Kaupunkirakenne­lautakunta 24.11.2026

Marraskuisessa etäkokouksessa raha-asiaa, kaavoja ja katuja. Ilona pääsee näillä näkymin tälläkin kertaa kokoustamaan.

§ 189 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite:

  • Venevalkama Alavajärven rantaan. Kaupunki on hankkinut maa-alueen omistukseensa ja kehottanut poistaa alueella pitkään säilytettyjä veneitä. Kaupungin vastauksessa todetaan, että alueelle pitäisi ensin säätää asemakaava.
  • Lisää parkkipaikkoja Tammitielle. Kaupungin näkökulmasta alueella on kohtuullisen välimatkan päässä tarpeeksi parkkipaikkoja. Sivuhuomiona kaupungin karttapalvelussa on nyt saatavilla yleiset pysäköintialueet -taso.
  • Hidasteita Haperontielle. Kaupunki on arvioinut vuosi sitten hyväksytyn pisteytysjärjestelmän mukaisesti (kara 11.11.2025) tilanteen ja todennut, että töyssy ei ole tarkoituksenmukainen. Nopeusmittausten perusteella paikalla noudatetaan rajoituksia hyvin.
  • Leikkipuisto kaikenikäisille. Ajatusta kannatetaan ja mitään yksittäistä puistoa ei luvata rakentaa, mutta todetaan monilla puistoilla olevan jo tämäntyylisiä rakenteita.

Kaupungin neljännesvuosikatsaus kaupunkirakennepalvelujen osalta (liittyy kohtaan § 191). Suuria käänteitä taloudessa ei ole tapahtunut, joten kara-palvelujen kate toteutunee 3,6 miljoonaa euroa heikompana kuin talousarviossa. Tästä suurin osa johtuu tontinmyynneistä, jotka ovat pakkasella viisi miljoonaa euroa.

Tontinvuokrat sen sijaan toteutuvat suurempina, minkä oletan liittyvän siihen, että tyhjiä tontteja ei rakenneta (tontit nykyään ensin vuokrataan, ja myydään rakennusten valmistuttua). Muuten vuoden tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Joukkoliikenne on 300 000 e plussalla!

Lisäksi esittelyt:

  • Korjausvelan tilanne ja ennuste. Tästä keskusteltiin budjettia käsitellessä pari kuukautta sitten, mikä olisi sopiva taso taklata korjausvelkaa. Kaupungilta luvattiin tämän takia asiasta esitys. Materiaaleja ei ole vielä tätä kirjoittaessa saatavilla.
  • Yritystonttien hinnoittelu, liittyy kohtaan § 192.

§ 191 Määrärahamuutokset 2026

Edellämainittuun neljännesvuosikatsaukseen liittyen muutetaan määrärahaa tälle vuodelle, jolloin kara-palvelujen toimintakate on n. -20,7 miljoonaa (hyväksytyssä talousarviossa -16,8 miljoonaa). Ei hyvä.

§ 192 Yritystonttien hinnoittelu

Tonttitarjontaa on, kun olisi vaan ostajia. Ensi vuodeksi ei esitetä hinnankorotuksia, enkä tässä tilanteessa näe niitä tarpeelliseksikaan. Hinnoittelu perustuu teollisuus- ja toimitilatonttien osalta maapohjan hintaan ja liike- ja toimistotonttien osalta rakennusoikeuteen ja asuntotonttien hinnoitteluun. Tarkemmat hinnat löytyvät liitekartasta teollisuusalueittain.

§ 193 Määräalan osto

Ostetaan Puuppolasta Kalmujoen itäpuolelta alue maa-ainesten käsittelyä ja sijoitusta varten. Alue on yleiskaavatyössä tunnistettu tähän tarkoitukseen sopivana.

Piirsin ostettavan alan suurin piirtein peruskartalle. Se paljastaa tälläkin alueella vinon pinon ojitettuja soita. Mahdollisen maa-aineskäsittelyn ympäristöluvassa otettaneen huomioon vesiensuojelukysymykset.

Tämä alue ei ole itselle niin tuttu, vaikka ohi olenkin pyöräillyt Tikkakosken suuntaan.

§ 194 Oikaisuvaatimus

Siltakadun uusien pyöräteiden mahdollinen liukkaus on puhuttanut mediassa ja tämä tapaus oli jopa lehdessä. Ongelmana ei hakijan mukaan ole punainen pinnoite, josta kaupunki on teettäny kitkamittaukset, vaan valkoinen suojatiemassa.

Pinnoitteiden kitkakertoimista keskusteltiin myös pyöräteiden avajaisissa lokakuun alussa. Omakin kokemus on, että punainen massa on vähintään yhtä pitävä kuin viereinen asvaltti, mutta valkoiset merkinnät tuntuvat liukkaammilta. Suojatiemerkinnät on lisäksi tehty melko tiheästi, jolloin niiden väliin ei ole jäänyt paljoa punaista pintaa. Kaupunki ei ole ilmeisesti mitannut valkoisen pinnoitteen kitka-arvoja.

Lehtorannantien suuntaan keskustasta kääntyvä mutka on melko tiukka yli 90 asteen käännös.

Lumihangesta näkyy oikojien määrää sekä kävellen että pyörällä. Kaupungin ajatus on ymmärtääkseni istuttaa ensi keväänä tuohon paikkaan jotain estämään oikomista.

Kaupunki hylkää vaatimuksen, oletettavasti suurimpana syynä on se, että faktatietoa kaikista kitkakertoimista ei ole saatavilla. Asian käsittelyyn toki jälleen kerran palaa enemmän rahaa kuin korvausvaatimus on.

