Syyskuun toinen ja taas poikkeuksellisesti keskiviikkona oleva kara-kokous on ainakin listaltaan lyhyt, ja sisältää pääosin Kukkulan alueen asioita. Ilonan pitäisi päästä tällä kertaa paikalle.
§ 160 Ilmoitusasiat
Kuokkalan sillan yksisuuntaiset pyörätiet ovat valmistuneet kesän mittaan. Siltakadun risteyksen turvallisuudesta puhuttiin lyhyesti lautakunnassa alkukesästä, ja nyt on joku tehnyt asiasta kuntalaisaloitteenkin, jossa pyydetään nuolivaloa Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville autoille. Kaupungin vastineessa pelätään liikenteen ruuhkautumista nuolivalon myötä.
Tässähän on monta asiaa, johon voisi tarttua, alkaen jo siitä, että silta on ollut paikallaan yli 35 vuotta, ja nyt vasta on herätty siihen, miten korkeiksi pyöräilijöiden vauhdit voivat nousta sillalta alas valuessa. Nurkkahan on ahdas ja näkemäesteinen kerrostalon takia. Pyöräilijöille on jätetty ahdas väli, samalla kun autoille on varattu leveimmillään neljä suoraan menevää tai kääntyvää kaistaa, “ettei liikenne vaan ruuhkautuisi”. Liikennesuunnittelun perusehtona on edelleenkin siis autoliikenteen sujuvuus.
Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat tilastojen mukaan turvallisempia kuin kaksisuuntaiset. Todennäköisesti paikassa säännöllisesti pyörällä tai autolla ajavat ja sen riskin tuntevat ihmiset tietävät, että pään tulee kääntyä aktiivisesti ja vauhtia pitää ottaa pois. Pyöräilijöiden kasvaneen määrän sillan pohjoispuolella pitäisi lisätä myös autoilijoiden huomiota oikealle kääntyessä.
Työmaan aikaisista järjestelyistäkin voisi sanoa monenlaista, mutta ei nyt mennä tässä siihen.
Käydään läpi tulevaisuuden keskustavisiota. Keskustaa on myllätty viime vuodet ja uudistaminen jatkuu vielä jonkin aikaa, kun sen vetovoimaa lisätään kulttuuripalveluiden keskittämisellä ja Siltakortteleilla. Kulttuurikortteli ja kirjaston kiinteistön tulevaisuus pohdituttaa, samoin Siltakorttelien taloudellinen järki.
Esittelyissä myös Seppälänkankaan datakeskushankkeen eteneminen. Tätä toivottiin viime kokouksen lopussa. Datakeskuksista olen avautunut muutamaan kertaan, varmasti kiinnostus on sekä hankkeen työllisyysvaikutuksiin että sen ympäristölle negatiivisiin puoliin.
§ 161 Viranhaltijapäätökset
Päätöksissä näkyy Kauramäen alueen rakentamisen edistyminen niin kadunrakentamisen kuin tonttimyyntien osalta, viime aikojen tapahtumat sekä puistoalueiden kunnostusta.
Tilkunlammentieltä Jokipaikantien kohdalle kulkeva jyrkkä jalankulun ja pyöräilyn reitti näköjään peruskunnostetaan samalle paikalle pelkällä viranhaltijapäätöksellä, suunnitelma ei ole ollut nähtävillä kuten muut Kauramäen tiet. Tämä on kuitenkin Kauramäen päältä katsottuna pääreitti kohti markettialuetta ja keskustaa.
Parannettavan pätkän valtatien 9 alittava tunneli huhtikuussa 2026.
Vaajakoskella uusitaan huonokuntoisia hopeasalavia Palokunnanpuistossa, joka ei ole päätöksen mukaan herättänyt kommentteja, Olen vähän yllättynyt tästä, koska yleensä puiden kaataminen näkyy aina mediassa. Ehkä sitten kun työt alkavat ja on liian myöhäistä.
Pohjanlammen koirapuisto on uusinnassa. Työt ovat käytännössä alkaneet välittömästi vihersuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Nythän kaupungilla on kaksi koirapuistoa, jotka ovat poissa käytöstä, Pohjanlampi ja Taulumäki. Taulumäellä on sentään korvaava paikka, mutta Pohjanlammella ei väliaikaista puistoa ole.
Koirapuiston rakenteet oli 27.9.2026 mennessä purettu ja osa puista kaadettu.
§ 162-163 Kukkulan aloituskortteli
Tehdään Kukkulan aloituskorttelista maankäyttösopimus ja heitetään alkukesästä viimeksi käsitelty ja sen jälkeen nähtävillä ollut kaava valtuustolle hyväksyttäväksi.
Kaavaan saatiin alkukankeuden jälkeen merkintöjä säilytettävästä puustosta, ihan kaikkia isoimpia ei ikävä kyllä säästetä. Kukkulalla on liito-oravien elinpiiri, joka velvoittaa ensisijaisesti säilyttämään olemassa olevaa vehreyttä ja täydentämään sitä uusilla istutuksilla. Näistä pitäisi olla iloa myös alueen asukkaille.
Heippa, sädesairaala!
§ 164 Kukkumäentie 28 A/C
Tätä käsiteltiin 11.8.2026. Lähinnä hallinnollinen kaavamuutos voidaan hyväksyä, kun ei ole herättänyt suuria tunteita.
Pääsen kevään viimeiseen kokoukseen, kun varsinaisena jäsenenä toimiva Ilona Helle on poissa. Ja kuten toisessa tekstissä totesin, se taas heijastuu hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan, jonka ylimääräinen kokous jää minulta välistä.
§ 110 Ilmoitusasiat
Esittelyissä pysäköintiä (kohdat § 116-117), keskustavisiotyöpajan (johon en kerennyt osallistumaan) tuloksia sekä Tähtiniemen asemakaava (§ 120).
§ 111 Viranhaltijapäätökset
Sattui osumaan silmään pari päätöstä, jotka herättivät ajatuksia.
Katupäällikkö § 48, poliisi varaa Hannikaisenkadun kevyen liikenteen väylän poliisitalon vierestä rallien aikaan poliisiautojen pysäköintiin. Tämä päätös on tehty aiempinakin vuosina, ja joka kerta se on osoitus siitä, miten jalankulusta ja pyöräilystä on helpompi joustaa kuin autoliikenteestä. Autoilla säilyy normaalit kaksi kaistaa etelän suuntaan, vaikka toista niistä voitaisiin hyvin tarjota myös poliisin käyttöön.
Tonttipäällikkö § 89, vahingonkorvauksia lähteen pilaamisesta. Kaupunki on rakentanut Huhtalantietä Kauramäki II -alueella ja lähteen vesi on samentunut. Taustalla on ilmeisesti ollut jotain väärinkäsityksiä, mutta hyvä muistutus siitä, miten (uudis)rakentamisella on vaikutuksia luontoon.
§ 112 Lausunto ympäristöministeriölle
Koko pykälän nimi “Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.
Jos oikein hahmotan, kyseessä on tahto saada julkisen rahan tukemat halvemmat vuokra-asunnot oikeasti pienituloisille tai muille erityisryhmille. Käytännössä sen sijaan, että tuettaisiin heikomassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi asumistuen keinoilla valitsemaan heille sopivaa asuntoa, halutaan lisätä mahdolllisuuksia sen kyttäämiseen, ovatko asukkaat todella asunnon tarpeessa myös siellä pidemmän aikaa asuttuaan. Omista politiikka-idoleistani Osmo Soininvaara on kirjoittanut paljon siitä, miten tuettu asuminen on vähiten huono tapa tasa-arvoistaa asumiskuluja. Ja toki vastustan holhoamismentaliteettiä sosiaaliturvassa muutenkin.
