Datakeskusta, Laajavuorta ja vino pino katusuunnitelmia luvassa ensi tiistain kokouksessa.
§ 59 Ilmoitusasiat
Kaavoja ja katusuunnitelmia on tullut voimaan. Lisäksi Toivakan puolella läntinen rantaosayleiskaava on hyväksytty. Liittyy Mämminiemeen, josta on uutisoitu moneen kertaan viime aikoina. Kävin nyt vihdoin läpi miten kaupunkien suhteet tässä menevät. Jyväskylä siis omistaa Mämminiemen (ja saaren sen edustalla) Toivakassa, ja tämän takia alueen kohtalo kaavoituksessa on kiinnostanut myös kaupunkia. Mämminiemi on etenkin veneilijöiden suosiossa oleva virkistysalue.
Esittelyissä
- Talvihoidon kilpailutus. Tarjouskilpailu käynnistymässä. Käytäneen keskustelua mm. liittymien avaamisista. Pyöräilyaktivistina kiinnostaisi, onko otettu oppia Oulun toteutustavoista, jossa on kannustimet jalankulun ja pyöräilyn laatutason edistämiseen.
- Tykki-ohjelman luonnos. Ohjelma määrittää mille alueille kaupunki kaavoittaa työpaikkoja. Tontteja on kaavoitettu viime vuosina enemmän kuin on luovutettu. Yrityksille on siis tarjolla hyvin toimintapaikkoja. Mielenkiintoista on, että tilastojen perusteella tonttikysynnän laskusuhdanne on alkanut jo koronavuosina 2020–22. Tulevaisuudessa kaavoitettavia tontteja on tiedossa logistisesti hyvistä paikoista. Mukava nähdä myös kaupunkistrategian resurssiviisaustavoitteen mukaiset pohdinnat uusien alueiden ilmastopäästöistä ja sopeutumisesta ilmastokriisin riskeihin.
- Itäinen Seppälänkangas. Päätöksenteon loppusuoralla, päätöksiä kohdissa § 61 ja § 68.
- Tilinpäätös 2025. Ei tätä kirjoittaessa vielä materiaaleissa.
§ 60 Viranhaltijapäätökset
Nämä eivät yleensä aiheuta suurta ihmetystä, nyt bongasin pari mielenkiintoisempaa päätöstä.
- Viime vuonna lautakunnassa käsitellyn mikroliikenneluvan ehtojen muutokset. Pääosin säätöjä pysäköintikielto- ja nopeusrajoitusalueille, mutta pari periaatteellisempaa kohtaa muuttunut myös. Toinen koskee pysäköintirajoituksia kiinteistöjen kulkuväylillä (lisää rajoituksia aiemmasta, mikä on hyvä), mutta toinen sallii laajemmin pysäköintiä pyöräpysäköintialueilla, missä on riskinä, että se johtaa pyöräpaikkojen vähenemiseen. Kohta on hyvin perusteltu, ja siinä on ainakin jossain määrin huomioitu, miten etenkin keskusta-alueella pyöräparkeissa on kesäaikaan ahdasta jo pyörienkin takia. Tämän vaikutukset vaatinevat tarkempaa seurantaa.
- Itseoikaisu päällystysurakan hankintapäätökseen. Ollaan tehty jo päätös, mutta jälkikäteen huomattu, että summa vaatii hyväksyttämisen kaupunginjohtajalla. Papereista ilmenee, että vuotuinen summa on alhaisempi kuin raja-arvo 5 miljoonaa euroa, mutta option kera arvo nousee yli rajan. Sinänsä ymmärrettävä virhe, mutta pahimmassa tapauksessa oltaisiin lähdetty kierrokselle markkinaoikeuteen (ja jouduttu käsittelemään uudestaan).
§ 61 Itäinen Seppälänkangas
Datakeskuskaava matkaa kohti valtuustoa, käsiteltiin viimeksi 13.1.2026. Pieniä viilauksia on vielä tehty, laajennettu hiukan vihersuojavyöhykkeitä ja käyty kuvailemassa rakennusten vaikutuksia maisemaan mm. Saksalan suunnasta katsottuna.