§ 195 Säynätsalon satama

Kaavaa käsiteltiin 11.8. ja kaavaehdotuksesta on tullut palautteita. Niiden perusteella on hiukan joustavoitettu kaavamääräyksiä. Seuraavaksi kaava jatkaa siis valtuustoon hyväksyttäväksi.

Tässäkään kokouksessa ei ole jostain syystä liitteenä yhdessäkään kohdassa täydellisiä palautteita, vaikka kerta koosteissa mainitaan “Alkuperäiset lyhentämättömät muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa.” Täytyypä tarkistaa, mistä on kyse.

§ 196 Tähtiniemi

Korpilahden Tähtiniemen luonnos oli nähtävillä 17.6. käsittelyn jälkeen ja tuottanut palautteita. Niiden perusteella on muutettu kaavamääräyksiä: yksi omakotitontti on poistettu ja muutettu lähivirkistysalueeksi, tarkennettu luonnon ja rakennusten suojelun määräyksiä ja korjattu kulkureittien sijoittelua todellisuuden mukaisiksi.

Tämän jälkeen kaavaehdotus nähtäville ja eteenpäin prosessissa.

§ 197 Teletie 1

Tätä Korpilahden entisen päiväkodin kohdetta käsiteltiin 29.4. Lausunnot tulleet museolta ja LVV:ltä, joista ensimmäinen kiittelee kulttuuriperinnön huomioimista. Näiden pohjalta pieniä teknisiä muutoksia, joten muutosehdotus nähtäville ja eteenpäin.

Olisi kiva nähdä, että uudet kaavat saisivat aikaan kiinnostusta Korpilahtea kohtaan, mutta veikkaan, että pelkästään nämä kaavamuutokset eivät lisää taajaman vetovoimaa, etenkin kun esim. Humak on lopettanut toimintansa siellä.

§ 198 Cygnaeuksenkatu 1

Valtion keskitettyä virastotoimintaansa Sinetti-rakennukseen ruutukaava-alueen toiseen päähän alun perin Keski-Suomen läänin tarpeisiin rakennettu Cygnaeustalo on jäämässä tyhjilleen. Kiinteistön omistaja on hakenut muutosta kaavaan keväällä, jotta ainakin osaan rakennusta voisi sijoittaa asumis- ja majoitustilaa.

Asuimme aikanaan lähes Cygnaeustalon naapurissa. Sateenkaari talon yllä toukokuussa 2009.

Tärkeää olisi keksiä rakennukselle jotain käyttöä, koska tyhjillään siitä ei ole suurta iloa. Tällä hetkellä keskusta-alueella taitaa olla edelleen ylitarjontaa toimistotiloista, joten siinä mielessä asumisen edistäminen olisi perusteltua. Tilojen muutos on järkevämpää verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Kaavaselosteessa oleva tilankäyttöluonnos.

Asuntosiipeä suunnitellaan rakennuksen järvenpuoleiselle osalle, mikä on järkevää. Kaava nostaa esille tärkeänä Hannikaisenkadun puuston, joka suojaa jalankulku- ja pyörätietä ja viilentää kesällä rakennusta. Näidenkin pitäisi antaa kasvaa vielä kymmeniä vuosia suuremmiksi.

Marraskuun harmaus ei ole parasta mainosta rakennukselle.

Kaupunki on optimistinen poistaessaan piha-alueilta pysäköintialuemerkinnät, “jolloin tonttivihreää ja oleskelualueita on mahdollisuus lisätä”, kun luonnoskuvissa parkkipaikat ovat edelleen samoissa paikoissa kuin ennenkin. Vihreyden lisääminen edistäisi tälläkin alueella hulevesien hallintaa.

Parkkipaikoista puheen ollen plussana kaavassa myös kannustus niiden sijoitteluun parkkitaloihin sekä yhteiskäyttöautonormi, joka vähentää parkkipaikkavaatimusta. Tälle alueelle muuttavista suurin osa on varmasti autottomia.

Historiallinen, harvojen tuntema Rantapuisto (joka ei ole vuosiin sijainnut rannassa) on mainittu kaavaselostuksessa.

Rantapuisto tammikuussa 2012. Cygnaeustalo oikealla.

Kaavaehdotus nähtäville, tämä muutos on niin pieni että siitä pääsee lopulta päättämään lautakunta.

§ 199 Lehtokatu

Jatketaan parkkipaikoilla: taas rakennetaan niitä lisää. Toisaalla niitä toivotaan lisää eikä rakenneta, tässä taas muistutuksessa vastustetaan. Tuntuu sinänsä hölmöltä, että tähän paikkaan tehdään yleinen parkkialue, kun heti valoristeyksen toisella puolella on Savelan S-marketin laaja parkkikenttä. Siellä toki on nykyään 2 h kiekkorajoitus…

Samoin toisella puolella Onkapannun kiinteistöjen pihat ovat pelkkää parkkipaikkaa, jotka ovat puoliksi tyhjillään, puoliksi täyteen pakattuja, ja vieläpä kellonajoittain vaihdellen, koska parkkipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Nyt paikkoihin hukataan hurjasti tilaa, kun yhteisillä parkkialueilla tarvetta voitaisiin optimoida paremmin.

§ 200 Kirrinkydöntie

Jyskässä varaudutaan Tammirinteen tulevan kaava-alueen rakentamiseen parantamalla Kirrinkydöntietä.

Muistutuksia on tekstisisällössä otettu huomioon (mm. Sireenitien kohdan suojatien asemointi suhteessa siltä tulevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen), mutta asemapiirustuksessa muutoksia ei näy. Laitoinpa tästäkin viestiä.

Suunnitelmasta puuttuu juurikin tämän kohdan muutokset, jota pitkin Googlen kamera-auto on oikaissut. Ihmettelin tätä jo kesäkuussa, kun käsiteltiin läheisen tontin kaavamuutosta.

