Syyskuun toinen ja taas poikkeuksellisesti keskiviikkona oleva kara-kokous on ainakin listaltaan lyhyt, ja sisältää pääosin Kukkulan alueen asioita. Ilonan pitäisi päästä tällä kertaa paikalle.
§ 160 Ilmoitusasiat
Kuokkalan sillan yksisuuntaiset pyörätiet ovat valmistuneet kesän mittaan. Siltakadun risteyksen turvallisuudesta puhuttiin lyhyesti lautakunnassa alkukesästä, ja nyt on joku tehnyt asiasta kuntalaisaloitteenkin, jossa pyydetään nuolivaloa Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville autoille. Kaupungin vastineessa pelätään liikenteen ruuhkautumista nuolivalon myötä.
Tässähän on monta asiaa, johon voisi tarttua, alkaen jo siitä, että silta on ollut paikallaan yli 35 vuotta, ja nyt vasta on herätty siihen, miten korkeiksi pyöräilijöiden vauhdit voivat nousta sillalta alas valuessa. Nurkkahan on ahdas ja näkemäesteinen kerrostalon takia. Pyöräilijöille on jätetty ahdas väli, samalla kun autoille on varattu leveimmillään neljä suoraan menevää tai kääntyvää kaistaa, “ettei liikenne vaan ruuhkautuisi”. Liikennesuunnittelun perusehtona on edelleenkin siis autoliikenteen sujuvuus.
Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat tilastojen mukaan turvallisempia kuin kaksisuuntaiset. Todennäköisesti paikassa säännöllisesti pyörällä tai autolla ajavat ja sen riskin tuntevat ihmiset tietävät, että pään tulee kääntyä aktiivisesti ja vauhtia pitää ottaa pois. Pyöräilijöiden kasvaneen määrän sillan pohjoispuolella pitäisi lisätä myös autoilijoiden huomiota oikealle kääntyessä.
Työmaan aikaisista järjestelyistäkin voisi sanoa monenlaista, mutta ei nyt mennä tässä siihen.
Käydään läpi tulevaisuuden keskustavisiota. Keskustaa on myllätty viime vuodet ja uudistaminen jatkuu vielä jonkin aikaa, kun sen vetovoimaa lisätään kulttuuripalveluiden keskittämisellä ja Siltakortteleilla. Kulttuurikortteli ja kirjaston kiinteistön tulevaisuus pohdituttaa, samoin Siltakorttelien taloudellinen järki.
Esittelyissä myös Seppälänkankaan datakeskushankkeen eteneminen. Tätä toivottiin viime kokouksen lopussa. Datakeskuksista olen avautunut muutamaan kertaan, varmasti kiinnostus on sekä hankkeen työllisyysvaikutuksiin että sen ympäristölle negatiivisiin puoliin.
§ 161 Viranhaltijapäätökset
Päätöksissä näkyy Kauramäen alueen rakentamisen edistyminen niin kadunrakentamisen kuin tonttimyyntien osalta, viime aikojen tapahtumat sekä puistoalueiden kunnostusta.
Tilkunlammentieltä Jokipaikantien kohdalle kulkeva jyrkkä jalankulun ja pyöräilyn reitti näköjään peruskunnostetaan samalle paikalle pelkällä viranhaltijapäätöksellä, suunnitelma ei ole ollut nähtävillä kuten muut Kauramäen tiet. Tämä on kuitenkin Kauramäen päältä katsottuna pääreitti kohti markettialuetta ja keskustaa.
Parannettavan pätkän valtatien 9 alittava tunneli huhtikuussa 2026.
Vaajakoskella uusitaan huonokuntoisia hopeasalavia Palokunnanpuistossa, joka ei ole päätöksen mukaan herättänyt kommentteja, Olen vähän yllättynyt tästä, koska yleensä puiden kaataminen näkyy aina mediassa. Ehkä sitten kun työt alkavat ja on liian myöhäistä.
Pohjanlammen koirapuisto on uusinnassa. Työt ovat käytännössä alkaneet välittömästi vihersuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Nythän kaupungilla on kaksi koirapuistoa, jotka ovat poissa käytöstä, Pohjanlampi ja Taulumäki. Taulumäellä on sentään korvaava paikka, mutta Pohjanlammella ei väliaikaista puistoa ole.
Koirapuiston rakenteet oli 27.9.2026 mennessä purettu ja osa puista kaadettu.
§ 162-163 Kukkulan aloituskortteli
Tehdään Kukkulan aloituskorttelista maankäyttösopimus ja heitetään alkukesästä viimeksi käsitelty ja sen jälkeen nähtävillä ollut kaava valtuustolle hyväksyttäväksi.
Kaavaan saatiin alkukankeuden jälkeen merkintöjä säilytettävästä puustosta, ihan kaikkia isoimpia ei ikävä kyllä säästetä. Kukkulalla on liito-oravien elinpiiri, joka velvoittaa ensisijaisesti säilyttämään olemassa olevaa vehreyttä ja täydentämään sitä uusilla istutuksilla. Näistä pitäisi olla iloa myös alueen asukkaille.
Heippa, sädesairaala!
§ 164 Kukkumäentie 28 A/C
Tätä käsiteltiin 11.8.2026. Lähinnä hallinnollinen kaavamuutos voidaan hyväksyä, kun ei ole herättänyt suuria tunteita.
Lyhyt lista, jossa pääosin raha-asiaa ja vieläpä etänä. Ilona on estynyt, joten pääsen kokoustamaan (ja kokouksen jälkeen hyte-lautakuntaan).
§ 152 Ilmoitusasiat
Talvihoidon kilpailutus on tehty alkuvuoden ja kesän aikana. Esittelyssä käydään läpi, miten työt organisoidaan. Kilpailutus on tehty seitsemälle alueelle, joita voidaan tarkentaa talvikaudella lisää.
Talvella aluevastaava ohjaa, minkätyyppiselle lähdölle lähdetään missäkin vaiheessa (aurataanko mitä ja missä järjestyksessä). Julkinen palvelu on olemassa, josta voi seurata aurauksen etenemistä. Täytyy yrittää muistaa tänä talvena tutkailla sitä aktiivisemmin, kun aiemmin on unohtunut.
Aiempien talvien perusteella keskustellaan varmaan taas tonttiliittymien avaamisesta ja jalkakäytävien puhdistusvastuista. Varmaan joku sana pitää heittää yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden auraamisesta ja siitä, miten aurausta ei ainakaan joillain pätkillä tehdä tasaisen yhtenäisesti pääväylät ensin -meiningillä.