Kaupunki toteaa, ettei Jyväskylässä asuntojen kohdentumisella tarvitsijoille ole suurta ongelmaa. Kaupunki suhtautuu ehdotukseen helpottaa vuokrasopimuksen irtisanomista tulojen perusteella negatiivisesti, koska se saattaa johtaa luottamuksen menettämiseen järjestelmää kohtaan. Lausunnossa nostetaan esiin oikeastaan juuri niitä asioita, mitä pitääkin. Jos tulojen noustessa saattaa menettää asuntonsa, mikähän on motivaatio työttömälle parantaa omaa asemaansa?
Toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista päätetään erikseen vuosittain, koska niitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin ja niissä yritetään huomioida kaupunkikohtaisia olosuhteita. Tässähän on myös hiljattain muutettu toimeentulotukilakia siten, että joulukuusta alkaen näitä nyt hyväksyttäviä numeroita voidaan muuttaa korkeintaan viisi prosenttia suuntaansa (erityisestä syystä kymmenen prosenttia) ja vain silloin, jos keskimääräiset asumismenot ovat muuttuneet lähinnä kolme prosenttia.
Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä esitetyt menorajat ovat liian matalia etenkin yhden hengen talouksissa, ja esitettyjen rajojen mukaisia asuntoja ei käytännössä ole saatavilla kuin hyvin pienelle osalle asunnon hakijoista. Olen samaa mieltä.
§ 114 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuus
Tehdään diili Fintraffic Tien kanssa kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun liittymisestä. Hälytysajoneuvot voivat jatkossa saada liikennevaloissa etuajo-oikeuden, kun järjestelmään on liitytty ja liikennevalojärjestelmä päivitetty. Perusperiaate on kannatettava.
Olen jossain määrin kiinnostunut siitä, miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa (mikäli satelliittipaikannusta ei ole saatavilla tai Virve-verkko pimeänä), mutta niitä pitäisi varmaan kysyä suoraan Fintrafficilta.
§ 115 KymppiR2026
Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma oli viime kerralla esittelyissä. Ei uutta ja ihmeellistä aiempiin verrattuna (“rakentamisen suhdanne…”), hyväksytään päivitetty ohjelma.
§ 116 Maksullisen pysäköinnin alueiden laajentaminen
Tämä pykälä (samoin kuin seuraava) on herättänyt medianäkyvyyttä ja kiinnostusta lautakunnan ulkopuolellakin. Laajennetaan maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä keskustasta Lutakkoon, Puistolaan ja Tourulaan.
Karrikoitu “raippaa autoilijoille” -mielipiteeni ei liene kenellekään yllätys, mutta sille on perusteensa. Autoille varattu tila vie kaupungissa tilaa arvoa enemmän tuottavilta kiinteistöiltä ja viheralueilta. Julkisten pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa subventoivat myös ne, jotka eivät omista autoa. Maksullinen pysäköinti ohjaa käyttämään sitä tehokkaammin, kun auton seisottamisella on kustannusvaikutus. Sen myötä paikat myös ohjautuvat varmemmin asukaspysäköintiin. Lisää perusteluita voi lukea vaikkapa Oden sunnuntaisesta blogauksesta.
Julkisella liikenteellä asioiminen pitäisi olla kilpailukykyistä pysäköinnille: laskeskelin jossain kohtaa, että meidänkin perheellemme on selvästi halvempaa ja nopeampaa ajaa autolla parkkihalliin teatteriin tai konserttiin, kuin liikkua julkisilla. Pyörä toki voittaa molemmat.
En myöskään ihan täysin ymmärrä, miten Asema-aukion ja Hannikaisenkadun poistuvat parkkipaikat vähentävät kaupungin tuottoja monta kymmentä tuhatta euroa vuodessa. Oletettavasti näitä paikkoja käyttävät ihmiset edelleen asioivat alueella ja löytävät paikan jostain lähialueelta ja maksavat kaupungille pysäköinnistä, paitsi toki jos uusi paikka on jonkin yksityisen toimijan parkkikentällä tai -hallissa. Tätä täytynee kokouksessa selventää.
Asema-aukion parkkipaikat ovat poistuneet rakentuvan torin tieltä. Ja kuten aina, tälläkin kertaa kuvatessa on ollut pilvinen taivas.
Alueen laajentaminen on johdonmukaista. Vielä johdonmukaisempaa olisi poistaa uuteen karttaan jääneet viimeisetkin kiekkopaikat torilta, Kivääritehtaankadulta (2 h klo 8-18) ja “autottomalta” Paperitehtaankadulta (30 min 24/7). Täytynee tarkistaa näidenkin perustelut.
§ 117 Asukaspysäköinnin taksat
Asukaspysäköintilupien hintoja nostettaisiin rutosti, viimeisin päivitys on 9 vuoden takaa. Luvat ovat olleet melko halpoja (muutama euro kuukaudessa) eivätkä ne nouse radikaalisti edelleenkään. Nyt tähdätään korkeampaan hintaan kuin yksityisten toimijoiden autopaikkojen hinnoitteluun. Alue A on Puistolassa ja B Lutakossa.
Tuotot ovat aika onnettomia (nykyisin yhteensä 6500 e/v), esimerkiksi viime syksynä lopetettiin useamman julkisen portaikon talvihoitoja joissa pelkästään yksittäisen portaikon hoitokulu oli samaa luokkaa! Tonttiliittymien aurauksiin laskettu kustannus liittymää kohti oli jossain materiaalissa n. 250 e/v, ja jos yksi pysäköintipaikka on samaa suuruusluokkaa, vertailut paljastavat, miten alihinnoiteltuja parkkipaikat ovat suhteessa kustannuksiin (talvihoito, kunnostustyöt yms). Tässäkin siis autottomat asukkaat subventoivat autollisten pysäköintiä.
360 e/12 kk hintaa voi myös verrata edellisen pykälän materiaaleissa mainittuun kertahinnoitteluun 30 e/24 h (ma-pe), josta tulee n. 1560 e/52 viikkoa. Aika paljon halvempaa siis vielä aluepysäköintilupa kuin joka kerta erikseen maksaminen.
Minusta hinnat voisivat siis olla korkeampiakin, mutta tässä varmaan joudutaan tekemään kompromisseja ideologian suhteen.
§ 118 Huhtakeskus
Sitten päästään käsiksi kaavoihin! Huhtakeskusta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa (17.3.), ja sen jälkeen kaava on ollut nähtävillä. Pieniä tarkennuksia suojelumääräyksiin museon lausunnon perusteella. Seuraavaksi valtuuston suuntaan hyväksymistä varten.
Huhtakeskus maaliskuun harmauden kauneudessa.
§ 119 Kukkulan aloituskortteli
Tämä oli helmikuussa lautakunnassa ja sen jälkeen luonnos nähtävänä. Olen avautunut aiemmin muutamaankin otteeseen puiden hävittämisestä ja olen nyt saanut myös lupa- ja valvontavirastolta siihen luvan, koska lausunnossa virasto muistutti liito-oravan kulkuyhteydestä. Osayleiskaavaakin jouduttiin oikaisemaan lisäpykälällä 19.5.2026 kokouksessa, kun kulkuyhteysmerkinnät puuttuivat.
Ihannetilanteessa puustoa säilytetään aina mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse jälkikäteen pystyttää hyppytolppia, joista ei ole iloa muille kaadetuista puista riippuvaisille eliöille. Jos 1980-luvulla on osattu säilyttää tonttien puut esimerkiksi Kuokkalan Tuulenkylässä, niin miksi nykyään ei? Miksi lähestymme puiden tarvetta liito-oravien kautta, kun niiden olemassaololla on vaikutusta myös ihmisiin?
Kaavaselostuksen sivulle 34 on lisätty palautteen myötä karttaote, joka esittää säilyttettäviä ja täydennettäviä puita kaava-alueella. Kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa vuodelta 1985 näkyy, miten alueen nykyiset parkkipaikat ovat vielä metsikköä. Toivoa sopii, että tuolloin kaatamatta jätetyistä puista osa jäisi henkiin vielä uudisrakentamisen jälkeenkin.