§ 201 Rantakuja

Köyhänojaan laskee hurjia määriä vettä ympäristöstä. Sen yläjuoksu Köhniönjärven suunnalla on kaunis, vaikka onkin asutuksen, Keuruuntien ja rautatien ympäröimä. Kukkumäessä on tulvinut useana keväänä ja Rantakuja on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti sen takia. Tulvimisen riskinä on luultavasti pahimmassa tapauksessa Keuruun suunnan rautatien penkereen romahtaminen.

Suljettu Rantakuja huhtikuussa 2024. Tulvavedet on johdettu ratapenkereen ojiin.

Nyt kaupunki on suunnitellut uuden ylityksen, joka vähentää tulvariskejä. Reitin siirtyessä hiukan länteen päin myös tasoristeys siirretään.

Muistutuksissakin on todettu Rantakujan olevan osa pyöräilyn pääreitistöä. Esimerkiksi Kuokkalan alueen eteläosista tullessa sen kautta kuljetaan Novaan ja jopa Keltinmäen suuntaan.

Mutkitteleva uusi linjaus ei ole optimaalinen, mutta ymmärrettävä. Toivotaan ratkaisun auttavan tulevaisuudessa!

§ 202 Tilkunlammentie

Tämä käsiteltiin jo 2.6. mutta otetaan nyt uudelleen maastonmuotojen selkeydyttyä, kun linjauksia on hiukan muutettu korkojen osalta.

Tien pohjoisreunan kupeessa tuli taas pummattua muutama viikko sitten Mastokurkossa. Eipä sitä kyllä osannut siinä hetkessä hahmottaa mitenkään.

Suunnistuksessa tavoitteena ei ole tehdä näin paljoa mutkaa rastille tullessa. Avohakkuualue, johon tie ja tontit rakentuvat, on merkitty kielletyksi alueeksi rastin eteläpuolella.

Kaupunkirakenne­lautakunta 17.3.2026

Pari jännää kaavaa ja katusuunnitelmia tällä kertaa. Lisäpykälinä tulleet jälkikäteen venepaikkamaksut. Kävin jopa räpsimässä valokuvia masentavan harmaassa kelissä.

§ 46 Ilmoitusasiat

Majajärven osayleiskaavan ja asemakaavan eteneminen valituselimissä jatkuu. Toyotan rallitallin teknologiakeskus ei valmistu ainakaan ennen kuin KHO päättää, ottaako asian käsittelyyn. Ympäristöluvan valituslupahakemus hylättiin jo aiemmin, joten kaavavalitus on viimeinen asia joka estää alueen rakentamisen.

Esittely Laajavuoren kaavamuutoksesta. Kaavaa käsiteltiin jo 2.12.2025. Silloin käytiin kovaa keskustelua aiheesta vihreässä ryhmässä ja saatiin Katrin ja Ilonan aloitteesta palautettua asia valmisteluun. Nyt käydään läpi uusia toivon mukaan luontoystävällisempiä luonnoksia pohjoisrinteellä ja ilman.

Omasta puolesta haluaisin ensisijaisesti saada säilytetyksi pohjoisrinteen vanhat kuusimetsät, mutta ymmärrän hyvin jos sille on alueen yrittäjälle tarvetta. Olisi kuitenkin hienoa saada ampumahiihdolle nykyistä paremmat olosuhteet uuden kaavan kautta. Katsotaan tuleeko jo ensi kokoukseen päätettäväksi.

§ 48 Huhtakeskus

Tämä on ollut pitkään valmistelussa, tullut vireille jo 2022. Mutta ei ole toisaalta helppo kohde maakunnallisesti arvoikkaine kulttuurihistoriallisine arvoineen. Luonnos oli nähtävänä kesällä 2025 ja esittelytapahtumakin on ollut. Palautteissa näkyy tahto säilyttää ja parantaa alueen palvelutasoa sekä omaleimaista ilmettä.

Alueen rakennukset on käytännössä jätetty rapistumaan purkukuntoon, kaupungin vuokrasopimus omistajan Huhtakeskus Oy:n kanssa päättyy vuonna 2027. Vielä ei ole tietoa, mitä sen jälkeen tapahtuu. Joka tapauksessa kaavamuutoksen myötä vanhat rakennukset menisivät vaiheittain uusiksi.

Kaavan mainitsema Huhtasuon kirkko on myös rapistunut vuosien ajan Rahkaraitin kupeessa. Kirkko ei kuulu nyt käsiteltävään kaava-alueeseen.

Huhtakeskuksen keskusaukiota, Rahkaraittia, on tarkoitus kehittää viihtyisämmäksi suojelusäädösten mukaisesti. Pergoloiden omaleimainen estetiikka siis säilyy myös jatkossa. Itäisin keskusalueen rakennus purettaisiin, jolloin aukio laajenee.

Sosiaaliset ongelmat näkyvät myös palautteissa. Juttelimme ostarilla aikaa viettävien henkilöiden kanssa kun teimme Elman ja Ari-Pekan kanssa linkki-kampanjointikierrosta. Ymmärtäähän sen, että jos ei muuta tekemistä päiväsaikaan ole, mieli vetää kaveriporukkaan ja erilaisten viihdykkeiden pariin. Yksilöllisiä ennaltaehkäiseviä tukitoimia tarvitaan, mutta rahoitus on tunnetusti tiukemmalla vuosi vuodelta. Onneksi alueella on esimerkiksi kylätoimisto matalan kynnyksen tapaamispaikkana.

