Kaupunkirakenne­lautakunta 16.12.2025

Ilona menee vuoden viimeiseen kokoukseen. Paljon asioita listalla, joista osa onneksi lähinnä hallinnollisia.

§217 Ilmoitusasiat

  • Pitkäkatu 25:n kaava ei saanut valituslupaa KHO:lta, joten muutos astuu voimaan 12.12.
  • Viime kokouksessa 2.12. käsitelty Laajavuoren kaava on julkisesti esittelyssä keskustelu- ja työpajaillassa 15.12. Kaava aiheutti paljon pohdiskelua Vihreiden ryhmässä (luontoarvot vs matkailuyritykset vs liikuntapalvelut) ja sen perusteella esitettiin sen palautusta valmisteluun siten, että valmistellaan vaihtoehtoinen luonnos ilman pohjoisrinnettä ja sen aiheuttamia muutoksia maastoon. Esitys meni läpi, joten tähän palataan vielä ensi vuonna.
  • Kaksi esittelyä tulossa, joista ekologinen kompensaatio ja Heikkilän kaava vaikuttaa mielenkiintoiselta. Materiaalit eivät ole vielä tulleet, joten jäädään odottamaan.

§220 Jyväskylän yleiskaava 2050

Tätä käsiteltiin 26.8. lautakunnassa, ja tuolloin ei vielä päästy kaavaehdotukseen asti vaan pyydettiin toinen luonnos, jossa palautteet yms. tarkennukset on otettu huomioon.

Tämä on niitä kohtia joista kaipaisi paperista lakanaa tuijoteltavaksi + aiempaa luonnosta vertailtavaksi, tietokoneen näytöltä kun pystyy käytännössä keskittymään vain yhteen palaseen kerrallaan.

Isoin muutos on Korpilahdella, jossa Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosa pidetään voimassa, eikä sitä korvata uudella yleiskaavalla. Toinen muutos on Lehesvuoren maa-ainesalue, joka on nyt hajautettu pariin eri paikkaan. Muutokset ensimmäiseen luonnokseen ovat noin muuten kohtuullisen pieniä. Arvostan, miten monessa kohtaa on haluttu ylläpitää luontoarvoja, mm. kartalle nostettujen puro- ja norouomien suhteen.

Yksi yleiskaavan arvokkaista puroista Mustalammen länsipuolella.

Kahteen keskustelua herättäneeseen kohtaan ei lopulta tehty muutoksia: Köhniöntaus ja Nenäinniemi.

Köhniöntaus on keskusteluttanut myös meidän ryhmässä. Toisaalta paikka on asutuksen kannalta saavutettavalla paikalla (etenkin jos lähialueelle osuisi joskus lähijunaseisake), mutta siellä on myös hienoja luontoarvoja, jotka menetettäisiin asutuksen myötä. Tässäkin olisi ekologisen kompensaation paikka, jos paikka myllätään. Tätä arvioitiin uudestaan tähän kaavaluonnokseen, mutta on pidetty edelleen pientalovaltaisena taajama-alueena.

Toinen lisätarkastelu tehtiin Nenäinniemen länsireunasta (Maso/Huhtalahti), jonka osalta on tullut ihan lähiaikoinakin lautakunnalle toiveita edistää täydennysrakentamista. Kaavassa se olisi jäämässä luontoalueeksi osana Kuokkalan rantojen viherrakennetta. Koen tiettyä jääviyttä alueella asuvana, koska nautin kyllä kuljeskelusta entisen kivilouhimon polkuverkostolla. Alueella on tehty vuoden sisällä hakkuutöitä, mutta ne eivät siis ainakaan vielä ennakoi rakentamista.

§221 Käyttösuunnitelma jne

Talousarvio on käsitelty kaupungin tasolla, joten katsotaan menot ja työvoiman määrä nyt myös toimialan tasolla. Tällä mennään.

§222 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Suhdanneriski on nostettu ykköseksi, ja sen vaikutuksesta budjetointiin on puhuttu pitkin syksyä. Toisena on sopimusosaamiseen liittyvät riskit, millä voi oikeasti olla suuriakin vaikutuksia kaupungin budjettiin tai maineeseen. Kolmantena henkilöstön kuormitus + ”bussikerroin”, kun osaamista keskittyy tietyille ihmisille. Myös maininnat hyvinvointialueyhteistyöstä ja huoltovarmuudesta, tottakai.