§ 153 Viranhaltijapäätökset
Aina näissä joku mielenkiintoinen osuu silmään, tällä kertaa viherpalvelupäällikön “Tuomiojärven harjun ennallistaminen paahdeympäristöksi”, joka koskee entistä mäkihyppymonttua uusien kuntoportaiden vieressä. Tulee julkiseksi vasta 9.9., niin ei ole vielä istutussuunnitelmaa yms. saatavilla. Vaikuttaa silti hyvältä.
§ 154 Talousarvio 2027
Käydään läpi toimialan budjettiehdotusta ensi vuodelle. Kaupunginhallitus on 1.6. päättänyt kehyksen, jonka puitteissa toimitaan. Isoimmat riskit budjetin paukkumiselle ovat samat kuin ennenkin, talvihoidon kustannukset, rakentamisen suhdanne ja joukkoliikenteen kysyntä.
Rahoituksen tiukkuuden takia myös katuverkon korjausvelka jatkaa kevyttä kasvuaan, joka jyrkkenee vuonna 2030. Seuraavalla valtuustokaudella on siis pieni pommi luvassa tämän osalta. Pitäisi löytää jostain noin puoli miljoonaa tähän korvamerkityksi. Ja tässähän pitää muistaa, että kalleimmat kadut suhteessa asukaslukuun ovat ne, joiden varrella asuu vähiten asukkaita. Tiheämmällä alueella asuvat käytännössä subventoivat omakotialueilla asuvien (esim. minun) infraa.
Hulevesistä saadaan lisätuloja (käytännössä varmaankin hulevesimaksun kautta). Ledivalot vähentävät valaistuskustannuksia, mutta niiden asentaminen maksaa. Vuoden 2027 lopussa arvioidaan yli 90 % kaikista valaisimista vaihdetun ledeiksi.
Pientä laskua henkilötyövuosissa, mikä ei varmaan helpota aiemmissa raporteissa mainittua hektisyyttä toimialalla.
Tiukalla ollaan joka vuosi eurojen kanssa. Tässä pitäisi varmaan jotain puhua siitä, miten kiinteistöverotus pitäisi uudistaa isommassa kuvassa, mutta se taisi jäädä viimeisimmässä hallituksen kehysriihessä limboon.
§ 155 Kunnallistekniikan investointiohjelma 2027
Uudet kohteet ensisijalla, vanhojen saneeraukset työnnetään tulevaisuuteen. Isoiten näkyvä on Palokanorren uusiminen, joka päässee vihdoin alkamaan. Tourujoen kunnostus tipahtaa pois menoista, Kuokkalan sillan valaistuksen korjaamiseen on varattu rahaa. Autiojoen kunnostusta suunnitellaan, mutta kunnostus alkaisi vasta 2028. Vähän jäätiin miettimään, oliko aikataulu aiemminkin näin vai onko työnnetty eteenpäin.
Huomattiin myös, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kohteita on hävinnyt verrattuna viime vuoden listaan. Tämä vaatinee reagointia.
§ 156 Ylistönmäentie
Kielo haluaa yhdistää kaksi omistamaansa tonttia ja rakentaa uudisrakennuksen Ylistönmäentien ja Ohjelmakaaren risteykseen. Samalla käyttötarkoitus muuttuu painottamaan enemmän varastotoimintaa (joita on syntynyt Kuokkalan alueelle viime vuosina aika paljon). Vaikuttaa siis siltä, että toimistotiloissa on aika paljon vajaakäyttöä.
Havainnekuvissa näkyy eteläpuolen hallimainen uudisrakennus, mutta en saanut materiaaleista ihan selvää, säilyykö pohjoispään rakennus sellaisenaan, vai uudistetaanko sitäkin. Jotain liittymämuutoksia oli myös tekstin perusteella luvassa.
Voisi mainita jotain siitä, miten nykyisellään pyörällä tai kävellen ei ole selvää reittiä rakennusten oville etenkään metsän kautta kulkevalta kevarilta. Muistan ihmetelleeni tuolla (silloisella Protomolla) järjestetyn Global/Finnish Game Jamin 2014 (aika kulkee liian nopeasti, en muistanyt yhtään kuvanneeni tuollaista videota) yhteydessä, mistä virallisesti pitäisi kulkea, eikä reitistö ole siitä oikeastaan muuttunut.
Kaava-alueen eteläpuolen hiekkakenttä on ollut pysäköintikäytössä, mutta kaupungin omistuksessa. Mikähän diili tässä on, kun kaavassa kyseessä on “ohjeellinen yleinen pysäköintialue”, mutta kentälle on rakennettu lämpötolpat ja pysäköinti on sallittu vain kiinteistön parkkiluvalla?
Luonnoksesta ei käytännössä tullut palautteita, seuraavaksi ehdotusvaihetta kohti. Tuskin tulee siinäkään.
Toinen tämän lautakunnan kokous jäsenyyteni aikana, ja tälläkin kertaa pitäisi revetä kahteen paikkaan. Osuu kaupunkirakennelautakunnan poikkeuksellisesti keskiviikkona olevan kokouksen kanssa päällekkäin. Siitä tulossa oma blogaus. Riikka pääsee siis (jos Internet suo) paikkaamaan minua kokouksen alkuun, ja loikkaan hyte-asioihin sitten kun karasta pääsen.
Listalla erilaisia suunnitelmia ja katsauksia sekä palveluverkon muutoksia. Läpi kahlaaminen vei aikaa, mutta toisaalta auttaa hyvin tässä kohtaa hahmottamaan miten hyvinvointialueella menee. Ennakkotietona saattaa tulla vielä lisäpykäliäkin, katsotaan niitä alkuviikosta.
§ 52 Edustaja nuvan kokouksiin
Lautakunnalla on ollut edustaja Keski-Suomen nuorisovaltuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Ari-Pekka Liukkonen oli Lila Heinosen varajäsenenä, joten A-P:n paikka on nyt vapaana samoista syistä kuin miksi istun nyt lautakunnassa.
Työttömien terveystarkastuksissa käydään todella vähän (6,2 %), samoin eläkeläisten (1,5 %)
Jos kaikki kävisivät, tulisi varmasti ongelmia kapasiteetissa
Toisaalta voitaisiin paremmin tunnistaa palvelutarpeita jos prosentit nousisivat, jolloin säästettäisiin erikoissairaanhoidon kuluissa
Vertailtavista hva:ista Etelä-Savolla selvästi asiat paremmin
Vammaispalveluissa toivotaan enemmän päätösvaltaa ja yksilöllisyyttä asiakkaalle itselleen
Ikääntyneiden osalta hajontaa yksiköittäin
Palveluseteleitä hurja määrä, n. 21 miljoonaa euroa jaettu niiden kautta
Viestintä ja ruuan laatu vaikuttaa paljon asiakaskokemukseen
Kuljetuksissa nousee mm. puutteellinen julkinen liikenne
Liikennepolitiikka, johon hva ei voi suoraan vaikuttaa, mutta pidettävä mielessä
Henkilöstö haluaa toimia ihmislähtöisesti mutta resurssit, prosessit, yms. vaikeuttavat asiaa
Tästä oppeja tälle ja tuleville vuosille. Raportin johtopäätökset ja toimenpiteet vaikuttavat vievän oikeaan suuntaan.