Tämän kaavan käsittelyssä on mittakaavastakin johtuen tehty kyllä todella tarkkaa työtä. Toisissa olosuhteissa luontoarvojen ja hulevesien käsittely olisi voinut olla paljon suurpiirteisempää. Ainut tapa yrittää säilyttää luontoarvot parempina olisi jättää kaava toteuttamatta – ja tuolloinkin voimaan jäisi olemassa oleva kaava, joka heikentää niitä yhtä paljon. Eli niin pitkään kun tässä on joka tapauksessa yritysalue, tämä oikeasti toteutuva hanke on varmaan parempi lopputulos kuin välitilassa oleva hypoteettinen tulevaisuus.
Kävin asukastilaisuudessa 2.2. kuuntelemassa esittelyjä. Jyväskylällä ei kyllä käytännössä ole varaa sanoa ei tälle hankkeelle, koska työllisyys- ja verotulovaikutukset ovat sen verran suuret. Pöytälaatikossani on työstössä ajatusta laajentava ja tarkentava mielipideteksti, täytynee kirjoittaa se loppuun.
Muok. 16.4.2026: teksti on nyt julkaistu.
§ 62 Laajavuori
Oli käsittelyssä 2.12.2025. Tuolloin Katri ja Ilona ehdottivat kaavan uudelleen palauttamista valmisteluun, jotta päästäisiin arvioimaan paremmin luontoarvoja ja mahdollisuuksia säilyttää pohjoisrinteen vanha metsä. Jatkotyö on parantanut kaavaselostuksen laatua mm. luontoarvojen osalta.
Nyt on vertailtavissa kaksi luonnosta, jotka eroavat toisistaan lähinnä pohjoisrinteen olemassaolon ja tielinjausten osalta. Mielestäni kumpi vain vaihtoehdoista on ihan siedettävä. Jos halutaan panostaa enemmän matkailumahdollisuuksiin, Laajiksen levittäytyminen pohjoisrinteen suuntaan on ymmärrettävää. Jos taas halutaan säilyttää suurempi alue rinteestä metsäisenä ja luonnontilaisena, pohjoisrinteen yli on vedettävä henkselit. Joka tapauksessa on hyvä, että kaava tuo paremmat olosuhteet ampumahiihdon harrastamiseen.
Katsotaan millaisia kommentteja ja lausuntoja nähtävilläolosta seuraa.
§ 63 Metsälehmuksentie 3
Kanavuoren varikkoalueen ja ysitien välillä oleva rakentamaton tontti. Tehdään pieniä muutoksia nykyiseen kaavaan, jotta saadaan katualue oikean kokoiseksi. Ei käytännössä mitään ihmeellistä.
§ 64 Oikaisuvaatimus
Taas kerran joku on kaatunut hiekoitushiekkaan. On edelleenkin ironista, että sama menetelmä, jota käytetään liukkaudentorjuntaan, aiheuttaa kevätaikana kaatumisia. Jos menetelmä aiheuttaisi säännöllisesti autojen välisiä törmäyksiä, se olisi jo vaihdettu parempaan.
§ 65 Ikolantie, Kalevantie ja Kalevankuja
Päällystetään vähäliikenteisiä sorapintaisia katuja Korpilahden Ikolanmäellä. Tällä alueella en ole koskaan käynyt, joten karttojen, ilmakuvien ja katunäkymien perusteella ihmettelyä.
Rantapukkalantien, Kalevantien ja Kalevankujan risteysalue on vähän epämääräinen, sitä voisi periaatteessa samalla vähän selkeyttää. Ilmeisesti Rantapukkalantietä on tarkoitus käyttää parempikuntoisena pääreittinä venevalkaman suuntaan, mutta sillä on ko. risteyksessä kolmio. Googlen katunäkymien vanhojen kuvien pohjalta pääreitti on ollut aiemmin Kalevantien kautta ja Rantapukkalantie on ollut lähinnä kärrypolku. Tämä selittää miksi risteys on nykyisellään niin outo.