Päihteidenkäyttäjiäkin pitäisi kohdella ihmisinä, jotka kaipaavat yleensä toisenlaista sisältöä elämäänsä. Alueen lapset ja nuoret luultavasti tuntevat heidät paremmin kuin aikuiset: Aleksi Salusjärven kolumnin mukaisesti he näkevät toisiaan päivittäin. Huhtakeskuksenkin vieressä sijaitsevan yhtenäiskoulun kävijöillä on todennäköisesti paras näkökulma alueen hyviin ja huonoihin puoliin.

Huhtasuon alueella korostuu yksin asuvien henkilöiden, työttömien sekä maahanmuuttajien määrä. Alueella on kuitenkin verrattain hyvin palveluita ja luonto on lähellä niin metsän muodossa kuin rakennusten välissä. Uudisrakennuksilla ja Rahkaraitin muutoksilla lisätään keskuksen houkuttelevuutta asumiseen ja sosiaalista valvontaa, joka toivon mukaan vähentää häirökäyttäytymistä.

Pysäköintipaikkojen (heh heh) vähyydestä oli kommentti, laskin kaupungin karttapalvelun ilmakuvasta n. 130 tyhjää paikkaa ennen kuin lopetin (todellinen määrä vielä suurempi). Toki kyseessä vain yksittäinen ajanhetki, mutta paikkoja kyllä sen perusteella tuntuu riittävän. Pitäisi varmaan käydä laskemassa ilta-aikaan (kävin lauantaina päivällä kurkkaamassa, ja parkkipaikat olivat lähes tyhjiä, kuten kuvista näkyy). Vaikuttaa vähän siltä, että tiiviimpää on arkipäivisin etenkin kaavan LPA-4 -alueella.

Alueella on toki hyvät joukkoliikenneyhteydet ja moni liikkuu pyörällä. Bussit jäävät keskustan suunnassa jumiin henkilöautoista johtuviin ruuhkiin (pahamaineinen joukkoliikennekaista korjaisi vähän tilannetta…) ja nykyisiä olosuhteita viihtyisämmät pyöräbaanat ovat jääneet ikuiseen limboon. Seppälän betonisen ja asvalttisen ostoshelvetin kautta on inhottavaa kulkea millä kulkuvälineellä tahansa.

Seppäläntien reuna on varmaan kaupungin luotaantyöntävin paikka kävellä ja pyöräillä. Tässä olisi sopiva paikka lähijunaseisakkeelle!

Kaava menee seuraavaksi nähtäville, ja siitä eteenpäin sitten valtuuston suuntaan taputeltavaksi.

§ 49 Löylykatu 5–7

Mäki-Matin päiväkodin toiminta päättyy ja rakennus puretaan. Kaksi asuinkerrostaloa paikalle mahdollistava kaavaluonnos näin ollen nähtäville.

Kaavaselostus korostaa olemassaolevien puurivien ja niiden jatkamisen tärkeyttä niin kaupunkivihreän, viihtyisyyden kuin hulevesien hallinnan näkökulmasta. Toivoa sopii, ettei vanhoja puita lähdetä jälleen kerran kovin kevein perustein kaatamaan.

Luonnos näyttää ihan hyvältä omaan silmään. Jännä nähdä jälleen kerran, rakennetaanko tontille maksimit 25 autopaikkaa vai vähennetäänkö paikkojen määrää yhteiskäyttöautosopimuksella.

Löylykadun näkymää mäkeä ylös kohti Mäki-Matin perhepuistoa. Päiväkodin tähän nurkkaan tulee pistetalo, ja kauempaan nurkkaan suurempi kerrostalo.

§ 50–53 Katusuunnitelmia

Sorapintaisia katuja modernisoidaan ja asvaltoidaan Väinölässä ja Äijälässä.

Lähteeläntien ja Heimolantien risteyksissä on omaan makuun melko jyrkät pyörätien asvalttiviisteet. Menee vähän ohi suunnitelma-alueesta (niihin ei ole tarkoitus koskea), mutta ihannetilanteessa jalankulku- ja pyörätie menisi etuajo-oikeutettuna tasaisena ja kääntyville ajoneuvoille olisi korotus. Tässä kohdassa se vaatisi vähän tekemistä, koska kadut laskevat alamäkeen Valmetintieltä päin, mikä olisi haastavaa.

Vihertie on virallisesti Halssilaa, vaikka Äijälänrannan kupeessa onkin; pienaluekin on virallisesti Rauhalahti. Tien reunaan on merkitty istutettavaksi puustoa, mikä parantaa palautteessakin mainittua hulevesien hallintaa.

Lehtisaaressa kunnostetaan Koulutietä. Tällä alueella olen kauan sitten pelannut kuntotalolla koripalloa, viime vuosina lähinnä pyöräillyt ja suunnistanut. Koulutien yhdistetty jalankulku- ja pyörätie on vähän turhan kapea ja päättyy ennen purettavan koulun pihaa. Väistämisvelvolliseen Opettajantien risteykseen voisi toki tehdä edellämainitun mukaisen risteävän väylän korotuksen, jolloin jalankulun ja pyöräilyn reitti olisi suorempi (kuvassa punaisella+oranssilla).

Siinä ja siinä, onko alueella niin paljoa liikennettä, ettei tässä voisi olla pyöräkatuakin, jolloin kevyen liikenteen väylän voisi jättää pelkästään jalankululle. Koulu on toki selittänyt erillisen väylän tarpeen historiallisesti.

Lehtisaaren Pesulatiellä en ole koskaan käynyt (kulkenut vain ohi), se vie vanhaan lossirantaan. Sen suunnitelmassa ei yllätyksiä.