Tähän liittynee löyhästi myös kokouksen otto-oikeuslistalla mainittu päätös keskeyttää Satamakadun ja Siltakadun pyöräteiden hankinta, koska tarjouspyyntöä on korjattava laajemmin. Jos tämä on johtunut mainituista riskeistä (osaamisen keskittyminen, ylikuormitus jne), voidaan tässä nähdä yksi esiintymä niiden realisoitumisesta. Tarjouskilpailun uusiminen vie resursseja, jotka voitaisiin käyttää muuhunkin.

§223 Toimintasääntö

Tehdään pieniä muutoksia viranhaltijoiden toimintavaltaan, tärkeimpänä mikroliikenneluvan päätökset katupäällikölle. Hyvältä näyttää.

§224 Investointiohjelma

Liittyy budjettikäsittelyyn, ei yllätyksiä tässä vaiheessa. Aloitetaan Asema-aukion torin rakentaminen, tehdään Hipposta, rakennetaan loppuun hankkeita (Tourujoki, Kuokkalan tori…) jne. Paljon on kohteita ympäri kaupunkia!

Jossain kohtaa puhuttiin lintutornien kunnostustarpeesta, niille ja luontopoluille on pieni varaus olemassa.

Aurinkoa ottamassa Hämeenlahden lintutornilla. Se on jopa ihan ehjä. Lintuja en osaa varsinaisesti bongailla…

§225 Pysäköinnin periaatteet

Tätä esiteltiin viime kokouksessa, nyt sama paperi päätöskierroksella. Pohdin laajemmin periaatteita tuolloin.

§226 Ulkomainosten sijoittaminen

Samoin tätä esiteltiin viimeksi ja kirjoitin silloin enemmän.

Tuuletan kyllä kovasti sitä, että säädöksissä on mukana oma pidemmän ajan itkun aihe: kirkkausrajoitus hämärän ja pimeän aikaan ja yösammutus!

Kuinkahan moni mainostaulu on tällä hetkellä väärässä paikassa tai liian kirkas? Mainokseton kaupunki, täältä tullaan?

Saadaankohan Paviljongin mainostaulu jatkossa himmeämmäksi?

§227 Kaavoituskatsaus

Kaupungissa on nyt 150 000 asukasta, tavoitteena n. 161 500 kymmenen vuoden päästä. Kaavoitusta ja tonttitarjontaa lisätään sen mukaisesti. Katsaus sijoittaa työn alla olevat kaava-alueet helpommin hahmotettavasti kartalle. Suurta osaa näistä tutkailtiin myös syksymmällä, kun lautakunta kävi linkkiajelulla. Jos siis kiinnostaa, mitkä alueet kehittyvät seuraavaksi, tämä sen kertoo!

§228 Maankäyttösopimus, Ruusala 2

Liittyy seuraavaan käsiteltävään kohtaan 229, jossa käsitellään Pappilanrinteelle Palokanorren ja Ritopohjantien eteläpuolelle kaavoitettua kerros- ja rivitaloasuntojen aluetta. Sovitaan osapuolien kanssa maiden luovutuksista ja käytöstä.

§229 Pappilanniityn asemakaava

Ollut pitkissä kantimissa ja odottanut Palokanorren parannusta. Nyt kun se on alkamassa, kaava on ollut keväällä lautakunnassa ja kesällä nähtävänä.

Palokanorsi ja liikenne yleisesti puhuttaa paljon palautteissa ja nettiadressissa. Todellisuudessahan liikenneongelmia ei koskaan ratkaista laajentamalla teitä, vaan kehittämällä vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Superlinkit ovat olleet palvelutasoparannus joukkoliikenteelle, mutta Palokan alueella tarvittaisiin todellisuudessa radikaalimpaa muutosta, joko nopeammalla BRT-tyyppisellä runkolinjalla, tai sitten vaaleissa utopisoimallani ratikkalinjalla. Palokan alueelle ei toistaiseksi pystytä helposti toteuttamaan raideliikennettä toisin kuin moneen muuhun kaupunginosaan, vaan se vaatisi suurempia infrainvestointeja.

Melutasot rakennusten sisällä ja tontilla pystytään varmasti pitämään vähintään samalla tasolla kuin vastaavissa paikoissa muuallakin kaupungissa. Oleskelupihatkin on suunniteltu hyvin suojatuiksi. Ajoyhteys Ritopohjantien kautta tuntuu vähän hankalalta, mutta kai se on jotenkin järkevästi toteutettavissa.