§ 54 YHTA
YHTA, eli toiminnallinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma on valmistumassa ja lautakunta antaa siitä lausunnon. Suunnitelmassa määritellään tavoitteet ja toimet vuosille 2027-29.
Yhteiskunnan trendit yleisesti heijastuu kokemuksiin
Palautteissa tulee vastaan eriarvoista kohtelua tai palvelujen saatavuutta liittyen ikään, sukupuoleen, terveydentilaan, asuinpaikkaan
Kysely yhdenvertaisuudesta tehty alkuvuodesta 26, siellä toistuu edellisen kohdan tarve ihmislähtöiseen, kuuntelevaan ja ammattimaiseen palveluun
Tämän yhteensovittaminen prosesseihin ja resurssitavoitteisiin on varmasti todella vaikeaa isossa organisaatiossa
Tuntemuksia, että asiakkaan todellinen tarve ohitetaan, perustuen mielikuvaan asiakkaasta
Erilaista yhdenvertaisuutta riippuen ihmisryhmästä
Liikenne- ja kuljetuspalvelut ja ajan käyttö (maaseutu) vai esteettömyys ja palveluprosessi (kaupunki)
Vaikeuksia päästä palveluihin (maahanmuuttajat)
Digitaidot (ikääntyneet)
Asiakkuuskertomuksen perusteella kaksi kolmesta yli 65-vuotiaista kokee vaikeuksia digipalvelujen käytössä
Hva:lla ei ole tarkkaa tietoa palveluidensa esteettömyydestä
Yksi toimenpiteistä esteettömyyskartoituksen tekeminen
Nepsyasiat nousevat erityisenä kohteena myös esiin
Vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto ovat nostaneet omia tärkeitä nostojaan
Pysyvät tiettyjä ihmisryhmiä edustavat toimielimet pystyvät paremmin vaikuttamaan juuri heissä erityisesti korostuviin asioihin
Olen viime aikoina muutamaan kertaan jutellut yleisemminkin naisten alidiagnosoinnista ja siitä, miten naisten vaivoja on muutenkin tutkittu vähemmän. Rakenteellinen ongelma lähtee siis todella pitkältä.
§ 55 Hyvinvointisuunnitelma
Seuraava lausuttava suunnitelma. Keski-Suomen alueellinen hyvinvointisuunnitelma tehdään vuosille 2026-2029 ja sitä on valmisteltu yhdessä monien toimijoiden kanssa.
Onkohan suunnitelmaa väännetty tekoälyavusteisesti, aloin bongata “not this but that” ja ajatusviivarakenteita, enkä pystynyt hetkeen keskittymään varsinaiseen sisältöön tämän takia.
Vain osa asioista sellaisia, mihin hva voi vaikuttaa suoraan, vaaditaan myös kuntien, yritysten, kolmannen sektorin jne vaikuttamista
Laki velvoittaa hva:ta edistämään asioita, mutta osa tarpeellisista toimenpiteistä on sellaisia, joihin se ei voi suoraan vaikuttaa
Tavoitteet kirjattu hva:n näkökulmasta
Toimenpiteissä liikunnallisuus voi helposti päätyä jotenkin erilliseksi arjesta, kun oikeasti pitäisi lisätä lihasvoimin liikkumista arjessa muutenkin
Kytkös kuntien kaavoitukseen ja liikennepolitiikkaan
Koska tunnistan tämän puutteen, myös muissa tavoitteissa voi olla puutteita
Yksinäisyys ja syrjäytyminen toistuvat monissa ryhmissä
Onko toimenpiteitä, jotka voisivat edistää kaikkien näiden asiaa
Tukevissa suunnitelmissa mainintoja
Päihteet nousevat myös useammassa kohdassa esille
Kertonee siitä, että päihteidenkäytön taustalla on yleensä jotain muuta ongelmaa
Erikseen olemassa alueellinen ehkäisevä päihdetyö
Suunnitelmista ei tosiaan ole pulaa, osataanko niitä kaikkia soveltaa käytännössä
Slaidi 63 toistuu slaidina 65, luultavasti copypastevirhe
Vaikutusten arviointi -slaidilla kohta 6 ympäristö (liikenne, rakennukset, ja tilat) ei sisällä päätösesitystä, miksi?
Lautakunta esittää aluehallitukselle suunnitelman hyväksymistä, ok.
§ 56 Kinkomaan nuorisokoti
Kinkomaan entisen sairaalan läheisyyteen suunnitellaan uutta lastensuojeluyksikköä Vitapoliksen tontille Attendon hoivakodin viereen. Samalla luovutaan peruskorjausta vaativasta Lotilan nuorisokodista Keljonkankaalla. Suurempi yksikkö madaltaa kustannuksia, kun palvelua voidaan tuottaa jatkossa enemmän itse sen sijaan, että sitä ostetaan kalliilla muualta.
Kinkomaalle tulee kaksi osastoa ja yhteensä 14 asiakaspaikkaa
Puolet lyhytaikaisia ja puolet pitkäaikaisia hoitopaikkoja
Suunnitelmassa huomioitu käytön erityistarpeet (yksityisyys, valvonta, henkilökunnan tilat, ilkivaltasuojaus…)
Energiatehokkuus tavoitteena, tulee myös aurinkopaneelit
Muurame ei vaadi pyöräpysäköintiä tontille, toisin kuin Jyväskylä, enkä huomaa että pyöriä olisi muutenkaan huomioitu
Jotenkin ironista kun katsoo edellisiä pykäliä terveyden suhteen
Kävin kurkkaamassa Lotilaa, siellä oli kyllä irtopyörätelineen rempula ja siinä pyörä, voisi olla ihan kiva että työntekijöille, vierailijoille ja asukkaille asennettaisiin ihan kiinteä teline johonkin
Esteetön asuinhuone suunniteltu vain lyhytaikaiselle osastolle, mitä tehdään jos tulee tarve pitkäaikaiseen asiakkuuteen?
Siirretäänkö tuolloin johonkin muuhun sijoituspaikkaan?
Ajo tontille on kapean kevyen liikenteen väylän kautta, jonka hva parantaa
Parkkipaikkoja kaava vaatisi 6, mutta rakennetaan 14
Kuitenkin latauspistokkeita vaaditaan 1 ja rakennetaan 1
Samalla vaivalla saisi 2, jolloin katsottaisiin tulevaisuuteen ja lisäisi redundanssia
Kävin siis tietenkin pyöräretkellä katsomassa tonttia. Paikka on kivassa ympäristössä, mutta tontilla oleva aistipuisto häviää. Kukahan sen on suunnitellut ja millä diilillä se siinä on, mitähän puistolle tehdään? Paljon puita myös jälleen kerran tuhotaan uuden rakentamisen yhteydessä.