§ 55–56 Venepaikat

Ilmestyivät jälkikäteen listalle. Venepaikkahinnat säilyvät pitkälti ennallaan, mutta säilytyspaikkojen sekä vierasvenepaikkojen hintoja nostetaan hiukan.

Venepaikkojen vuokrausehtojen tekstisisältöä on jäsennetty uudestaan ja tehty pieniä muutoksia. Näyttää hyvältä.

Kaupunkirakenne­lautakunta 3.3.2026

Kohtuullisen lyhyt esityslista tällä kertaa, lähinnä talous- ja hallinnollisia asioita.

§ 34 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite käsitelty.

Koirankakkaroskiksia on toivottu alueelle, jossa ei ole pulaa roskakoreista. Opin vastauksen myötä, ettei kissaa ole järjestyslain mukaan pakko pitää kytkettynä taajamassa eikä sen ulosteita tarvitse kerätä, toisin kuin koiran.

En myöskään tiennyt, että kaupungin karttapalvelusta löytyvät myös julkisten roskisten sijainnit.

Suuruspään puistossa on kaksi roskakoria, ja näköetäisyydellä oli ainakin neljä lisää.

Liikenneturvallisuudesta on ollut useampi aloite, jotka koskevat pääosin elinvoimakeskuksen reittejä. Oli jo etukäteen arvattavissa, että Eteläväylän ylitys koulun kohdalla tulisi haastavaksi, ei kukaan lähde kiertämään tunnelille asti jos ei ole ihan pakko. Ruokkeentien vartta silloin tällöin pyöräilleenä olen myös kaivannut erillistä pyörätietä. Naattiantien ajonopeuksia olen itsekin alueen asukkina seuraillut, enkä ole yllättynyt että nopeudet ovat reippaahkoja. Paikassa on myös pohjoiseen päin ajaessa alamäki, joka helposti nostaa vauhteja sallitun 40 km/h yli.

Nopeusnäyttö Naattiantien alkupäässä paljastaa nyt ohiajavien nopeudet. Toiseen suuntaan asennettuna antaisi varmasti myös mielenkiintoisia tuloksia.

Ja tavalliseen tapaan puhutaan myös pysäköinnistä, ehdotetaan parkkialuetta entiselle leikkikentälle. Perustellaan kerrostalon vieraiden tarpeella, koska talon pihassa ei ole vieraspaikkoja. Taloyhtiö käytännössä maksimoi tuotot parkkipaikoista ja ulkoistaa vieraspysäköinnin haitat katuverkolle. Alueella kyllä yleisesti on tonteilla isot pihat, joille oletuksena jokaisen omaisuus pitäisi mahtua. Pitäisi varmaan siis noitua, miten lasten leikkipuistot puretaan mutta autoille rakennetaan kyllä tilaa…

Kauramäkeen kaivataan liikuntakenttää ja vastauskin sitä jo mallailee, kannatan lämpimästi ajatusta.

§ 36 Tilinpäätös 2025

Sekä kohdat 37 ja 38, joissa uudelleenbudjetoidaan keskeneräisiä tai aloittamattomia hankkeita.

Yleinen talouden suhdanne näkyy konkreettisesti luvuissa. Toimintakertomus vahvistaa myös sen, miten moni kaava on ollut valituskierteessä. Mielenkiintoista on, että yritystontteja kysellään aktiivisesti, vaikka suhdannetilanne on mitä on. Kyselyt eivät vaan johda lopulta sopimuksiin.

Korjausvelan kasvu on huolestuttavaa, tällä hetkellä laskennallinen määrä 7,4 miljoonaa ja nousee nykyisillä budjettipainotuksilla n. puoli miljoonaa vuosittain. Lisäverotuloista ei siis todellakaan olisi haittaa.

Aika moni strategisista tavoitteista ei toteutunut.

§ 39 Lausunto Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaluonnoksesta

Ohjelmaluonnos oli esittelyssä jo edellisessä kokouksessa, jossa pohdin tarvetta nostaa esille rakennusten lämpötilojen tasaamista helteellä, hulevesien hallintaa laajemminkin kuin yksittäisten kohteiden osalta ja sen, voidaanko kaupungin hankkimien laitteiden korjattavuutta arvottaa.

§ 40 Sopimus ”Maantie 6110 Eteläväylän liittymäjärjestelyt”

Sovitaan kaupungin ja elinvoimakeskuksen välillä kuka tekee ja mitä, sekä valmistellaan tiealueen siirtoa kaupungin vastuulle. Myöhemmin sovitaan myös Keskimaan kanssa kustannuksista.

Olisi hyvä, että katusuunnitelmavaiheessa kiertoliittymä rakennetaan siten, että tien ylitys olisi mahdollisimman sujuva ja turvallinen Kauramäkeen kulkeville jalankulkijoille ja pyöräilijöille, eikä vain ABC:lle suuntaaville autoilijoille. Tästäkin piirsin havainnekuvaa jo 13.1.2026 kokouksen yhteydessä, kun käsiteltiin kaavamuutosta.

Punaisen viivan mukainen reitti olisi luontevampi pyöräillä, eikä vaatisi kurkottelua ”takavasemmalle”.

§ 41 Haapaniementien asemakaava

Tämäkin pitkälti hallinnollinen kaavamuutos, katu siirtyy elinvoimakeskukselta kaupungille. Pientä viilausta tehty ainoan asuintontin rajojen suhteen, mutta kovin dramaattisia muutoksia nykytilanteeseen tässä ei ole.

§ 42 Ilmarisenkadun katusuunnitelma

Kunnostetaan katu, lisätään vihreää ja parannetaan hulevesien hallintaa. What’s not to like.

Periaatteessa tämänkin olisi voinut toteuttaa pyöräkatuna (kuten risteävä Yrjönkatu), veikkaisin pätkällä kulkevan enemmän pyöriä kuin autoja. Toimii joka tapauksessa näinkin.