Tulevan Kukkulankadun risteyksessä kasvaa nätti kuusi, joka jäänee kaupparakennuksen alle.Sädesairaalan itäreunaa. Kuvan keskellä olevat männyt kaadettaneen Kukkulankadun alta, oikean reunan puusto on vihervyöhykettä.Sädesairaalan takapihan parkkipaikalta löytyy muutama puu, jotka jäänevät paikalleen ja ovat saattaneet olla siinä jo ennen parkkipaikkojen rakentamista.Hoitajantien risteyksen metsikkö korvautuu uusilla rakennuksilla. Nurkkaan pitäisi jäädä muutama puu liito-oraville.Tyhjilleen jäänyt sädesairaala on ollut kovassa käytössä sulkemisensa jälkeen.
§ 120 Tähtiniemi
Korpilahdella lähdetään päivittämään Tähtiniemen huvilan tontin asemakaavaa ja samalla yhdistetään uuteen kaavaan aiemman Kirkkolahti II -asemakaavan rakentamattomia tontteja. Olen käynyt kerran tai pari Alkio-opistolla kääntymässä, mutta hirveästi en voi sanoa, että olisi paikasta henkilökohtaista kokemusta.
Täydennysrakentamista salliva ja kulttuuriperintöä säilyttävä kaava on alueella, jonka pihapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon. Tähtiniemen huvilan alue on yli satavuotias ja sijoittuu heti opiston naapuriin. Päivänvarjontie on lähtenyt rakentumaan 2000-luvulla, ja uusi kaava tarjoaisi nyt aiempaa laajempia (myös omarantaisia) tontteja rakentajia houkuttelemaan.
Tähtiniemen huvilan tontin kaavaa muutetaan siten, että uudisrakentaminen ei vaaranna alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja. Vanhat rakennukset suojellaan ja lähivirkistysalueiksi muuttuvat metsäiset alueet pidetään puustoisina. Seuraavaksi kaavaluonnos menee nähtäville.
§ 121 Sireenitie
Vanhat isot tontit jakaantuvat pikkuhiljaa kahtia pienemmiksi tonteiksi. Nyt Jyskässä aikomus on purkaa omakotitalo ja jakaa tontti Sireenitiellä kahtia.
Edelleen luontoteemalla jatkaen kaavaselosteessa on mainittu, että korttelialueen puusto otetaan huomioon. Käytännössä tämä näkyy tontin reunoilla mainittuna istutettavana alueen osana.
Jonkin verran on tullut pyöräiltyä tuostakin paikasta viime vuosina ohi. Bongasin myös Googlen katunäkymäauton ajaneen (jyrkähköä) kevyen liikenteen väylää ylös Kirrinkydöntielle.
Tämä varjo ei näytä jalankulkijalta eikä pyöräilijältä.
Seuraavaksi ehdotus nähtäville ja sen jälkeen lautakunnalle uudestaan hyväksyttäväksi.
§ 122 Kankaankatu
Päästään vielä katusuunnitelmiin! Kankaankadun ja Niskakujan risteyksen tienoilla oleva risteysalue saneerataan nyt kun Tourujoen kunnostus ja uusi silta alkavat olla valmiimman puoleisia. Tästä olen myös kulkenut ties kuinka monta kertaa vuosien mittaan ja autoliikenteen tiheydestä kertonee se, etten muista kertaakaan kenenkään autolla paikalla ajaneen. Googlen katunäkymissä vuodelta 2023 näin kuitenkin on onnistunut käymään.
Ihan viime vuosina olen vältellyt Kankaankatua työmaa-aitojen tiheyden takia. Kuva maaliskuulta Koskenkujan kohdalta.
Paikalla on paljon pyöräliikennettä, koska Kankaankadun ja Niskakujan kautta kiertämällä välttää nousun Taulumäen päälle. Lisäksi ei tarvitse pyöräillä autojen vieressä, vaan pääsee luonnonympäristöön. Suunnitelmassa aiotaan korostaa entisestään jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuutta.
Tielle suunnitellut korotukset ja nupukiveykset vaikuttavat pyöräilyn kannalta kuitenkin epämukavilta. Tie myös kulkee edelleen vanhassa tiukassa väärinpäin kallellaan olevassa linjauksessaan, minkä takia moni oikaisee nurmialueen poikki nyt virallistettavan oikopolun kautta. Eri tavalla muotoiltuna tiealue olisi nykyistä houkuttelevampi ja turvallisempi ajaa. Jyps on muistuttanut asiasta ainakin 2020, jolloin mutkaa oli kaupungin mukaan tulevaisuudessa tarkoitus oikaista. Tämä suunnitelma ei ainakaan sitä ole tekemässä.
Kiertotienä toiminut mutainen oikoreitti maaliskuun hämyssä.
En ollut myöskään tietoinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalueesta. Alue pitäisi jollain tavoin eristää esimerkiksi aidalla, jos haluttaisiin varmistaa sen koskemattomuus näin vilkkaasti liikennöidyllä alueella.
§ 123 Eteläväylä
Keljonkankaan ABC:n kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Pariin kertaan aiemmissa kokouksissa on tätäkin sivuttu (13.1.2026 ja 3.3.2026). Jalankulku- ja pyöräväylän vähän turhan mutkitteleva linjaus on edelleen kehnohko, mutta suojatie on sentään korotettu. Eniten toki huolettaa Kauramäestä yhtenäiskouluun kulkevien lasten turvallisuus. Parempi ratkaisu tämä on kuin nykyinen ja täydellisen saisi varmaan vain siltaratkaisuilla. Maksajana on sentään Keskimaa.
§ 124 Vasarakatu
Vielä yksi katusuunnitelma, jossa rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Vasarakadun pohjoispäähän. Alueen kaavamuutos on vielä käynnissä (viimeksi käsitelty 3.2.2026), mutta väyläratkaisuja edistetään jo nyt. Aika yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.
Ensi tiistain kokouksessa onkin useampi vihreä teema mainittuna: luonnonsuojelu-, resurssiviisaus- ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.
Kirjoittelin aktivismista muutama päivä sitten: tässä on esimerkkejä asioista, joihin aktivismilla voi vaikuttaa. Kaupungin eri ohjelmiin ja strategioihin vaikuttamalla on kaikista suurin vaikutus omaan lähiympäristöön — tilaisuudet pitää ehdottomasti käyttää aina kun se on mahdollista!
§14: Ilmoitusasiat
Esittelyssä kaksi tärkeää ohjelmaa.
Luonnonsuojeluohjelma
Vihreän ryhmän tavoitteena on luonnollisesti maksimoida suojelualueet ja sitä kautta turvataan luonnon monimuotoisuutta Jyväskylän kaupungin alueella. Halutaan myös että on selkeä tapa miten uusia suojelualueita syntyy (ts. miten rajataan toimenpiteitä potentiaalisilla tulevaisuuden suojelualueilla).
Esittely puhuu jonkin verran näiden tavoitteiden suuntaista. Kaupungin tavoitteena on suojella 30 % maapinta-alastaan (10 % tiukasti ja 20 % vähän löyhemmin) [korjaus 3.2., tämä oli väärinymmärrys omalta osaltani, vielä toistaiseksi mennään metsäohjelman 17 % suojelupinta-alalla, vasta hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan tehtiin tosin kirjaus, että kaupunki ”pyrkii lisäämään suojeltujen metsien pinta-alaa”], ja tämä ohjelma on yksi osa siihen pääsemistä.
Lisää ohjelman sisällöstä alempana kohdassa § 17.
Kuusikkolammen kota vuonna 2021. Lampi ja sen lähialue on suojeltu Kauramäki II -asemakaavalla.