Penkki Lampiraitin puolella tonttia.Tämä penkki jää uudisrakennuksen alle.Penkki ja pyörä ovat suurin piirtein keskellä uudisrakennusta.Nuoriso käy kyltin ja roskien perusteella alueella ainakin silloin tällöin.Aisti- ja Lampiraittien risteys. Tässä nurkassa on jatkossa parkkipaikka.Nämä nuoret kuuset jäävät asvaltin alle.Alppiruusukin taitaa jäädä sisäänajoväylän alle.Aistiraitin toisella puolella ovat istutuslaatikot.
Lautakunta lausuu aluehallitukselle hankkeesta.
§ 57 Asumispäivystys
Hyvinvointialue aikoo taloussyistä luopua Katulähetykseltä ostetusta asumispäivystyspalvelusta ja siirtää nämä 10 asukaspaikkaa oman tuotannon alle. Sopimukset päättyvät marraskuun 2026 loppuun. Tämän jälkeen hyvinvointialue tuottaa nämä paikat Keskussairaalantien selviämisasemalla, jonka 10 paikkaa laajennetaan 14 asiakkaalle. Kankitien tuetun asumisen paikat jatkuvat muuten voimassa olevalla sopimuksella ainakin tällä hetkellä vuoden 2028 loppuun asti.
Kankitien asunnoista on puhuttu mediassa paljon kesän mittaan (Yle, Keskisuomalainen), mutta minulle oli jäänyt liian kevyen lukemisen pohjalta väärä mielikuva koko yksikön lakkaamisesta. Kuitenkin nyt selvästi ainakin HVA on siinä olettamuksessa, että muutos koskee suoraan vain lyhytaikaiseksi tarkoitettua asumispäivystystä, ei jatkuvaa tuettua asumista.
Uutisista ilmenee, että asumispäivystyksen resursseilla on voitu järjestää mm. päivystystä ilta- ja yöaikaan, joka on hyödyttänyt myös tuettua asumista muuten. Eli onko tässä käynyt niin, että resursseja on käytetty ristiin, ja niiden vähenemisellä saattaa olla vaikutuksia tuetun asumisen toimintaan?
Koska tulevan selviämisasema-hätämajoituksen toiminta on nimensä mukaisesti lyhytaikaista, tavoitteena on saada asiakkaat siirretyksi nopeasti pysyvämpään asuinpaikkaan. Tätä täytyy pitää silmällä jatkossa, sillä jos asumispäivystyksessä on tälläkin hetkellä oleskellut samoja asiakkaita pitkäkestoisesti, onko hyvinvointialueella parempia keinoja ratkaista tätä asiaa?
Tämä kohta herättänee jonkin verran keskustelua.
§ 58 Perhe- ja sosiaalipalvelut
Palveluverkkomuutokset jatkuvat ja tiivistäminen jatkuu. Tämä oli jotenkin tosi vaikea pykälä hahmottaa, että mitä suljetaan ja missä sitä tarjotaan. Perusperiaate kuitenkin on, että vaikka muutoksia tehdään, palvelu yritetään tuottaa lähes yhtä helposti saatavana kuin aiemminkin.
Lasten ja perheiden asioita hoidetaan jatkossa useammassa Keski-Suomen kunnassa erillisten tilojen sijaan liikkuvana palveluna tai etänä. Joissain kunnissa palvelutarpeen arviointi loppuu kokonaan ja “lähi”palvelua saa toiselta paikkakunnalta.
Aikuisten sosiaalipalveluita on siirretty uusiin tiloihin ja Laukaan kuntouttava palvelu on muuttamassa halvempiin tiloihin.
Kai näitä on pakko peukuttaa, koska raha.
§ 59 Puolivuotiskatsaus
Taloustilanne näyttää numeroiden perusteella hyvältä ja vaikka alkuvuodelle onkin kirjattu alijäämäinen tulos, loppuvuoden pitäisi kiriä jopa paremmaksi kuin talousarvio ennustaa, käytännössä konsernipalveluissa syntyneiden säästöjen avulla. Katsotaan, miten käy. Vielä ei olla selvillä vesillä.
Muutama isompi poikkeama listalla, edellämainittu asumispäivystyksen muutos, erikoissairaanhoidon jonoista uhkaavat sakkomaksut (hoitoon pitäisi päästä alle kuudessa kuukaudessa) ja kuljetuspalvelujen markkinaoikeudessa oleva hankintapäätös.
§ 60 Sote-palvelustrategian seuranta
Toinen puolivuotisraportti, tämä koskee palvelustrategiaa, eli miten hva:n strategiaa toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimenpiteitä on listattu melkoisesti.
§ 61 Järjestöavustusohje
Päivitetään olemassa olevaa ohjetta järjestöavustuksille pienillä muutoksilla. Tästä olisin kaivannut vertailua nykyiseen ohjeeseen selkeyttämään mitkä kohdat ovat muuttuneet. Se olisi toki ollut vähän vaikeaa, koska dokumenttia on järjestelty uudestaan.
Uusi jäsennys on selkempi kuin vanha, ja on hyvä, että summat on mainittu eksplisiittisesti. Pientä häsmäkkää vielä luonnoksen loppupäässä oletettavasti valtiosta johtuen. Katsotaan, miten se kokouksessa asettuu.
§ 62 STEA-jatkohakemuksia
Hyvinvointialueella on kahdeksan järjestöä, jotka ovat saaneet avustusta tänä vuonna sekä hva:lta että STEAlta, ja he hakevat jatkoa myös vuodelle 2027. Halutaan jatkaa kumppanuutta näiden toimijoiden kanssa myös ensi vuonna, jolloin mahdollisuudet saada rahaa myös valtion tasolta on parempi.
Tässä vaiheessa ei pystytä sanomaan avustuksen määrästä mitään, koska budjettikäsittelyt ovat kesken. Sitä en tiedä, mitä tapahtuu, jos STEA hylkää hakemuksia tai sieltä saatava avustus pienenee rajusti nykyisestä. Tärkeää olisi ylläpitää näitä toimiviksi koettuja rakenteita.
§ 63 Ilmoitusasiat
Hyvinvointialueen arviointiryhmän loppuraportti on tässä vaiheessa ilmoitusasiana, siinä ei liene enää tässä vaiheessa mitään yllätyksiä.