§230 Maankäyttösopimus, Puistola

Liittyy vastaavasti kohtaan 231.

§231 Yrjönkatu 36 asemakaava

Tätä käsiteltiin viimeksi 8.9. kokouksessa, nyt saatu lausunnot nähtävilläolon jälkeen. Pientä ristivetoa eri tahojen osalta hiilijalanjäljen pienentämisen ja museoarvojen suhteen, mutta ei mitään radikaalia.

Kaava menee tämän jälkeen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kiinnostaa edelleen miten tässä lopulta käy, tuleeko uusi talo vai korotetaanko vanhaa!

§232 Murtoselän ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Tämä taas oli marraskuussa. Ei muistutuksia eikä muutoksia, kumotaan osittain kuten esitetty.

§233 Kotaniemenkuja 5 -asemakaava

Tämä tuli syyskuussa nähtäville ja siitä poiki yksi muistutus, jonka sisältö on suurin piirtein samaa kuin aiemmissakin palautteissa. Tällä mennään ilman muutoksia.

§234 Poikkeamispäätös (Tikkakoski) ja §235 (Vaajakoski)

JVA hakee muutosta, jotta sotaveteraanien asuntoja saataisiin normaaleiksi asunnoiksi ja keittiö- ja ruokailutilat toimitiloiksi. Syynä pääosin se, että veteraaneja ei pian enää ole. Kaupunki puoltaa näiltä osin, poistumistiet yms. vaativat vielä rakentamisluvan hakemista.

Vähän niin ja näin, meneekö järkevästi pelkällä poikkeamisella vai pitäisikö hakea kaavamuutosta, mutta mennään nyt tähän tyyliin. Voisi toki selvittää, missä raja menee.

Kaupunkirakenne­lautakunta 2.12.2025

Pari kokousta vielä jäljellä tähän vuoteen! 2.12. seuraava.

§204: Ilmoitusasiat

Esittelyjä.

Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen asemakaavan laajennus ja muutos

Käydään tämä läpi tarkemmin kohdassa §210.

Kaavoituskatsaus

Materiaalit ei vielä saatavilla.

Yleisen pysäköinnin merkitseminen Jyväskylässä

Tarkennetaan millä perusteella kaupunki järjestää pysäköintiä alueellaan. Sovitut käytänteet helpottavat suunnittelua, kun tiedetään millaista voidaan tehdä mihinkin paikkaan.

Suomessa (kuten pääosin muuallakin Euroopassa) ollaan perinteisesti totuttu siihen, että (autojen) pysäköinti järjestetään jotenkin julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Japanin suurissa kaupungissa parkkipaikat syntyvät yksityisellä rahalla.

Jyväskylässä kaupunki omistaa useampia parkkihalleja Jyväs-Parkin kautta. Välillä on epäselvää, käytetäänkö parkkiyhtiötä kaupungin talouden säätämiseen vai liikennepolitiikan välineenä. Vai onko johdonmukaisuutta ollenkaan.

Noin yleisesti ottaen kadunvarsipysäköinti keskusta-alueella luo tylsännäköistä kaupunkia, jossa osa katutilasta on aina varattu autojen säilytykseen. Samaa tilaa voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hulevesiä sitovaan kasvillisuuteen, oleskelutilaksi, terassialueeksi… Pysäköidyt autot voivat aiheuttaa myös näkemäesteitä. Ja pysäköintitarpeet tiiviillä kaupunkialueella ovat toki erilaisia kuin harvaan asutussa lähiössä.

Kolmea eri pysäköinnin järjestämisratkaisua Lutakossa. Julkista ja maksullista kadunvarsiparkkia hoitaa kaupunki, hallia Jyväs-Parkki, ja yksityistä piha-aluetta kiinteistö.
Tämä on kyllä yksi rumimpia kohtia Lutakon alueella.

Liikenneturvallisuuden huomiointi mainoslaitteen sijoittamisessa

Kaupunki tarkentaa, millaisiin paikkoihin saa sijoitella ulkomainosnäyttöjä. Materiaalin perusteella aiotaan tarkentaa ainakin sijoituspaikkoja.

Voisi esittää toiveen, että ohjeistuksessa asetettaisiin määräyksiä näyttöjen kirkkauteen. Etenkin yöaikaan jotkin taulut (esim. Paviljongin kyljessä oleva jättiskriini) ovat todella kirkkaita ja häiritseviä. Ongelmat korostuvat, mitä enemmän näytöllä on liikettä tai välkettä.