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma
Ollut valmistelussa vuoden 2025 ajan ja tulossa kevään aikana päätöksentekoon.
Ohjelma jakautuu kolmeen teemaan: ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus. Sisältää konkreettisia toimenpiteitä ja niiden kustannusten suuruusluokan arviot.
Ilmastonmuutoksen hillintä näkyy jonkin verran tavoitteissa, sopeutuminen ei niin paljoa. Tavoitteita on kaupungin ja tytäryhtiöiden kiinteistöjen energiantehokkuuden lisäämisestä, mutta ei ole mainintoja hellejaksojen yleistyessä asuntojen lämpötilojen tasaamisesta. Myöskään hulevesien hallinta ei nouse esille, vaikka on ennustettu, että sateet ovat entistä rankempia lämpimämmän ilman sitoessa enemmän absoluuttista kosteutta. Näitä voisi vielä yrittää mukaan jossain muodossa.
Kiertotaloustavoitteissa ei ole niin paljoa yksittäisiä konkreettisia kehityskohteita kuin edellisessä. Globaalimmalla tasolla tähän liittyy myös right to repair -keskustelu, joka uhkaa aina vain ”älyllistyviä” välineitä ja laitteita. Pystyykö kaupunki hankinnoissaan painottamaan enemmän sellaisia tuotteita, jotka ovat pitkäikäisiä ja varmasti korjattavissa, kun niissä ilmenee ongelmia?
Luonnon monimuotoisuus liittyy myös edellä mainittuun luonnonsuojeluohjelmaan. Kaupunki on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, ja se vaatii muutoksia nykyiseen tapaan hoitaa kaupungin viheromaisuutta. Tässä osiossa on listattu ihan konkreettisiakin toimia, kuten pienvesien ja soiden ennallistamista sekä abstraktimpia, kuten metsänhoitomenetelmien kehittämistä.
Lisäksi on muutama tavoite koulujen ympäristökasvatukseen liittyen. Aikuiset eivät varmaankaan tarvitse enempää ymmärrystä.
§16: Riskienhallinta
Pykälän koko otsikko on melkoinen monsteri, ”Kaupunkirakennepalveluiden selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2025”.
Toimiala on tunnistanut erilaisia riskejä hyvin, huomioitu perinteisten infran rapautumisen ja henkilöstöresurssien riittävyyden/vaihtuvuuden lisäksi myös ilmastokriisin vaikutukset ja epäonnistumiset kilpailutuksissa ja hankinnoissa. Raportointijärjestelmä on uusittu ja sen käyttöönotto on työllistänyt, mutta se on paljastanut myös resursointipulaa riskienhallinnassa.
Katsotaan seuraako näistä toimenpide-ehdotuksia mm. budjettikeskusteluun. Talouden toteutumisen haaste on vähemmän yllättäen mainittu dokumentin riskilistalla ensimmäisenä.
§17: Lausunto Jyväskylän kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2035 luonnoksesta
Lautakunnan lausuntoesityksessä on nostettu hyvin esiin se, että monet esitetyistä suojelualueista ovat nykyisellään virkistysalueita. Virkistyskäytöstä aiheutuu väistämättä maaston kulumista, joka on vastakkainen suojelun tavoitteille. Voidaanko aluetta todellisuudessa laskea tiukan suojelun alueeksi, jos siellä risteilee tiheä polkuverkosto?
Suunnistus on mainittu alueiden virkistyskäyttötarpeena, siitä harrastajana plussaa. Iltarastit järjestetään usein samoissa paikoissa eri vuosina, jolloin alueen kuluminen on väistämättä suurempaa kuin yksittäisissä suurissakin suunnistustapahtumissa, joiden jäljet poistuvat maastosta kohtuullisen nopeasti. Järjestäjäseurat vaikuttavat tähän muuttamalla reittejä ja kierrettäviä alueita (myös urheilullisista syistä) vuodesta toiseen, mutta olemassa olevat polut ja reitit kuluvat.
Maastopyöräilyä ei ole mainittu erikseen toimialan lausunnossa, mutta ohjelmassa se on nostettu myös esiin reittien kuluttajana. Ohjelmassa on pyöräilyetiketti suojelualueella, mikä vastaa yleisiä maastopyöräharrastajien ohjeistuksia. Viralliset luontopolut on tarkoitettu kävelyyn, ei pyöräilyyn.
Lausunnossa mainitaan myös vanhentuneet asemakaavat. Allekirjoitan tavoitteen, jossa kaavojen uudelleentarkastelussa on tärkeää tunnistaa paikkoja, joissa rakentamattomille, muuhun käyttöön asemakaavoitetuille tonteille on syntynyt luonnostaan luontoarvoiltaan tärkeitä kohteita.
Ohjelmassa mainitaan, ettei Jyväskylässä ole kummoisesti suoalueita. Sitä suuremmalla syyllä olemassa olevat, yleensä aikanaan ojitetut suot, pitäisi saada suojelun piiriin. Soiden ojien täyttäminen on yksi halvimpia tapoja ennallistaa laajoja alueita, koska siihen tarvitaan helpoimmissa kohteissa vain yksittäisten ojien täyttö, mihin menee kaivinkoneella muutama minuutti.
Tykästyin loppuvuodesta pienvesiin; kirjoitin tekstin lähteistä, ja suunnistuskeikoilla ja metsäkävelyillä olen ihastellut erilaisia jokien, purojen ja norojen aikaansaamia viehättäviä maastonmuotoja. Kaupungin yleiskaavatyössä pienvesiä tunnistettiin paljon, ja tärkeimpien kohteiden ennallistamiselle on kirjattu myös luonnonsuojeluohjelmaan tavoitteita.
Purolaakso ja kosteikkoa suojelualueella Jääskelän luontopolun varrella Lepäslammen ja Päijänteen Turanlahden välillä.
§18: Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Tarkastellaan vuosi sitten hyväksytyn KÄPY-ohjelman toimenpiteiden etenemistä. Mittaristo ei ole liitteenä, vaan tulossa seurantasivustolle ”vuoden alussa”. Minkähän takia mittariston saaminen PowerBIhin kestää näin pitkään?
Vuodelle 2025 ajoitetusta 16 toimenpiteestä on aloitettu 12, olisi kiva tietää mitkä ovat jääneet aloittamatta ja miksi. Kokouksessa varmaan selviää paikallaolijoille. Kovasti tekisi mieli tätäkin katsoa syvemmälle.
§19: Asuntotonttien vyöhykehintojen määrittäminen
Melko pinnallisella taloustieteen osaamisella (lue: Oden blogitekstien ja muiden vastaavien pohjalta) olen ymmärtänyt, että tontin omistajan pitäisi joutua maksamaan mahdollisimman suurta hintaa tontin käytöstä, jotta sitä käytettäisiin mahdollisimman hyödylliseen tarkoitukseen. Tontin omistajan pitäisi maksaa tontista syntyvät kustannukset.
Toisaalta voidaan myös ajatella, että kauempana keskustasta sijaitsevat heikomman käyttöasteen tontit ovat kalliimpia ylläpitää. Asukaslukua kohden vaaditaan huomattavasti isompia infrastruktuuri-investointeja verrattuna tiiviisti rakennettuihin keskuksiin.
Koska kiinteistöverotukseen ei olla saatu edelleenkään järkevää uudistusta aikaan (uusinkin uudistus on ymmärtääkseni lähinnä tekninen kiinteistön arvon laskentakaavan muutos), toissijaisesti kannattaa hyödyntää vuokratonttien hinnoittelumekanismia suosituilla alueilla.
Vuosikorotukset ovat tänäkin vuonna melko rutiininomaisia. Aluejaot ovat sellaisia, että uudiskohteet ovat kalliimpia ja vanhemmat alueet halvempia. Ei siis suuria yllätyksiä listalla.