Tähän vuoden 2013 kuvaan verrattuna tie on lähinnä röykkyisempi ja menettänyt kaistaviivansa.
CC-BY-SA Tiia Monto.

Ja puhutaan nyt vielä pysäköinnistä, etenkin kun teema tuntuu toistuvan näissä blogauksissa jatkuvasti. Radikaalimpi henkilö ehdottaisi (päiväsaikaan) maksullisen kadunvarsipysäköinnin poistamista kadulta kokonaan ja sen korvaamista laajemmalla katuvihreän alueella. P-kolmikulma on kadun toisella puolella, samoin Kalevankadun parkkikenttä, ja nurkan takana on ilmaistakin parkkialuetta. Nämä paikat olivat lisäksi poissa käytöstä aika pitkäänkin (ainakin 2021 street viewistä luntaten, ehkä myös 2022) kun Ilmarisenkatu 16 uudisrakennusta rakennettiin.

Ilmakuvista näkyy, miten alueen tonttien pinta-alasta on varattu pysäköintiin isoja alueita, mutta tyhjistä paikoista näkee ettei jatkuvaa tarvetta ole yhteensä näin suurelle määrälle. Keskitetty pysäköintiratkaisu tuottaisi siis tälläkin alueella viihtyisämpiä kortteleita.

Kaupunkirakenne­lautakunta 16.12.2025

Ilona menee vuoden viimeiseen kokoukseen. Paljon asioita listalla, joista osa onneksi lähinnä hallinnollisia.

§217 Ilmoitusasiat

  • Pitkäkatu 25:n kaava ei saanut valituslupaa KHO:lta, joten muutos astuu voimaan 12.12.
  • Viime kokouksessa 2.12. käsitelty Laajavuoren kaava on julkisesti esittelyssä keskustelu- ja työpajaillassa 15.12. Kaava aiheutti paljon pohdiskelua Vihreiden ryhmässä (luontoarvot vs matkailuyritykset vs liikuntapalvelut) ja sen perusteella esitettiin sen palautusta valmisteluun siten, että valmistellaan vaihtoehtoinen luonnos ilman pohjoisrinnettä ja sen aiheuttamia muutoksia maastoon. Esitys meni läpi, joten tähän palataan vielä ensi vuonna.
  • Kaksi esittelyä tulossa, joista ekologinen kompensaatio ja Heikkilän kaava vaikuttaa mielenkiintoiselta. Materiaalit eivät ole vielä tulleet, joten jäädään odottamaan.

§220 Jyväskylän yleiskaava 2050

Tätä käsiteltiin 26.8. lautakunnassa, ja tuolloin ei vielä päästy kaavaehdotukseen asti vaan pyydettiin toinen luonnos, jossa palautteet yms. tarkennukset on otettu huomioon.

Tämä on niitä kohtia joista kaipaisi paperista lakanaa tuijoteltavaksi + aiempaa luonnosta vertailtavaksi, tietokoneen näytöltä kun pystyy käytännössä keskittymään vain yhteen palaseen kerrallaan.

Isoin muutos on Korpilahdella, jossa Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosa pidetään voimassa, eikä sitä korvata uudella yleiskaavalla. Toinen muutos on Lehesvuoren maa-ainesalue, joka on nyt hajautettu pariin eri paikkaan. Muutokset ensimmäiseen luonnokseen ovat noin muuten kohtuullisen pieniä. Arvostan, miten monessa kohtaa on haluttu ylläpitää luontoarvoja, mm. kartalle nostettujen puro- ja norouomien suhteen.

Yksi yleiskaavan arvokkaista puroista Mustalammen länsipuolella.

Kahteen keskustelua herättäneeseen kohtaan ei lopulta tehty muutoksia: Köhniöntaus ja Nenäinniemi.

Köhniöntaus on keskusteluttanut myös meidän ryhmässä. Toisaalta paikka on asutuksen kannalta saavutettavalla paikalla (etenkin jos lähialueelle osuisi joskus lähijunaseisake), mutta siellä on myös hienoja luontoarvoja, jotka menetettäisiin asutuksen myötä. Tässäkin olisi ekologisen kompensaation paikka, jos paikka myllätään. Tätä arvioitiin uudestaan tähän kaavaluonnokseen, mutta on pidetty edelleen pientalovaltaisena taajama-alueena.

Toinen lisätarkastelu tehtiin Nenäinniemen länsireunasta (Maso/Huhtalahti), jonka osalta on tullut ihan lähiaikoinakin lautakunnalle toiveita edistää täydennysrakentamista. Kaavassa se olisi jäämässä luontoalueeksi osana Kuokkalan rantojen viherrakennetta. Koen tiettyä jääviyttä alueella asuvana, koska nautin kyllä kuljeskelusta entisen kivilouhimon polkuverkostolla. Alueella on tehty vuoden sisällä hakkuutöitä, mutta ne eivät siis ainakaan vielä ennakoi rakentamista.

§221 Käyttösuunnitelma jne

Talousarvio on käsitelty kaupungin tasolla, joten katsotaan menot ja työvoiman määrä nyt myös toimialan tasolla. Tällä mennään.

§222 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Suhdanneriski on nostettu ykköseksi, ja sen vaikutuksesta budjetointiin on puhuttu pitkin syksyä. Toisena on sopimusosaamiseen liittyvät riskit, millä voi oikeasti olla suuriakin vaikutuksia kaupungin budjettiin tai maineeseen. Kolmantena henkilöstön kuormitus + ”bussikerroin”, kun osaamista keskittyy tietyille ihmisille. Myös maininnat hyvinvointialueyhteistyöstä ja huoltovarmuudesta, tottakai.