Voitaisiin toki myös kieltää mainokset kaupunkialueelta kokonaan. Se taitaa olla nykyaikana radikaali ajatus.

Tämä ei ollut edes kirkkain mainos.

§206: Oikaisuvaatimus

Edelliseen liittyen Hannikaisenkadun 11-13 parkkipaikka on hyvä esimerkki kadunvarsipysäköintialueesta, jollaista ei enää nykypäivänä tehtäisi. Paikassa joutuu peruuttamaan jompaan kumpaan suuntaan vilkasliikenteiseltä kadulta tai kadulle, jalankulku- ja pyöräväylän yli. Lisähaasteena ovat valotolpat, joita pitäisi osata väistää – ja tässä tapauksessa kolhu on tullut.

Olen samaa mieltä, että liikennemerkin kiinnittäminen ilmastointiteipillä ja nippusiteillä on vähän yllättävä ratkaisu, mutta kiinnitys itsessään on kaupungin perustelujen mukaisesti ollut mielestäni riittävä. Googlen katunäkymäkuvista näkyy jopa, että kiinnityksiä on ainakin jossain kohtaa tarkasteltu ja uusittu – lokakuun 2024 kuvissa on erilaiset teippaukset kuin heinäkuun 2025 kuvissa.

§207: Kukkulan osayleiskaava

Oli esittelyssä 30.9. kokouksessa.

Tämä on ollut nähtävillä jo vuosi sitten, ja nyt kaavaehdotus asetetaan tarkennusten jälkeen nähtäville. Ja päästään hyväksymään varsinaisia asemakaavoja (ensimmäisenä seuraava kohta §208).

§208: Hoitajantie 4

Osayleiskaavaa ei tosiaan vielä ole hyväksytty, mutta tämän tontin käyttötarkoitusta halutaan hiukan muuttaa. Kaavamuutos on jo toki uuden OYK:n mukainen.

Katselin ettei uudessa kaavassa ole mainittu mahdollisuudesta lieventää tontin parkkipaikkanormia sijoittamalla osa pysäköintipaikoista lähialueen pysäköintihalleihin, mutta ilmeisesti tätä ei nyt tässä kohtaa ole haluttu muuttaa (kaavaselostuksessa vähän ympäripyöreä ja epäselvä muotoilu pysäköintiratkaisujen keskeneräisyydestä). Yhteiskäyttöautopykälä sen sijaan on jo ujutettu mukaan.

Lainaus kaavaselostuksesta: "Alueen kehittäminen on käynnissä, ja alueen pysäköintiratkaisut tarkentuvat kaavamuutosten yhteydessä"

§209: Kanavuoren varikkoalue

Kaava ollut hiljaiselossa muutaman vuoden ajan. Halutaan jatkaa Kanavuoren varikkoalueen kehittämistä virkistys- ja työpaikka-alueena.

Tätä voisi melkein kutsua suojelukaavaksi, kaavan pinta-alasta suojellaan todella suuri osa, niin luontoa kuin rakennuksia! Osa alueen varastorakennuksista alkaa olla purkukuntoisia, ja kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu kuinka paljon vanhasta puolustusvoimien kulttuurihistoriallisesti aarvokkaasta kiinteistökannasta voidaan säilyttää. Varsinaisen esikunta-alueen rakennuskanta suojellaan.

Julkinen sektori on kyllä ollut aikanaan (niin kuin edelleenkin) todella isossa roolissa kotimaisen arkkitehtuurin elinvoiman edistämisessä. Kaava-aineistossa kuvaillaan laajemminkin, millaiseen sotienjälkeiseen puolustusvoimien rakentamisen kontekstiin Kanavuori asettuu.

Maanpuolustus ja luonnon monimuotoisuus toimivat yhdessä, kun metsävarastoalueen ympäristö suojataan ihmiskäsiltä. Koska alue on saanut olla monin tavoin rauhassa, luontoarvoja on tunnistettu monesta kohdasta ja suurin osa rakennusoikeudesta on määritelty alueen pohjoisosaan, jossa ovat myös luolaston sisäänkäynnit. Jännittävää nähdä, miten alue kehittyy jatkossa.

Alueella muuten toimii mm. Suomen Tietokonemuseo, johon jokaisen nörtiksi itseään luulevan kannattaa käydä tutustumassa.