LVV on tutkinut aikuispsykiatrian osastohoidon saatavuutta hyvinvointialueella, ja todennut toimissa olevan puutteita, mutta toimenpiteitä on tehty asian parantamiseksi. Eduskunnan oikeusasiamies on tarkastanut palveluja syksyllä 2025, ja päällekkäisiin kehotuksiin ei LVV:n mukaan ole tarvetta. Päätöksessä on pyydetty ilmoittamaan 30.6.2026 mennessä LVV:lle, mihin toimiin on ryhdytty eduskunnan oikeusasiamiehen syksyllä 2025 tehdyn tarkastuksen myötä. Toivottavasti on vastattu.
VTV on tiedottanut tarkastuskertomuksesta perhevapaauudistukseen ja lapsiperheiden palveluiden monialaiseen yhteistyöhön.
Perhevapaauudistus on johtanut niiden isien vapaiden pidentämiseen, jotka aiemminkin pitivät vapaita. Suurta muutosta vapaiden käytössä yksilötasolla ei ole tapahtunut.
Lapsiperheiden palveluissa taas ei tehdä tarpeeksi yhteistyötä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden välillä. Neuvolat ja vaka-palvelut tuntuvat toimivan keskenään hyvin, mutta sosiaalipalveluihin kontakti jää hankalaksi. Perhekeskus-tyyppinen toiminta on vastausten perusteella toiminut parhaiten. Raportissa todetaan myös, että perheet hakeutuvat liian myöhään sosiaalipalveluihin, että matalan kynnyksen palvelut auttaisivat. Parempi yhteistyö auttaisi palvelutarpeen tunnistamisessa aikaisemmassa vaiheessa.
Hva on antanut lausuntoja lakiluonnoksista, mm. toimeentulotuen asumismenoista (joita olisi hyvä tarkastella asukkaan arjen pysyvyyden ja sujuvuuden näkökulmasta) sekä alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen säilöönottamisesta (lakiesitys ei tue lasten hyvinvointia, säilytysaika pitäisi olla mahdollisimman lyhyt ja sille tulisi olla tiukat soveltamisperusteet ja toimiva viranomaisyhteistyö). Asiakasmaksujen korotusesityksen epäillään vähentävän sote-palvelujen piiriin hakeutumista.
Esperi Care Oy:lle valmistuu Kinkomaalle uusi ympärivuorokautisen asumisen yksikkö, johon yhdistetään Koski- ja Paatela-yksiköiden toimintaa Muuramen keskustasta ja Kinkomaalta. Koska osa asukkaista asuu näissä yksiköissä ostopalveluna hyvinvointialueelta, heidän kanssaan katsotaan sopiva asumisyksikkö, johon he siirtyvät.
Invalidiliitto on lähettänyt kannanoton, jossa muistutetaan henkilökohtaisen avun tärkeydestä vammaisen henkilön itsenäiseen elämään. Vammaispalvelulain muutoksen jälkeen joiltain asiakkailta on poistunut oikeus henkilökohtaiseen apuun ja se on korvattu kotihoidolla tai -palvelulla. Kannari on kirjoitettu valtiotason näkökulmasta kaikille hyvinvointialueille, en ole varma, miten meillä on toimittu.
Toimialalla tapahtuu positiivisia asioita, mutta budjetti paukkuu. Toimintakatteessa ollaan tällä hetkellä 3,6 miljoonaa miinuksella verrattuna talousarvioon, mistä voi tulla sanomista. Prosentuaalinen heitto on aikamoinen, yli 20 % enemmän kuin arvioitu.
Lähes koko summa selittyy sillä, etteivät tontit mene kaupaksi. Syyt eivät ole yllättäviä, talouden taantuma ja (heiluttelee käsiä ympärilleen) muut globaalit kriisit vaikuttavat isoimpina tekijöinä. Pysäköintimaksujen päätyminen perintään on myös signaali ainakin näiden ihmisten heikosta taloustilanteesta.
Investointien tilanteessa ei näy mitään suuria yllätyksiä, Tammirinne ja Ylä-Myllyjärvi viivästyvät ensi vuodelle valitusten takia (tosin jos tonttimyynti ei vedä nytkään…), Hannikaisenkadun remontti taas suunnitelmien hitaan valmistumisen takia. Tuossa ei ole tietääkseni valituksia hidastamassa, niin mikähän sitä sotkee?
Kuntalaisaloite virallisesta kulkureitistä Seppäläntien ja Sorastajantien välille
Autokeskeinen suunnittelu on johtanut siihen, että autolla on suoraviivaista ajaa Tokmannin pihasta Bilteman parkkipaikalle aina vaan oikealle kääntäen, mutta virallinen reitti kävelijälle tai pyöräilijälle sisältää viisi suojatietä (joista kaksi valoissa odotellen) ja kaksi näkemäesteistä tunnelia. Epävirallinen reitti on toki olemassa ja kulkee Kuolemankuoppien polkuverkoston kautta.
Oikoreitti on maaperän kulumisen perusteella kovassa käytössä.
Kaupungin vastauksessa särähtää siis korvaan “toimivat ja turvalliset” yhteydet (“joskin kiertäen”), joista ainakaan toimiva ei mielestäni toteudu. On ymmärrettävää, että yhteyksiä kehitetään vasta siinä vaiheessa, jos ja kun Laukaantietä jatkokehitetään. Omasta mielestänikin ilmakuvassakin erottuva vakiintunut polku palvelee tervejalkaisia kulkijoita toistaiseksi kohtalaisesti, mutta esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen on todennäköisesti mahdotonta.
Kuntalaisaloite Hyppyritien avaamisesta jatkuvaan käyttöön
Laajavuoren huipulle ei sen sijaan pääse kuin mäkikahvion ja näkötornin aukioloaikoina autolla. Yhteyden kehittäminen on keskeinen osa Laajavuoren kaavamuutosta (josta lisää alla). Tie pitäisi kunnostaa, jos haluttaisiin lisätä liikennettä nykyisestä, ja siihen uuden kaavan linjausmuutokset perustuvat.
Esittely: Laajavuoren kaavan palautteet
Muistelen, että alkuperäisen aikataulun mukaan Laajavuoren kaavasta olisi päästy päättämään jo kesän jälkeen, mutta palautevyöry on vaatinut lisäajan ottamista.
Lisää luontoselvityksiä on tehty ja niitä ja varsinaisia palautteita päästään kahlaamaan läpi sitten kun kaava tulee seuraavalla kerralla käsittelyyn.
Omissa keskusteluissani on tullut viime aikoina ilmi Vuorilammen hankala asema sekä lumetuksen vedenottopaikkana että uima- ja hyppyharjoittelupaikkana. Kuivat kesät ja vedenotto ovat johtaneet lammen pinnan laskuun ja se on alkanut pikkuhiljaa rehevöityä. Samaan aikaan sen rannalle on rakennettu saunamaailma, jonka brändi on tunnettu jo sen verran laajasti, että siitä tullaan nauttimaan kauempaakin. Tämä ei ole kestävä asetelma, ja lumetuksen jatkuva tarve puhuu lisärinteiden rakentamista vastaan, ainakin jos vesi otetaan edelleen Vuorilammesta.
