen. Kun vaikkapa pyöräilijä tietää, miten risteysalueella tulee ajaa, ei muiden tienkäyttäjien tarvitse yllättyä mitä monista epämääräisistä vaihtoehdoista hän käyttää.

Kaupungilla on ollut olemassa oleva kriteeristö, minkä perusteella arvioidaan tarvetta hidasterakenteisiin. Kaikkia ehdotettuja ei toteuteta. Suurin osa mahdollisista kohteista jo toteutettu. Seuraavana mahdollisena tahtotilana panostaa risteävien katujen korotuksiin, joka hiljentää kääntymisnopeutta ja lisää turvallisuutta.

Kriteeristö päivitetään uuden tutkimustiedon ja suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Tiettyjä paikkoja on jatkossakin, joihin ei pystytä hidasteita rakentamaan (esim. hälytysajoneuvot, vilkas bussiliikenne…). Toisaalta tiettyjen kohteiden (koulut, päiväkodit, vanhainkodit, puistot, kaupat jne). läheisyys nostaa tarvetta rakenteellisen turvallisuuden lisäämiselle. Hyvä asia on myös se, että arvioidaan myös vaihtoehtoisia turvallisuuden parannuskeinoja, mikäli rakenteellisia muutoksia ei voida tehdä.

§194: Maankäyttösopimus

Koskee samaa tonttia, jonka kaavamuutosta käsiteltiin 8.9.2025 kokouksessa (lepakkopiilopotentiaali!). Valmistaudutaan kunnallistekniikan rakentamiseen ja sovitaan sen kustannuksista.

§195: Yritystonttien hinnoittelu

Tonttihinnoittelua pitäisi yleisesti ottaen tehdä sen mukaisesti, mikä on maan arvo missäkin paikassa (lue: asetetaan hinnat sen mukaisesti, mitä mihinkin kohtaan kannattaa rakentaa). Päätöksessäkin todetaan, että erityisen hyvän sijainnin tontit myydään korkeampaan hintaan. Hinta nousee, jos joudutaan tekemään enemmän maanmuokkaustöitä jne.

§196: Tontinluovutuksen maksut

Rakentamisen alhaisessa suhdanteessa nostetaan viranomaismaksuja. Edellinen tarkastelu tehty kaksi vuotta sitten. Näillä maksumuutoksilla tuskin on suurta vaikutusta niihin, jotka oikeasti haluavat käydä tonttikauppaa.

Hinnat kannattaisi toki olla mahdollisimman ylhäällä silloin kun kysyntä on kovaa ja joustaa alaspäin kun kysyntä hiljenee. Mutta miten tuollaisen jouston rakentaisi, on hyvä kysymys.

§197: Kortepohjan suojelukaava

Kaavaluonnos ollut nähtävänä ja pääosin positiivista palautetta tullut. Koskee Kortepohjan pientaloaluetta ylioppilaskylän pohjoispuolella. Alue todettu kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi.

Huvittaa, miten aikanaan on purettu Suomesta kaikki nätit talot ja nyt suojellaan sen takia 1960-luvun laatikoita. Toisaalta vanhemmiten ymmärrän enemmän myös brutalismin ja muun suoraviivaisuuden kauneutta, mutta ei silti kuulu ihan ykkösjutuiksi.

Kaavasuunnitelmaan on dokumentoitu hyvin eri talotyypit ja niiden suunnittelijat. Kaavan kaverina syntyy korjaustapaohje, jotta alueen taloyhtiöiden on helpompaa valita suojeluarvot säilyttäviä ratkaisuja remonteissa. Palautteissa nousi hyvin huoli ilmastokriisin vaikutuksista (rankkasateet, lämpeneminen) ja miten niitä helpottavia ratkaisuja (lämpöpumput, suojarakenteet) ei pitäisi liikaa kieltää suojelun nimissä.

Korjaustapaohjeen karttakuvasta näkyy, miten alue on rakentunut tonteittain järjestyksessä muutaman vuoden aikana.

Vaikka olen alueen ohi pyöräillyt vaikka kuinka monesti, en ole koskaan varsinaisesti tutustunut tarkemmin alueeseen. Uutena ja innostavana asiana itselle leikkiin ja muihin yhteisöllisyyteen tarkoitetut yhteistontit. Parkkipaikat näkyvät laajasti, kannustetaan lisäämään niiden vehreyttä. Täytyy varmaan jokin päivä käydä ihmettelemässä tarkemmin alueen historiallisia arvoja!

Tässäkin kaavassa (vrt. jälleen 8.9. kokous ja Yrjönkatu) kannustetaan yhteiskäyttöautojärjestelmään ja sitä kautta autopaikkonormin pienentämiseen. Pyöräsäilytystä kehotetaan ”lisäämään”, mikä on vähän jännittävä muotoilu ottaen huomioon kaavan jatkuvan voimassaolon. Tavoitemäärää ei ole myöskään ilmaistu missään vaiheessa, mikä on vähän jännä ottaen huomioon miten tarkkaan autopaikoista määrätään. Laadukkaalle pyöräpysäköinnille voisi napata tilaa parkkikentältä, jos tarve parkkipaikoille vähenee.

§198: Seppälän pohjoisen korttelin asemakaava

Mainittiin muutaman viikon takaisessa kiertoajelussa. Alueella nykyisellään teollisuuskiinteistöjä, joihin sallitaan jatkossa myös liikerakennus. Samalla muutetaan tonttijakoja omistajien tarpeiden mukaisesti.

§199: Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Maanomistaja hakee matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen RM kumoamista. Sen jälkeen paikalle astuu voimaan osayleiskaavan mukainen loma-asuntoalue RA-2. Tämän jälkeen paikkaan voisi rakentaa kesämökin, mitä nykyinen kaava ei salli.

Kuulostaa järkevältä.