Avoimuuden nimissä todettakoon, että asun omakotitalossa kaupungin vuokratontilla, joten nämä päätökset koskettavat suoraan minua.
§20: Keljonkankaantien hallinnollinen muutos
Sovitaan Elyn kanssa tien hallinnoinnista. Liittyy edellisessä kokouksessa käsiteltyyn jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen, tämä tienpätkä on vielä Elyn hallinnassa. Ely hoitaa hankkeen toteutuksen ja valmistumisen jälkeen hoito ja kunnossapito siirtyy kaupungille.
§21: Hoitajantie 4
Käsiteltiin 2.12.2025 kokouksessa, jonka jälkeen kaavaehdotus oli nähtävillä. Ei muutoksia, tällä mennään.
§22: Kukkulan aloituskortteli
Kukkulan osayleiskaavasta ja ensimmäisestä korttelista oli syksyllä puhetta, nyt saadaan kaava nähtäville. Purettavan sädesairaalan tilalle syntyy paikka kaupparakennukselle ja ensimmäisille asuinkerrostaloille. Havainnekuvissa harjakattoja ja nykyaikaisia (tylsähköjä) tasapintoja, nähtäväksi jää miltä näyttää todellisuudessa.
Arkkitehtuurikilpailun voittanut suunnitelma Treis puhui laajemmin säilytettävistä puista alueella, mutta kaavakartassa ainut silmään osuva maininta liittyy liito-oravien kulkuyhteyksien säilyttämisestä. Selostus on hiukan ristiriitainen puhuessaan asuinkortteleiden piha-alueiden puustoisuudesta, rakentamisen myötä poistuvasta puustosta, puustoisen alueiden säilyttämisestä ja väliaikaisista liito-oravapuista.
Miksei puustoa suojella tiukemmin myös arkkitehtuurikilpailun voittajateoksen perusteella luodussa kaavassa, kun siinä oli mainittuna eksplisiittisesti tiettyjä säilytettäviä puustoisia alueita? Mihinkähän suuntaan tässä nyt ohjataan rakentajia? Nyt on riskinä, että on valittu toteutettavaksi hienosti luonnonarvojen säilyttämisellä markkinoitu suunnitelma, mutta ensimmäisenä kaadetaan kaikki puut, tasataan alueet ja rakentamisen jälkeen istutetaan muutama risu tilalle… [Viittoilee ylöspäin resurssiviisausohjelman suuntaan]
Nyt käsittelyssä olevassa kaavakartassa ja -selostuksessa puista puhutaan vain VL-1-alueella liikkuvien liito-oravien näkökulmasta.
§23: Seppälän pohjoinen kortteli
Tätä käsiteltiin 11.11.2025, jonka jälkeen kaava oli nähtävillä. Muutama teknisluontoinen lausunto verkkoyhtiöiltä.
Liikennejärjestelyistä myös maininta, joka pisti minutkin katsomaan vielä tarkemmin suunnitelmaa. Viimeksi meni ohi, joten nyt tekee vähän mieli haukkua pyöräteiden mutkittelevia linjauksia, joilla on haettu autoliikenteelle mahdollisimman sujuvia kääntösäteitä. Taas nähdään, minkä liikennemuodon sujuvuus on todellisuudessa aina ensisijainen.
Nykyisellään suora jalkakäytävä ja pyörätie mutkittelee Citymarketin puolella kaavaselostuksen liikenneympyrässä.
Tästä oletettavasti Jyps muistuttaa siinä vaiheessa kun katusuunnitelma tulee näkyviin.
§24: Maankäyttösopimus, Miilukatu 3 ja 5
Liittyy edelliseen ja seuraavaan pykälään, valmistaudutaan kaavan läpimenoon.
§25: Poikkeamispäätös
Liittyy myös edellisiin, halutaan aloittaa alueen kehittäminen jo ennen kaavan läpimenoa poikkeamispäätöksellä. Nämä ovat aina vähän niin ja näin, kun kuitenkin kaavamuutos on käynnissä. Riskinä on, että alueelle jää vanha kaava voimaan (ainakin vielä jonkin aikaa näin tulee joka tapauksessa olemaan), mutta aluetta käytettäisiin jo kuten uusi kaava olisi voimassa.
Luultavasti tässä tapauksessa tämä riski voidaan ottaa (kuten esittelytekstissäkin on todettu), mutta noh, yleisesti ei kovin toivottavaa.
§26: Ruokkeentie ja Saarenmaantie
Uusitaan kadut tulevan Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristössä. Saarenmaantien risteyksessä on kaivattu ympyrää jo vuosia, joten nyt on jo aikakin.
Lähialueille on rakennettu paljon ja suuri osa liikkuu henkilöautoilla, joten ruuhkautuminen on väistämätöntä. Palokan suuntaan ja alueelle pitäisi ehdottomasti saada entistä houkuttelevampaa joukkoliikennettä autoliikennettä vähentämään. Kuntavaaleissa unelmoin ratikasta pohjoiseen. Lyhyellä aikavälillä sen sijaan saadaan laajennettuja risteysalueita ja lisää kaistoja Palokanorrelle.
Muistutuksissa todettu suojatien tarve Savulahdentien risteyksessä ja muutkin havainnot on otettu hyvin huomioon.
Sitä en edelleenkään oikein ymmärrä (eikä Jypsin muistutuksen vastineessa kaupunki oikein vastannut kysymykseen kokonaisuudessaan), miksi Saarenmaantiellä pyörätie ollaan rakentamassa vain liikuntapuiston puolelle, kun se johtaa väistämättä ylimääräiseen ylitystarpeeseen nykyisen väylän ollessa tien toisella puolella. Olisi parempi tehdä yhtenäinen väylä kerralla myös toiselle puolelle, jolloin tarve pomppia tien yli vähenee ja konfliktit eri liikennemuotojen välillä minimoidaan.
§27: Purokatu
Parannetaan liikenneturvallisuutta Kilpisen koulun lähistöllä. Taas huomioitu muistutuksia monipuolisesti, ratkaisut ihan ok.
§28: Vaajakoskentie
Parannetaan muutaman suojatiekohteen turvallisuutta.
Olen jälleen periaatteessa samaa mieltä Jypsin muistutuksen kanssa. Vastineen muotoilu on vähän huono siinä suhteessa, että sen voi lukea väärin niin, että kulkumatkojen piteneminen ei haittaa, koska se kohdistuu enemmän jalankulkijoihin kuin pyöräilijöihin. Tämä ei varmaankaan ole ollut viranhaltijan tarkoitus.
Jäin miettimään, mikä linja ajaa Haapatielle estäen risteysgeometrian muutokset – näköjään 38 kulkee muutaman kerran päivässä Toivakan suuntaan / suunnasta.
Taas päästään katselemaan parkkipaikkoja. Vähän turhaan paikkaan ollaan rakentamassa, mitä on muistutuksissakin ihmetelty. Toisessa muistutuksessa paljon kaikkea muutakin periaatteellista ja skismaa, joka ei liity varsinaisesti tähän kohtaan.
Tässäkin palataan siihen, pitäisikö julkisen vallan rakentaa parkkipaikkoja ollenkaan, vai jokaisen huolehtia siitä, että tontillaan on tarpeeksi parkkitilaa tai että sitä on mahdollista ostaa jostain. Pohdin tätä 30.9. lautakunnan kokousblogauksessakin.
§30: Poikkeamispäätös
Vastaavanlainen kuvio kuin 16.12.2025 kokouksessa, veteraaniasuntoja halutaan tarjota myös muille tarvitsijoille veteraanien määrän laskiessa.
Erona aiempiin kohtiin, näissä päästään määräämään että tontille tarvitaan 10 uutta parkkipaikkaa. Taas puhutaan niistä ja vieläpä Palokassa, pahuksen autot! Autopaikat onneksi mahtuvat aika nätisti tontilla jo olevalle tyhjälle tilalle.