Vuorilammen rantakallioissa erottuu, miten paljon pinta on alentunut.
Ja kävinhän minä kesällä Laajavuoressa suunnistamassakin. Lähdin minulle poikkeuksellisesti ihan väärään suuntaan, ja jätin leikin kesken, kun en saanut tarkkaa otetta sijaintiini. Talousmetsän hakkuujätteiden kopsuessa säärisuojiin mietin, miten Laajavuori voi olla samaan aikaan yksi kaupungin tunnustetuimmista metsäalueista, mutta sen suojeltu ala on melko pirstaleinen. Ja voiko kovin kummoista luonnontilaa varsinaisesti edes pystyä rakentamaan, kun alueella kulkee niin paljon ihmisiä päivittäin. Etenkin vuoren länsipuolelle olisi mahdollisuus yhdistää laajempi yhtenäinen suojeluverkosto, jos tahtoa olisi. Se toki vaatisi karsimista metsätalouden tavoitteista.
Pro tip: oikeaan suuntaan kulkemalla rastin löytyminen on todennäköisempää.
Esittely: Jyväskylän malli ja kara-palvelut
Keväällä esitelty työttömyyden taklaamiseen pyrkivä malli vaikuttaa myös kaupunkirakennepalveluihin. Uusille yrityksille on jo nyt tarjolla laajasti tontteja. Kaavoituksen ja lupien prosessien tulee olla sujuvia, jos halutaan helpottaa uuden toiminnan käynnistämistä.
Esittelyissä on myös ensi vuoden talousarvio, mutta samaan tapaan kuin viime kerralla, aineistoja ei ole tätä kirjoittaessa saatavilla.
§ 141 Kansallisarkiston lausuntopyyntö
Kansallisarkisto on valmistelemassa ilmakuvien, katunäkymien ja niiden laserkeilausten tietoaineistojen säilytystä, ja pohjaksi otetaan se datasetti, jota Espoo, Helsinki ja Vantaa käyttävät. Prosessi on lähtenyt liikkeelle ko. kuntien esityksestä. Liitteenä olevaa lausuntopyynnön pdf-muotoon käännettyä exceltaulukkoa on mahdoton hahmottaa satoine tyhjine riveineen.
Kaupungille tämä on pääosin ok. IT-asiantuntijasilmin katsottuna tässä ehkä oleellinen kysymys on se, syntyykö kaupungille jonkinlaisia kustannuksia potentiaalisista datamuutoksista, vai tukevatko olemassa olevat järjestelmät uutta mallia jo nyt. Koska tässä pyritään yhtenäistämään arkistointitapoja siihen, miten niitä tehdään pääkaupunkiseudulla, mietityttää, pitääkö mahdollisista näiden kuntien tuottamia aineistoja kattavammista sisällöistä sopia edelleen erikseen arkistolaitoksen kanssa.
Ensimmäinen mainonnasta puhuva pykälä. Tapahtumaopasteet kaupungin katualueilla ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Jatkossa perittäisiin 15 euroa per opaste. Ottaen huomioon mainostaulujen määrän kasvun kaupunkikuvassa viime vuosina, rahan keruu on perusteltua.
Ilmaisen hyödykkeen muuttaminen maksulliseksi myös kannustaa taloustieteen teorioiden mukaisesti mainostajaa miettimään, kuinka paljon mainoksia kannattaa asettaa ja minne. Tietenkin tässä myös syödään “alkaen 40 e / vko” mainostolppayrittäjän tuloja, kun on mahdollista mainostaa edullisemmin lyömällä mainokset vain maahan, samaan tapaan kuin ilmainen pysäköinti syö parkkihalliyrittäjien tuottoja. Voisi miettiä, olisiko syytä vaatia korkeampaakin hintaa sillä perusteella.
Oikeaoppisesti kaupungin pitäisi määritellä mainospaikkojen hinnat dynaamiseksi sen perusteella, missä mainoksista on eniten hyötyä tai haittaa, mutta se lisäisi melko paljon byrokratiaa. Tästä on joka tapauksessa hyvä lähteä liikkeelle.
§ 143 Valtuustoaloite: Viihtyisämpi kaupunki mainontaa rajoittamalla
18 valtuutettua on Ira Vainikaisen esityksestä allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan mainonnan vähentämistä kaupunkialueella sekä eettisin että kaupunkikuvallisin perustein.
Uusi mainosnäyttö Kuokkalassa odottamassa levottoman välkkymisen alkua.
Muissakin kaupungeissa on edistetty fossiilimarkkinoinnin kieltoa, joiden lainmukaisuutta ja toimivuutta kaupunki lähtee aloitteen perusteella seuraamaan. Kaivelin esiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan lausunnon aiheesta. Helsingin tapauksessa käy ilmi, että mainossopimuksia tehdään todella pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen: sopimuskausi on voimassa vuoteen 2035 saakka. En ole varma, mille ajalle Jyväskylä on sopimuksia tehnyt, mutta veikkaan, että niissäkin puhutaan todennäköisemmin kymmenestä kuin yksittäisistä vuosista.
Lautakunta hyväksyi päivitetyt ulkomainosohjeet joulukuussa, mikä oli askel hyvään suuntaan. Olen kyllä itse koko ajan enemmän ja enemmän sillä kannalla, että kaupunki voisi kieltää mainonnan laajemminkin. Mainosten olemassaoloa perustellaan niistä saatavalla taloudellisella hyödyllä, ja kaupungin vastauksessa aloitteeseen mainitaan Suomen Ulkomainosliiton selvitys, joka myös korostaa näitä hyötyjä.
Noiduin tuota selvitystä aikanaan kun mainostaulut mainostivat tällä rahalla rakennettavien leikkipuistojen määrää. Powerpointtia kahlaamalla selviää, että mainitusta vajaasta 40 miljoonasta yhteiskunnalle palautuvasta eurosta esimerkiksi 5,6 miljoonaa on “ilmaista medianäkyvyyttä” ja saman verran mainonnan sivutuotteena syntyvää infra-asennusta. Käytettäisiinkö tuota vaihtoehtoiskustannusta sitten julkisen sektorin mainostamiseen vai leikkipuistojen rakentamiseen, on hyvä kysymys. Suorat hyödyt kaupungille ovat lopulta aika pienet, jos jakaa nämä miljoonat kuntien määrällä, jossa suuret mainosyritykset toimivat.
Ulkomainosliiton esityksen slaidi purkaa tarkemmin palautuvien mainostulojen kertymää.