Tietokonemuseon kokoelmissa on mm. Ukrainassa valmistettu neuvostoliittolainen MIR-2.

§210: Laajavuoren liikunta- ja matkailualue

Taitaa olla kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Todella vahva kytkös liikuntapääkaupunkiteemaan jälleen kerran.

Huomaan että minun on hankala hyväksyä muutoksia metsäalueisiin joissa olen vuosien mittaan samoillut (lue: pyöräillyt ja suunnistanut). Lopulta uudet rullasuksiradat, tielinjaukset ja matkailurakennukset aiheuttavat kohtuullisen pieniä menetyksiä, jos niillä saadaan edistettyä alueen elinvoimaa ja hyvät harjoitusolosuhteet rullahiihtoon, ampumahiihtoon yms. myös kesäaikana.

Näitä huomattavasti isompi vaikutus luontoon olisi kaavasuunnitelmassa mainitulla pohjoisella laskettelurinteellä, mikäli se joskus toteutuu. Sen tieltä raivattaisiin huomattavasti enemmän paikoin jopa 120-vuotiasta metsää kuin Hikipolun ja rullahiihtoradan jatkolla. Rinnettä onkin kaavassa kavennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jolla saadaan väistettyä arvokkaimmat metsäalueet.

Hyppyrimäkien tulevaisuus on ollut kovasti keskustelussa. Matti Pullin mäen suojelu poistuu ja se toivon mukaan pystytään rakentamaan uudelleen (kenen maksamana?) panoraamaravintolalla varustettuna. Matti Nykäsen mäen suojelua jatketaan peruskorjausta odotellessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin mm. hyppyrimäkimontun tunneli, joka on kaikessa synkkyydessään kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja säilytettävä.

Jyväskylän Hiihtoseura ylläpitää kesäaikaan kahviota Matti Nykäsen mäen juurella. Näkötornista pääsee silloin ihastelemaan kaupunkia erilaisesta kulmasta!

Nykäsen ja Pullin mäet vuonna 2006. Tämän kuvan lisäsin kauan sitten (myöhemmin Googlen ostamaan) Panoramio-palveluun.

Kaavasuunnitelmassa mainitulle laajavuorentien kiertoliittymälle on tarvetta omien kokemustenkin perusteella. Alustava liittymäsuunnitelma ei ole paras mahdollinen sujuvan ja turvallisen pyöräilyn näkökulmasta (huomioitava pakollinen puolenvaihto, jos polkee Palokan suuntaan tai sieltä päin); itäpuolen tila on melko ahdas. Kaava ei toki ota sen toteutukseen suoraan kantaa, eli parempikin ratkaisu on mahdollinen.

§211: Keljonkankaantien eteläisen osan asemakaavan laajennus ja muutos

Tämäkin oli 30.9. lautakunnassa, ei muutoksia kaavaehdotukseen, voidaan hyväksyä.

§212: Kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Muurame – Keljonkangas

Annetaan lausunto ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta. Parannustoimien myötä saadaan pikkuhiljaa edistettyä myös Muuramen suunnan pyöräväylää. Kaupunkia kiinnostaa lähinnä Keljonkankaantien osuus Muuramen rajalle asti, joka on kohtuullisen triviaali.

§213: Kauramäki II katusuunnitelmat

Kauramäki II -kaava sai lainvoiman valituskierrosten jälkeen syksyllä, ja nyt saadaan alueen kadut hyväksytyiksi. Tilkunlammentie jatkuu pohjoiseen ja ympärille rakentuu lisää asuinkatuja.

Toivottavasti päästään pian rakentamaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylää Mäkitilkuntien risteyksestä Valimontielle. Siitä ei päätetty nyt tässä, enkä ole ihan varma oliko päätös jo tehty vai tuleeko se vielä myöhemmin. Laadukas yhteys keskustan suuntaan motivoisi pyöräilemään ja lisäisi turvallisuutta. Tällä hetkellä moottoritien alikulun kohdalla sorapintainen, jyrkkä ja näkemäesteinen väylä on harjaantuneellekin polkijalle suorastaan vaarallinen.

Rastin 108 suurpiirteinen sijainti parkkipaikan nurkassa. Karttakuvat eivät ole samassa mittakaavassa.

Syksyn Mäkeläkurkossa kävin löytämässä yhden rastin tulevan päiväkotikoulun parkkipaikalta. Tunnen siinäkin suhteessa konkreettisesti, miten alueen maisemat muuttuvat tulevina vuosina.