Vähän samaa pohdin kuten aiemminkin, että poikkeamispäätöksen sijaan näissä veteraaniasuntojen muuntamisessa voisi hakea ihan kaavamuutostakin. Mutta nyt kun on lähdetty tälle tielle, niin tällä tiellä vissiin pysytään.
Toinen keskustelu on se, pitäisikö veteraanistatuksen saada myös rauhanturvaveteraanina (pitäisi).
Pari kokousta vielä jäljellä tähän vuoteen! 2.12. seuraava.
§204: Ilmoitusasiat
Esittelyjä.
Laajavuoren liikunta- ja matkailualueen asemakaavan laajennus ja muutos
Käydään tämä läpi tarkemmin kohdassa §210.
Kaavoituskatsaus
Materiaalit ei vielä saatavilla.
Yleisen pysäköinnin merkitseminen Jyväskylässä
Tarkennetaan millä perusteella kaupunki järjestää pysäköintiä alueellaan. Sovitut käytänteet helpottavat suunnittelua, kun tiedetään millaista voidaan tehdä mihinkin paikkaan.
Suomessa (kuten pääosin muuallakin Euroopassa) ollaan perinteisesti totuttu siihen, että (autojen) pysäköinti järjestetään jotenkin julkisin varoin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Japanin suurissa kaupungissa parkkipaikat syntyvät yksityisellä rahalla.
Jyväskylässä kaupunki omistaa useampia parkkihalleja Jyväs-Parkin kautta. Välillä on epäselvää, käytetäänkö parkkiyhtiötä kaupungin talouden säätämiseen vai liikennepolitiikan välineenä. Vai onko johdonmukaisuutta ollenkaan.
Noin yleisesti ottaen kadunvarsipysäköinti keskusta-alueella luo tylsännäköistä kaupunkia, jossa osa katutilasta on aina varattu autojen säilytykseen. Samaa tilaa voitaisiin käyttää hyödyllisemmin hulevesiä sitovaan kasvillisuuteen, oleskelutilaksi, terassialueeksi… Pysäköidyt autot voivat aiheuttaa myös näkemäesteitä. Ja pysäköintitarpeet tiiviillä kaupunkialueella ovat toki erilaisia kuin harvaan asutussa lähiössä.
Kolmea eri pysäköinnin järjestämisratkaisua Lutakossa. Julkista ja maksullista kadunvarsiparkkia hoitaa kaupunki, hallia Jyväs-Parkki, ja yksityistä piha-aluetta kiinteistö. Tämä on kyllä yksi rumimpia kohtia Lutakon alueella.
Kaupunki tarkentaa, millaisiin paikkoihin saa sijoitella ulkomainosnäyttöjä. Materiaalin perusteella aiotaan tarkentaa ainakin sijoituspaikkoja.
Voisi esittää toiveen, että ohjeistuksessa asetettaisiin määräyksiä näyttöjen kirkkauteen. Etenkin yöaikaan jotkin taulut (esim. Paviljongin kyljessä oleva jättiskriini) ovat todella kirkkaita ja häiritseviä. Ongelmat korostuvat, mitä enemmän näytöllä on liikettä tai välkettä.
Edelliseen liittyen Hannikaisenkadun 11-13 parkkipaikka on hyvä esimerkki kadunvarsipysäköintialueesta, jollaista ei enää nykypäivänä tehtäisi. Paikassa joutuu peruuttamaan jompaan kumpaan suuntaan vilkasliikenteiseltä kadulta tai kadulle, jalankulku- ja pyöräväylän yli. Lisähaasteena ovat valotolpat, joita pitäisi osata väistää – ja tässä tapauksessa kolhu on tullut.
Olen samaa mieltä, että liikennemerkin kiinnittäminen ilmastointiteipillä ja nippusiteillä on vähän yllättävä ratkaisu, mutta kiinnitys itsessään on kaupungin perustelujen mukaisesti ollut mielestäni riittävä. Googlen katunäkymäkuvista näkyy jopa, että kiinnityksiä on ainakin jossain kohtaa tarkasteltu ja uusittu – lokakuun 2024 kuvissa on erilaiset teippaukset kuin heinäkuun 2025 kuvissa.
Tämä on ollut nähtävillä jo vuosi sitten, ja nyt kaavaehdotus asetetaan tarkennusten jälkeen nähtäville. Ja päästään hyväksymään varsinaisia asemakaavoja (ensimmäisenä seuraava kohta §208).
§208: Hoitajantie 4
Osayleiskaavaa ei tosiaan vielä ole hyväksytty, mutta tämän tontin käyttötarkoitusta halutaan hiukan muuttaa. Kaavamuutos on jo toki uuden OYK:n mukainen.
Katselin ettei uudessa kaavassa ole mainittu mahdollisuudesta lieventää tontin parkkipaikkanormia sijoittamalla osa pysäköintipaikoista lähialueen pysäköintihalleihin, mutta ilmeisesti tätä ei nyt tässä kohtaa ole haluttu muuttaa (kaavaselostuksessa vähän ympäripyöreä ja epäselvä muotoilu pysäköintiratkaisujen keskeneräisyydestä). Yhteiskäyttöautopykälä sen sijaan on jo ujutettu mukaan.
§209: Kanavuoren varikkoalue
Kaava ollut hiljaiselossa muutaman vuoden ajan. Halutaan jatkaa Kanavuoren varikkoalueen kehittämistä virkistys- ja työpaikka-alueena.
Tätä voisi melkein kutsua suojelukaavaksi, kaavan pinta-alasta suojellaan todella suuri osa, niin luontoa kuin rakennuksia! Osa alueen varastorakennuksista alkaa olla purkukuntoisia, ja kaavamuutoksen yhteydessä on arvioitu kuinka paljon vanhasta puolustusvoimien kulttuurihistoriallisesti aarvokkaasta kiinteistökannasta voidaan säilyttää. Varsinaisen esikunta-alueen rakennuskanta suojellaan.
Julkinen sektori on kyllä ollut aikanaan (niin kuin edelleenkin) todella isossa roolissa kotimaisen arkkitehtuurin elinvoiman edistämisessä. Kaava-aineistossa kuvaillaan laajemminkin, millaiseen sotienjälkeiseen puolustusvoimien rakentamisen kontekstiin Kanavuori asettuu.
Maanpuolustus ja luonnon monimuotoisuus toimivat yhdessä, kun metsävarastoalueen ympäristö suojataan ihmiskäsiltä. Koska alue on saanut olla monin tavoin rauhassa, luontoarvoja on tunnistettu monesta kohdasta ja suurin osa rakennusoikeudesta on määritelty alueen pohjoisosaan, jossa ovat myös luolaston sisäänkäynnit. Jännittävää nähdä, miten alue kehittyy jatkossa.
Alueella muuten toimii mm. Suomen Tietokonemuseo, johon jokaisen nörtiksi itseään luulevan kannattaa käydä tutustumassa.
Tietokonemuseon kokoelmissa on mm. Ukrainassa valmistettu neuvostoliittolainen MIR-2.
§210: Laajavuoren liikunta- ja matkailualue
Taitaa olla kokouksen mielenkiintoisin pykälä. Todella vahva kytkös liikuntapääkaupunkiteemaan jälleen kerran.
Huomaan että minun on hankala hyväksyä muutoksia metsäalueisiin joissa olen vuosien mittaan samoillut (lue: pyöräillyt ja suunnistanut). Lopulta uudet rullasuksiradat, tielinjaukset ja matkailurakennukset aiheuttavat kohtuullisen pieniä menetyksiä, jos niillä saadaan edistettyä alueen elinvoimaa ja hyvät harjoitusolosuhteet rullahiihtoon, ampumahiihtoon yms. myös kesäaikana.