§ 66 Keskussairaalantie
Kunnostetaan vanhan sairaalan risteyksen lähialuetta. Tarkoitus on ollut parantaa mm. pyöräilyolosuhteita, mutta ihan ei olla onnistuttu Jypsin muistutuksen perusteella.
En itsekään ole koskaan arvostanut Valajankadun risteyksen muotoiluja, eikä tämäkään johda parempaan. Pääpyöräväylän pitäisi olla rakenteisesti selvästi ensisijainen autoliikenteeseen nähden. Tässä kohtaa ei ole myöskään otettu tarkemmin kantaa, miten valo-ohjaus toteutetaan. Toivottavasti ei pelkästään painonapeilla.
Hoitajantien laaja liittymäalue säilyy jatkossakin, mutta puustoa istutetaan lisää. Ymmärrettävää linja-autoliikenteen takia.
§ 67 Laajavuorentien kiertoliittymä
Nelihaararisteys Laajiksen kohdalla on ollut vähän epämääräinen ja etenkin liikennemäärien kasvaessa jäänyt ajastaan jälkeen. Kiertoliittymä parantaa turvallisuutta nykyisestä. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille tämä on edelleen liikenneympyrän sijaan liikennemonikulmio.
Pitäisikö tässäkin yhteydessä käyttää pyöräilyn pääreitin ylityskohdassa punaista asvalttia?
§ 68 Koillisväylä
Edellä mainitun datakeskusalueen liikennettä järjestetään myös Koillisväylän kautta. Muistutuksissa korostuvat luontoarvojen ja polku- ja virkistysverkostojen säilyttämisen tarve, mutta toivoopa joku laajempiakin tieyhteyksiä.
Jos datakeskus tulee, tätä ei voi jättää rakentamatta. On hyvä, että kaupungin tahtotila on kuitenkin selvästi se, että rakentamista ei aloiteta ennen kuin datakeskustyömaa alkaa.
§ 69 Rautpohjankatu
Rautpohjankatu on aina ollut ikävä paikka kävellä ja pyöräillä, koska liikennettä on paljon, ja uusiutuva Hippos ei tule helpottamaan tilannetta. Muiden kuin autojen reitit ovat mutkittelevia ja kadun joutuu yleensä jossain kohtaa ylittämään. Nyt saadaan sentään puuttuva yhteys Kalle Rutasen polun ja Keskikadun välille.
Voionmaankadun risteys on edelleen onneton pyöräilyn ja jalankulun kannalta. Risteysalueella on maksimoitu autoliikenteen sujuvuus, joka aiheuttaa konfliktitilanteita etenkin sen ahtaassa etelänurkkauksessa, jota jopa minä tottuneena polkijana lähestyn joka kerta vähän peloissani. Mitä hyötyä on suunnitella korkeamman laatutason pääpyöräreittejä, jos ne kuitenkin rapautetaan autoliikenteen ehdoilla tehdyillä ratkaisuilla? Miksi jälleen kerran “jalankulun ja pyöräilyn väyläleveyksistä joudutaan suunnitteluratkaisussa tinkimään”?
Huvittaa nähdä kaupungin vastineessa lause “Väylätyyppiä ei voida vaihtaa linjaosuuksilla”, kun esimerkiksi Yliopistonkadun nykyiset ratkaisut ovat esimerkki siitä, miten todellisuudessa kuitenkin näin tehdään, kun yksisuuntainen väylä loppuu kuin seinään ja muuttuu jalkakäytäväksi.
Kalle Rutasen polun ja Jyrsijänkadun liittymän pyöräsuojatie oli hyvä parannus aikaisempaan ratkaisuun. Ratkaisu pitäisi nyt minunkin mielestäni viedä loppuun asti muuntamalla Jyrsijänkatu pyöräkaduksi.