Onko välkkyvien ruutujen esteettömyyshaitta ja kaupunkitilan visuaalinen levottomuus näiden satojen tuhansien eurojen arvoista, onkin sitten poliittinen päätös.
§ 144 Airanteentie
Pappilanrinteellä on purettu Jokelan päiväkoti (kaavassa sitä ollaan vasta purkamassa, mutta menneisyyden Miika saa haukkuja, kun ei ottanut siitä kuvaa pari viikkoa sitten ohi pyöräillessään), ja tilalle rakennetaan uusi.
Kävin siis uudella pyörälenkillä. Puretun päiväkodin tilalle oli jo tullut sitä korvaava Lohikoskelta siirretty rakennus.
On sääli, että vanha päiväkotirakennus on päätynyt sisäilmaongelmien kautta purkuun, koska museo on todennut sen olleen paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde. Nyt menetetään jo 1980-luvulla rakennettua kaupunkikuvahistoriaa.
Päiväkoti ei ole ollut tähän mennessä ollenkaan asemakaavoitettu, nyt muodostettavassa uudessa korttelissa saa toimia sen lisäksi myös muuta opetus- ja lähipalvelutoimintaa. Samalla yhdistetään viereiset rivitalokorttelit yhdeksi kortteliksi, korjaten aiempaa kaavaa niiltä osin kuin se ei vastaa todellisuutta.
Liikenne korostuu alueella. Palokanorren liikennemelu on nostettu yhtenä torjuttavana asiana esille. Lisäksi nostetaan esiin mahdolliset vaaratilanteet eri liikennemuotojen sekoittuessa Airanteentien kohdalla.
Airanteentien risteys ja alue laajemminkin vaatisi jatkosuunnittelussa erityistä huomiota vilkkaana kevyen liikenteen pääreittinä. Virallinen pyöräilyn aluereitti mutkittelee Ritopohjantien ja Palokanorren kautta, mutta käytännössä kaikki Seppälän suunnasta markettialueelle kulkevat luultavasti ajavat torin kohdalta Lukutien ja Rovastintien kautta. Nyt reitti on mutkitteleva ja jalankulku- ja pyörätie on näkemäongelmainen risteysten kohdassa pensasaitojen takia.
Rovastintien pensasaitoja on leikattu, mikä parantaa taas hetkeksi näkyvyyttä. Huomaa kuvaajan suuntaan polkeva, turvallisemman tien reunan valinnut pyöräilijä.Airanteentien risteyksessä kulkureitit ovat epäselvät, kun suojatie ohjaa pusikkoon ja suoremmalla reitillä on kanttikivet.
Kaavaluonnos nähtäville, katsotaan mitä palautteita tulee.
§ 145 Sireenitie
Tontin jakaminen kahdeksi nakutettiin eteenpäin ennen kesälomia. Kommentteja ei tullut, joten muutos hyväksyttäneen sellaisenaan.
§ 146 Oikaisuvaatimus myyntipaikan ehdoista
Kävelykadun käytöstä on tehty linjaukset, joiden mukaan kärrymyynti on mahdollista vain ilta- ja yöaikaan. Ollaan valmiita muuttamaan päätöstä niin, että aikaistetaan viikonloppumyynnin alkamista niiden mukaisesti tunnilla.
§ 147 Oikaisuvaatimus autovahingosta
Auton pohja on vaurioitunut väliaikaisen hidastetöyssyn yli ajaessa. Töyssy ei näytä kuvissa mitenkään erityisen pahalta, mutta se voisi olla paremmin merkitty esim. maalilla. Liikennemerkit toki varoittavat asiasta, joka siirtää vastuun kulkijalle.
Vertailun vuoksi Kuokkalan sillan jyrkät väliaikaiset hidasteet panevat jousituksen koville, mutta ne erottuvat huomiovärityksellään hyvin katutilasta. Väitettyä ylinopeutta voi olla haastavaa jälkikäteen todentaa. Hylkäys perusteltu.
Hyvin erottuva hidastetöyssy, jonka vieressä ilmaisille paikoille laitettuja ”tapahtumaopasteita”.
§148 Poikkeamispäätös
Viime kokouksessa käsittelyssä ollut Ainolankaaren poikkeamisehdotus oli herättänyt tarkennuksen pesulatoiminnoista, johon on nyt vastattu. Edelleen ok.
Kesä on ohi ja lautakuntakausi jatkuu! Tällä kertaa seuraan taas sivusta päätöksiä, kun Ilona pääsee paikalle.
§ 128 Ilmoitusasiat
Useampi kaava saanut lainvoiman. Lisäksi tiedoksi aloitteita ja niiden vastauksia.
Jos on yksi asia tullut tällä lautakuntakaudella vastaan, se on pysäköintiasioiden suuri määrä. Aloitteissa on kaksi pysäköinticasea, joissa toisessa kaivataan lisää parkkeerausta ja toisessa pysäköinnin rajoittamista.
Visalankujalla kaivataan lisää paikkoja ja yhdyn kaupungin vastaukseen: lähialueella on hurjasti parkkipaikkoja niin julkisesti kuin kiinteistöillä. Pappilanrinteen liikuntakeskuksen pysäköinnin käyttöaste on luultavasti melko purskeista liikuntavuorojen mukaan.
Köhniöllä taas ilmenee se, minkä takia edellisessä kokouksessa haluttiin laajentaa maksullisen pysäköinnin aluetta Tourulan suuntaan (katsotaan milloin saadaan uusi ehdotus, kun enemmistö halusi heittää asian uudelleen valmisteluun): maksullisia paikkoja kierretään etsimällä lähialueelta ilmaisia paikkoja.
Tuntuu, että Salokatu olisi vähän turhan kaukana Novasta ollakseen työntekijöiden parkkikäytössä, mutta tiedän (itsekin sitä käyttäneenä) Kangaskadun kautta pääsevän oikopolkua teollisuusradan yli Länsiväylälle. Veikkaan, että autojen lähde on ensisijaisesti Kypärämäen puolella. Oli miten oli, tämän osalta annetaan vielä mennä sormien välistä, sillä varauksella että toimiin voidaan ryhtyä.
Ilmaisena parkkikenttänä jo vuosia toiminut tyhjä tontti Länsiväylän toisella puolella Novasta katsottuna. Yllämainittu oikopolku on selän takana.
Esittelyssä on myös ensi vuoden talousarvion kunnallistekniikan investoinnit, materiaalia ei tätä kirjoittaessa vielä ole saatavilla.
§ 129 Viranhaltijapäätökset
Saa nähdä, tuleeko keskustelua Rovanperän meluisasta kuvauskeikasta tässä tai jossain kohtaa kokousta, mielestäni teiden sulkemisista ei ole mitään viranhaltijan päätöstä meidän lautakuntamme toimialalla.