Näitä huomattavasti isompi vaikutus luontoon olisi kaavasuunnitelmassa mainitulla pohjoisella laskettelurinteellä, mikäli se joskus toteutuu. Sen tieltä raivattaisiin huomattavasti enemmän paikoin jopa 120-vuotiasta metsää kuin Hikipolun ja rullahiihtoradan jatkolla. Rinnettä onkin kaavassa kavennettu alkuperäisestä luonnoksesta, jolla saadaan väistettyä arvokkaimmat metsäalueet.
Hyppyrimäkien tulevaisuus on ollut kovasti keskustelussa. Matti Pullin mäen suojelu poistuu ja se toivon mukaan pystytään rakentamaan uudelleen (kenen maksamana?) panoraamaravintolalla varustettuna. Matti Nykäsen mäen suojelua jatketaan peruskorjausta odotellessa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin mm. hyppyrimäkimontun tunneli, joka on kaikessa synkkyydessään kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja säilytettävä.
Jyväskylän Hiihtoseura ylläpitää kesäaikaan kahviota Matti Nykäsen mäen juurella. Näkötornista pääsee silloin ihastelemaan kaupunkia erilaisesta kulmasta!
Nykäsen ja Pullin mäet vuonna 2006. Tämän kuvan lisäsin kauan sitten (myöhemmin Googlen ostamaan) Panoramio-palveluun.
Kaavasuunnitelmassa mainitulle laajavuorentien kiertoliittymälle on tarvetta omien kokemustenkin perusteella. Alustava liittymäsuunnitelma ei ole paras mahdollinen sujuvan ja turvallisen pyöräilyn näkökulmasta (huomioitava pakollinen puolenvaihto, jos polkee Palokan suuntaan tai sieltä päin); itäpuolen tila on melko ahdas. Kaava ei toki ota sen toteutukseen suoraan kantaa, eli parempikin ratkaisu on mahdollinen.
§211: Keljonkankaantien eteläisen osan asemakaavan laajennus ja muutos
Tämäkin oli 30.9. lautakunnassa, ei muutoksia kaavaehdotukseen, voidaan hyväksyä.
§212: Kaupungin lausunto tiesuunnitelmasta Muurame – Keljonkangas
Annetaan lausunto ELY-keskukselle tiesuunnitelmasta. Parannustoimien myötä saadaan pikkuhiljaa edistettyä myös Muuramen suunnan pyöräväylää. Kaupunkia kiinnostaa lähinnä Keljonkankaantien osuus Muuramen rajalle asti, joka on kohtuullisen triviaali.
§213: Kauramäki II katusuunnitelmat
Kauramäki II -kaava sai lainvoiman valituskierrosten jälkeen syksyllä, ja nyt saadaan alueen kadut hyväksytyiksi. Tilkunlammentie jatkuu pohjoiseen ja ympärille rakentuu lisää asuinkatuja.
Toivottavasti päästään pian rakentamaan myös jalankulun ja pyöräilyn väylää Mäkitilkuntien risteyksestä Valimontielle. Siitä ei päätetty nyt tässä, enkä ole ihan varma oliko päätös jo tehty vai tuleeko se vielä myöhemmin. Laadukas yhteys keskustan suuntaan motivoisi pyöräilemään ja lisäisi turvallisuutta. Tällä hetkellä moottoritien alikulun kohdalla sorapintainen, jyrkkä ja näkemäesteinen väylä on harjaantuneellekin polkijalle suorastaan vaarallinen.
Rastin 108 suurpiirteinen sijainti parkkipaikan nurkassa. Karttakuvat eivät ole samassa mittakaavassa.
Syksyn Mäkeläkurkossa kävin löytämässä yhden rastin tulevan päiväkotikoulun parkkipaikalta. Tunnen siinäkin suhteessa konkreettisesti, miten alueen maisemat muuttuvat tulevina vuosina.
Ennen kokousta luvassa lautakunnan kiertoajelu (vetybussilla?), jossa käydään kiertämässä toimialan ajankohtaisia kohteita eri puolella kaupunkia. Tavoitteena päästä mukaan.
§ 170 Ilmoitusasiat
Kuntalaisaloite KLV:n poistamiseksi
Palokan keskuskorttelin taloyhtiöt ovat hakeneet kevyen liikenteen väylän poistoa kaavasta kuntalaisaloitteen kautta. Perusteluna on mm. se, että väylällä ajetaan liian kovaa pyörillä ja skuuteilla.
Kaupunki vastaa, että koska kaavassa ei ole määritelty väylää rasitteeksi, taloyhtiöllä on oikeus rajata läpikulkua. Tämä vähän yllättää, koska kaavaselostuksen perusteella se on merkitty jotta ”varmistetaan korttelin poikkisuuntainen kevyen liikenteen yhteys alueen laajoille kevyen liikenteen yhteysverkostoille”. Nyt kuitenkin paljastuu, ettei verkostolla olekaan niin merkitystä.
Jäin pohtimaan, minne kulkijat oikein menevät. Oletettavasti ihmiset kulkevat tuosta kohdasta, koska se on sujuvin tapa päästä Rovastintien suunnasta Ritopohjantien reunan kevyen liikenteen väylälle. Korttelin kierto vaatisi useamman 90 asteen mutkan ja sisältää suuremmat korkeuserot, joten ei ole yllättävää, että suoraviivaisin reitti houkuttelee.
Kankaan jälkeen kaupungin mielenkiintoisin kehittyvä alue. Sairaala Novan valmistuttua vanha sairaala-alue myllätään aika laajasti. OYK kattaa myös uuden sairaalan alueen sekä Gradian kampuksen ja Kilpisen koulun. Gradia on tosin päättänyt lopettaa toiminnan kampuksellaan 2029.
Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuosi sitten ja kaavaehdotus tullee marraskuussa lautakuntaan ennen kuin se pannaan nähtäville. Sen jälkeen aletaan käydä alueen asemakaavoja läpi yksi kerrallaan, ja koko alue rakentuu uuteen uskoon noin kymmenen vuoden aikana.
Kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti alueelle halutaan työpaikkoja, palveluita ja asumista siten, että turvataan olemassaolevat viher- ja virkistysalueet ja edistetään kestävää liikkumista. Kaikkea sitä siis, josta minäkin tykkään. Alueen liikenneratkaisut ovat toistaiseksi olleet melko autopainotteisia, ja vaikka ollaan näin lähellä keskustaa, autopaikkoja rakennetaan tännekin rutosti. Onneksi sentään maan alle ja parkkihalliin.
Ensimmäinen uusiutuva kortteli ja uusi asemakaava syntyy entisen sädesairaalan kohdalle, ja arkkitehtuurikilpailun voitti teos ”Treis”. Aika samannäköistä laatikkoa kuin kaikki muutkin kerrostalokohteet nykypäivänä, mutta laadukkaasti toteutettuna ja ajan myötä varmasti viihtyisä. Tavoitteena on säilyttää paljon alueen olemassaolevaa puustoa, ja toivon todella, että siinä onnistutaan.
Treis-ehdotuksen pituusleikkauksissa näkyy, miten alueen maastonmuodot mahdollistavat maanalaisen pysäköinnin ”piilottamisen” rinteisiin.
Portaiden ja väylien talvihoito
Kaupunki säästää talvihoidosta, jonka myötä ainakin teoriassa osa kävelijöistä vähentää kävelyä ja vähenevän liikunnan seuraukset näkyvät ajan myötä hyvinvointialueella.
Monessa kohteessa maininta korvaavasta reitistä ja mahdollisesti vähäisistä kävijämääristä, mutta jotkin korvaavat reitit saattavat kiertää aika kaukaakin. Laskennalliset kulut näistä muutamia tuhansia per kohde.