Tähän liittynee löyhästi myös kokouksen otto-oikeuslistalla mainittu päätös keskeyttää Satamakadun ja Siltakadun pyöräteiden hankinta, koska tarjouspyyntöä on korjattava laajemmin. Jos tämä on johtunut mainituista riskeistä (osaamisen keskittyminen, ylikuormitus jne), voidaan tässä nähdä yksi esiintymä niiden realisoitumisesta. Tarjouskilpailun uusiminen vie resursseja, jotka voitaisiin käyttää muuhunkin.

§223 Toimintasääntö

Tehdään pieniä muutoksia viranhaltijoiden toimintavaltaan, tärkeimpänä mikroliikenneluvan päätökset katupäällikölle. Hyvältä näyttää.

§224 Investointiohjelma

Liittyy budjettikäsittelyyn, ei yllätyksiä tässä vaiheessa. Aloitetaan Asema-aukion torin rakentaminen, tehdään Hipposta, rakennetaan loppuun hankkeita (Tourujoki, Kuokkalan tori…) jne. Paljon on kohteita ympäri kaupunkia!

Jossain kohtaa puhuttiin lintutornien kunnostustarpeesta, niille ja luontopoluille on pieni varaus olemassa.

Aurinkoa ottamassa Hämeenlahden lintutornilla. Se on jopa ihan ehjä. Lintuja en osaa varsinaisesti bongailla…

§225 Pysäköinnin periaatteet

Tätä esiteltiin viime kokouksessa, nyt sama paperi päätöskierroksella. Pohdin laajemmin periaatteita tuolloin.

§226 Ulkomainosten sijoittaminen

Samoin tätä esiteltiin viimeksi ja kirjoitin silloin enemmän.

Tuuletan kyllä kovasti sitä, että säädöksissä on mukana oma pidemmän ajan itkun aihe: kirkkausrajoitus hämärän ja pimeän aikaan ja yösammutus!

Kuinkahan moni mainostaulu on tällä hetkellä väärässä paikassa tai liian kirkas? Mainokseton kaupunki, täältä tullaan?

Saadaankohan Paviljongin mainostaulu jatkossa himmeämmäksi?

§227 Kaavoituskatsaus

Kaupungissa on nyt 150 000 asukasta, tavoitteena n. 161 500 kymmenen vuoden päästä. Kaavoitusta ja tonttitarjontaa lisätään sen mukaisesti. Katsaus sijoittaa työn alla olevat kaava-alueet helpommin hahmotettavasti kartalle. Suurta osaa näistä tutkailtiin myös syksymmällä, kun lautakunta kävi linkkiajelulla. Jos siis kiinnostaa, mitkä alueet kehittyvät seuraavaksi, tämä sen kertoo!

§228 Maankäyttösopimus, Ruusala 2

Liittyy seuraavaan käsiteltävään kohtaan 229, jossa käsitellään Pappilanrinteelle Palokanorren ja Ritopohjantien eteläpuolelle kaavoitettua kerros- ja rivitaloasuntojen aluetta. Sovitaan osapuolien kanssa maiden luovutuksista ja käytöstä.

§229 Pappilanniityn asemakaava

Ollut pitkissä kantimissa ja odottanut Palokanorren parannusta. Nyt kun se on alkamassa, kaava on ollut keväällä lautakunnassa ja kesällä nähtävänä.

Palokanorsi ja liikenne yleisesti puhuttaa paljon palautteissa ja nettiadressissa. Todellisuudessahan liikenneongelmia ei koskaan ratkaista laajentamalla teitä, vaan kehittämällä vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Superlinkit ovat olleet palvelutasoparannus joukkoliikenteelle, mutta Palokan alueella tarvittaisiin todellisuudessa radikaalimpaa muutosta, joko nopeammalla BRT-tyyppisellä runkolinjalla, tai sitten vaaleissa utopisoimallani ratikkalinjalla. Palokan alueelle ei toistaiseksi pystytä helposti toteuttamaan raideliikennettä toisin kuin moneen muuhun kaupunginosaan, vaan se vaatisi suurempia infrainvestointeja.

Melutasot rakennusten sisällä ja tontilla pystytään varmasti pitämään vähintään samalla tasolla kuin vastaavissa paikoissa muuallakin kaupungissa. Oleskelupihatkin on suunniteltu hyvin suojatuiksi. Ajoyhteys Ritopohjantien kautta tuntuu vähän hankalalta, mutta kai se on jotenkin järkevästi toteutettavissa.

§230 Maankäyttösopimus, Puistola

Liittyy vastaavasti kohtaan 231.

§231 Yrjönkatu 36 asemakaava

Tätä käsiteltiin viimeksi 8.9. kokouksessa, nyt saatu lausunnot nähtävilläolon jälkeen. Pientä ristivetoa eri tahojen osalta hiilijalanjäljen pienentämisen ja museoarvojen suhteen, mutta ei mitään radikaalia.

Kaava menee tämän jälkeen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kiinnostaa edelleen miten tässä lopulta käy, tuleeko uusi talo vai korotetaanko vanhaa!

§232 Murtoselän ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Tämä taas oli marraskuussa. Ei muistutuksia eikä muutoksia, kumotaan osittain kuten esitetty.

§233 Kotaniemenkuja 5 -asemakaava

Tämä tuli syyskuussa nähtäville ja siitä poiki yksi muistutus, jonka sisältö on suurin piirtein samaa kuin aiemmissakin palautteissa. Tällä mennään ilman muutoksia.