Tapaus on (rallien ohessa) jälleen hyvä esimerkki, miten helppoa on häiritä asukkaiden elämää ja sulkea katuosuuksia, kun taustalla on bisnestä. Jonkinlaisia sanktiointimahdollisuuksia olisi myös hyvä olla, jos ja kun on toimittu lupaehtojen vastaisesti aikataulun ja tiedottamisen osalta. Oikeuskanslerikin on sattumalta hiljattain linjannut meluilmoituspäätöksistä etenkin toistuvien tapahtumien osalta.
§ 130 Ennallistamissuunnitelma
Kaupunki antaa lausuntoa ympäristöministeriön luonnokseen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, joka siis toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta. Tällä kertaa pykälän liitteenä on myös varsinainen lausuntopyyntö, mistä plussaa valmistelijoille.
Nopealla selaamisella omaan silmään osuu luonnoksen sivulla 9 oleva taulukko 1, josta on pudotettu pois varmaan se jatkokeskustelua eniten värittävä osuus, eli metsien tilanne. Se vaatii kuulemma “neuvotteluja komission kanssa”, jännityksellä odotetaan siis miten Suomen metsien tilaa halutaan tulkita kansallisella ja EU-tasolla.
Esitettyjen toimenpiteiden lisäkustannukset valtiolle ovat lopulta pienemmät kuin odotin, vain 2,7 miljardia euroa. Ne saattaisi saada katettua pelkästään karsimalla pois luonnolle ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin yritystukiin suolletut 3,6 miljardia. Se toki on eduskunnan päätettävissä.
Kaupungin vastauksessa nostetaan odotetusti huolia kaupungille koituvista kustannuksista, vaikka tavoitteet noin muuten ovat kannatettavia. Kaupunkivihreästä ja puiden katoamisesta oli juuri viikonloppuna Keskisuomalaisessa iso juttu: puiden säästäminen uudisrakentamisessa pitäisi olla itsestäänselvää jo nyt.
Kaupunki nostaa huoleksi myös sen, että tavoitteita ei voida sälyttää pelkästään sen harteille, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä myös yksityisten toimijoiden ja valtion kanssa. Tämäkin on ymmärrettävää, koska muuten toimenpiteet saattavat olla hyvinkin sirpaleisia eikä niistä saada täyttä hyötyä.
§ 131 Rikkoutunut rengas
65 euron vahingonkorvaushakemuksen hylkäämisen takia poltetaan aika paljon enemmän rahaa. Tässä tapauksessa vastuu on kyllä selvästi jollakulla muulla kuin kaupungilla. Se tässä jää epäselväksi eikä kaupunginkaan vastine ota kantaa, onko vaatimuksessa mainittu kaivuutyö ollut kaupungin vai jonkin muun toimijan.
§ 132 Säynätsalon satama
Satama-aluetta nykyaikaistava kaavamuutos on ollut vireillä 2019 alkaen, mutta mennyt jäihin vaneritehtaan lopetettua toimintansa kesällä 2020. Nyt jatketaan käsittelyä vähän uudessa maailmantilanteessa. Alueella toimii edelleen paljon pienempiä yrityksiä, näkyvimpänä nyt käsiteltävällä osalla telakkapalveluita tarjoava Säynätsatama. Toinen lähialueen suurempi työllistäjä on paloautoja valmistava Saurus, joka hyödyntää aluetta mm. koeajoihin.
Maaperä on monin paikoin pilaantunut aiemman teollisuustoiminnan takia, mutta rakentamattomalla ranta-alueella kasvaa osittain säilytettäväksi suunniteltavaa puustoa. Tehdasalue (ja koko Säynätsalon saari) on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka ilmettä puiden säilyttämisellä pyritään säilyttämään. Tämä toki johtaa siihen, että sataman tukitoiminnot tulee sijoittaa metsikön toiselle puolelle. Katsotaan, miten jatkosuunnittelussa tämä toteutuu.
Yhdessä palautteessa toivotaan, että raskas liikenne voitaisiin ohjata eri reittiä alueelle, jolloin se jäisi pois keskustasta. Tämä olisi kyllä hyvä neuvottelun paikka alueen yritysten kanssa. Entistä rautatiesiltaa ja ratapohjaa voisi hyödyntää yhteyden rakentamiseen (oletettavasti lisätään Väylävirasto soppaan), jos vaan tahtotila löytyisi väsätä väylä vaikka Salen eteläpuolelta Saunatielle.
Kavereiden kanssa nauttimassa nuoruudesta Haikassa kevättalvella 2004. Taustalla kaava-alue ja sen puut kasvamassa.
§ 133 Kukkumäentie 28 A/C
Melko pieni pääosin hallinnollinen muutos, muutetaan kahden Kukkulan alueen rakennuksen käyttötarkoitusta sote-rakennuksista asuinrakennuksiksi. Rakennusten ilmettä ei saa muuttaa suuremmin suojelusäädösten takia. Tämä ok.
§ 134 Poikkeamispäätös (Keljonkangas)
Keljonkankaan keskustan entisen Salen rakennus on rapistunut kohta parikymmentä vuotta paikallaan. Muistan vielä, kun risteyksessä oli lapsuudessani parhaimmillaan kolme kauppaa, Salen lisäksi edelleen olemassa oleva marketti, ja nykyisen pizzerian kiinteistössä kioski…
Hetken jo odottelin, alkaisiko uudisrakentaminen kohta, kun uusi kerrostalon salliva asemakaava astui voimaan 2023, mutta hiljaisuus on jatkunut. Vuonna 2024 on käsitelty edellistä poikkeamislupaa, mutta sekään ei ole johtanut mihinkään.
Poikkeamishakemus todistaa, että rakentamissuunnitelmat ovat edelleen käynnissä. Rakennusta on sijoitettu tontille siten, että on pyritty minimoimaan liikennemelun haitta piha-alueella. Ei esteitä poikkeamiselle, mutta katsotaan eteneekö tämä edelleenkään mihinkään…
§ 135 Poikkeamispäätös (Kuokkala)
Koas haluaa tehostaa Ainolankaaren rakennusten käyttöä ja järjestelee asuntoja uusiksi. Perustelut ovat hyvät.
Taas kerran pysäköintitrendit ja niiden muutokset hämmentävät. Paikkoja on rakennettu alueelle tuolloisen kaavan mukaisesti 1 per asunto (86 kappaletta, joista 13 vieraspaikkoina), ja nykyisillä kaupungin normeilla tarvittaisiin vain 26 paikkaa! Todellisuudessa autopaikkoja on varattuna 42, 58 % käyttöasteella. Siltä ohi lenkkeillessä on näyttänytkin.