§234 Poikkeamispäätös (Tikkakoski) ja §235 (Vaajakoski)

JVA hakee muutosta, jotta sotaveteraanien asuntoja saataisiin normaaleiksi asunnoiksi ja keittiö- ja ruokailutilat toimitiloiksi. Syynä pääosin se, että veteraaneja ei pian enää ole. Kaupunki puoltaa näiltä osin, poistumistiet yms. vaativat vielä rakentamisluvan hakemista.

Vähän niin ja näin, meneekö järkevästi pelkällä poikkeamisella vai pitäisikö hakea kaavamuutosta, mutta mennään nyt tähän tyyliin. Voisi toki selvittää, missä raja menee.

Kaupunkirakenne­lautakunta 21.10.2025

Tällä kertaa vähän lyhyempi lista, ei kestänyt kolmea tuntia käydä läpi!

Muokkaus 21.10.2025: Ilona estynyt, pääsen siis kokoustamaan.

§ 180 Ilmoitusasiat

Pari esittelyä:

Ratapihan siltakorttelit

Visioitu, miten ratapihan aluetta saataisiin hyödynnettyä muuhunkin kuin junien seisottamiseen. Rakentaminen yhdistäisi keskustan ja Lutakon alueet. Näyttää ihan toimivalta, materiaali tulee julkiseksi ilmeisesti kuun vaihteen tienoilla.

Ensisijaisesti pitäisi mielestäni miettiä, miten järjestelyratapiha saataisiin siirrettyä muualle keskustasta. Paikalla riittäisi hyvin 4 raidetta kattamaan nykyisen kaukoliikenteen ja tulevan lähiliikenteen tarpeen. Siirron estää se, että raiteet risteävät juurikin keskustassa ja muu sijoittelu johtaisi edestakaiseen liikenteeseen. Valtiolla ei ole ollut intohimoa muutoksiin.

Ratapihan lisäksi ihmisen kokoisen kaupungin esteenä on Rantaväylä, jonka vaihtoehdot ovat vielä hankalampia. Tien kaventaminen tai poisto vaatisi läntisen kehätien rakentamisen + paikallisen autoliikenteen rajua vähentämistä.

VT4 Tourulan kohta

Tiesuunnitelma meni pari vuotta sitten uusiksi, kun suunnitelmaehdotus olisi tuonut liikennevirrat Kankaan keskustaan. Tämä ei luonnollisesti lautakunnalle käynyt, koska yhtenä Kankaan perusajatuksena on ollut minimoida autoliikenne.

Nostona paikassa ennakoidaan 20 % liikenteen kasvua vuoteen 2050 mennessä. Tämäkin otetaan annettuna, autoliikennettä voisi myös pyrkiä aktiivisesti vähentämään muilla keinoilla (Lähijunat Laukaa/Äänekoski-akselille ja Vaajakoskelle! Pikaratikka Palokkaan ja Tikkakoskelle!).

M 21.10: kysäisen kokouksessa tästä arviosta, onko vielä ajankohtainen ja miten siihen voisi vaikuttaa.

Kun näistä katteista puhuttiin, olen pitkään unelmoinut, että Rantaväylän saisi katettua Holstin ja Kankaan välillä. Maasto antaisi tähän mahdollisuuden ja sitä on ilmeisesti aikanaan mietittykin. Rauhoittaisi alueen äänimaailmaa kummasti, mutta hintaa tulisi tällekin rutosti.

§182: Joidenkin väylien talvihoidon lopettaminen

Tämä oli nostona jo edellisen 30.9. lautakunnan ilmoitusasioissa, nyt virallisesti päätettävänä. Epäilyksiä, että joillain kohteilla ei ole kovasti käyttöä. Olisi hyvä, että seurattaisiin, millaisia polkuja näihin (ja myös aiempiin kohteisiin) syntyy, jolloin nähdään, kuinka paljon käyttöä todellisuudessa on.

§183: Tilan Kontinvuori ostaminen

Kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Yllättävän suuri alue Muuratsalossa on ollut yhdellä omistajalla ja siirtyisi kaupungin haltuun. Alueella on tehty hakkuita muutamana viime vuonna, ja kaupunki aikoo myös jatkossa saada alueelta ”maltillisia puukauppatuloja”.

Osa alueesta on puhtaammin talousmetsää, mutta on isoja alueita, jotka kaupunki voisi pyrkiä puhtaasti suojelemaan. Osa viime vuosien hakkuista on mielestäni osunut myös näille vanhempien puiden ja sitä kautta luontoarvoiltaan arvokkaammille alueille.

Materiaaleissa ei ole mukana tarkempaa metsänhoitoyhdistyksen laskelmaa kuviotietoineen yms. taustamateriaaleja, joihin ehdotettu hinta perustuu. Saisi varmaan pyynnöstä? Olisi hyvä nähdä, jotta voisi verrata vastaavanlaisiin muihin kohteisiin.

M 21.10: Pyysin ja sain.

Kävin paikalla viimeksi suunnistamassa loppukesästä, joten pohdin näitä niiden ja aiempien käyntikertojen muistikuvien perusteella… Jostain syystä en ole vielä kertaakaan onnistunut suunnistamaan tuolla hyvin, etenkin Velakallionlammen ympäristössä tulee joka kerta päädyttyä väärälle polulle!

Viime vuosien hakkuujätteet näkyvät Suunta Jyväskylän suunnistuskartalla vihreänä pystyviivoituksena. Kuvaan on suurpiirteisesti lisätty ostettavan alan raja punaisella, josta näkee miten juurikin tällä alueella on harvennettu puustoa.

§ 184 Viitaniemen pintavesilaitos

Kaavaehdotus meni nähtäville 26.8. kokouksen jälkeen, blogauksessa tuolloiset pohdinnat. Lähinnä pieniä viilauksia, voidaan hyväksyä näin.