Näkyvimmät kohteet keskusta-alueella Neron portaat, Lounaispuiston yläpää ja Ruusupuiston museokompleksin viereinen portaikko. Osa näistä olleet jo viime talvena tauolla.
Kaupunki on suojellut Seminaarinmäen kampusalueen, ja Museovirasto on nyt esittänyt, että alue pitäisi suojella rakennusperintölain nojalla, koska alueella on kansallista ja kansainvälistä merkitystä. ELY pyytää kaupungilta lausuntoa Museoviraston näkökulmiin.
Liitteenä ei ole syystä tai toisesta Museoviraston koko lausuntoa, jota kaupunki kommentoi.
Alueella aikanaan opiskelleena vanhat arkkitehtuurin helmet näkyivät käytännössä ärsyttävän pieninä vessoina ja ei niin kovin esteettöminä kohteina, mutta ymmärrän hyvin niiden arvon kulttuuriperinnölle. Siksi olen toisaalta myös harmitellut, kun yliopisto on siirtänyt entistä enemmän toimintaansa pois Seminaarinmäeltä uudempiin rakennuksiin Ruusupuistossa ja Mattilanniemessä, vaikka niiden edut (etenkin esteettömyyden ja saavutettavuuden kannalta) ovat ilmeiset.
Lausunnossa käydään läpi lähinnä sitä, mitkä rakennukset halutaan suojella lailla, ja minkä osalta riittävät kaupungin suojelumääräykset. Jännänä yksityiskohtana normaalikoulun uusi rakennus halutaan mukaan suojelualueelle, koska se täydentää ja liittyy tiiviisti kampusalueeseen, mutta Opinkivi on kuitenkin jätetty ulkopuolelle.
§173: KymppiR2025-ohjelma
KymppiR (Jyväskylän kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma) oli esittelyssä edellisessä lautakunnan kokouksessa, nyt päätetään viedä se eteenpäin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Luonnokseen ei ole vissiin suurempia muutoksia enää tullut.
Tällä kertaa pisti silmään lause ”Jyväskylässä autoistuminen on pysähtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana”, sitten muutamaa slaidia myöhemmin kuitenkin halutaan rakentaa lisää teitä. Käyttäisin rahat mieluummin siihen, että autoistuminen saataisiin miinusmerkkikseksi, ja vaikuttamaan myös pendelöintiliikenteeseen lähikunnista (köh köh, lähijunat).
Infrahankkeiden tavoitteet painottavat tällä hetkellä kävelyä ja pyöräilyä vaihtoehtona autoilulle. Pitäisi huomioida tilastoinnissa vielä vahvemmin jollain tapaa, että joukkoliikenteen käyttäjä on yleensä myös kävelijä.
Mietityttää myös kovasti kaupungin väestönkehitysennusteet ja rakentamisen suhdanteet, eletään mielenkiintoisia aikoja. Vaikka kaupungin väkiluku ylittikin juuri 150 000 hengen rajan, mikäli maahanmuutto lähtee yhtäkkiä syystä tai toisesta laskuun, tulevaisuus alkaa näyttää nopeasti hyvin toisenlaiselta.
§174: Keljonkankaantien eteläpään asemakaava
Lähinnä hallinnollinen muutos. Pätkä ollut valtion hallinnassa, siirretään kaupungille. Joskus tulevaisuudessa rakentuu myös uusi pitkään toivottu pyörätie Muuramen suuntaan.
§175: Asemakatu ja Asema-aukio
Uusi tori vihdoin työn alle? Jos ja kun tämä menee sujuvasti läpi, tori on parin vuoden päästä valmis!
Kävelykeskusta laajenee kohti ratapihaa, kun Asemakatu muutetaan kävelykaduksi. Täysin autotonta alueesta ei toki edelleenkään saada, koska kulku on täytynyt säilyttää Forumin parkkihalliin ja yksityiselle pysäköintialueelle. Jää nähtäväksi, miten se ja Hannikaisenkadun läheisyys vaikuttavat torin viihtyisyyteen.
Olen yrittänyt hahmotella mielessäni miten mm. pyöräilyn kulkureitit jatkossa menevät, mutta unohdan koko ajan että pyöräliikenne Kuokkalasta kävelykadulle siirtynee Asema-aukiolta Kilpisenkadulle, kun remontti vihdoin valmistuu. Se sotkee ajattelua.
Näkyvä kohde on saanut vielä tässäkin vaiheessa paljon palautetta, joihin on vastattu kiitettävästi. Suunnitelmassa on ohjeellinen näkökulma toripaikkojen jaosta, mikä on ohjannut torikauppiaiden näkökulmia liikaa sen suuntaan, vaikka tarkoitus on ollut sopia järjestelyistä erikseen kun tori valmistuu.
Vammaisneuvosto on huomauttanut infotaulusta ja sitä kautta mainostaulujen välkkeestä. Kuntavaalien aikaan keskustelin jonkin verran siitä, miten sähköisten mainostaulujen lisääntyessä kaupungin pitäisi määrätä niiden valovoimasta etenkin pimeällä. Täytyypä nyt kysäistä, onko mitään tarkempaa ohjeistusta asiasta olemassa, kun vastinekaan ei ottanut taulun luonteeseen ja välkkeen sääntöihin sen suuremmin kantaa. Kirjoitin keväällä aiheen innoittamana utopiatekstin mainoksettomasta kaupungista.
Tämäkin työmaa olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti läpi, niin minimoidaan haitat ympäröiville kiinteistöille ja keskustassa kävijöille.
Tuleva toriaukio viime viikolla. Tästä ei voi mennä kuin parempaan!
§176: Nakertajantien pysäköinti
Halssilaan rakennetaan parkkipaikkoja tien reunaan. Jyväskylässä rakennetaan edelleen pysäköintiä julkisella rahalla teiden varsille. Nyt rakennetaan 15 paikkaa, ja määrää on ”arvioitu tarvittavan vähintään 10 paikkaa”.
Olen pitkään miettinyt Japanin mallin paremmuutta, jossa pysäköinti on pitkälti markkinaehtoista ja auton omistaminen vaatii todistuksen pysäköintipaikasta. Lopputuloksena on vähemmän autoja per henkilö, ei kadunvarsiparkkeja ja viihtyisämpää kävelykokemusta kapeilla kaduilla (kaavamääräysten erot toki myös vaikuttavat tähän). Toisaalta Japanissa toki rakennetaan tiet edelleen todella vahvasti autoliikenteen ehdoilla käsittämättömän leveiksi ja sivuutetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet, eli kaikki ei ole paremmin. Rajoitukset kuitenkin johtavat siihen, että auton hallinnan kulut ovat enemmän auton käyttäjän eikä kaikkien kuntalaisten vastuulla.
Tiesuunnitelma on herättänyt yllättävän paljon (ihan perusteltujakin!) kommentteja. Muistutuksissa toivotaan panostuksia liikenneturvallisuuteen, joihin katusuunnitelma vastaa hidastetöyssyjen muodossa. Jäin miettimään, miksi Nakertajantieltä on läpiajo sallittu aina Revonkujalle asti. Katkaisemalla väylä sopivista kohdista se ei olisi niin houkutteleva satunnainen ajoharjoittelurata tai vaihtoehtoreitti Vaajakoskentielle.
Samalla luvataan lisätä Halssilanmäen kevarin ja Nakertajantien risteykseen kärkikolmio. Muutaman kerran mäkeä alas pyörällä tulleena pyörätien jyrkkyys on melkoinen ja risteys ei todellakaan ole paras mahdollinen. Suurin osa liikenteestä kulkee jäljistä päätellen keskustan suuntaan, joka vaatii n. 110 asteen kääntymistä jyrkässä mäessä. Ei ihme, että paikka tuntuu vaaralliselta. Pelkällä kolmiolla asiaa ei korjata, vaan se vaatisi koko kohdan loiventamista.
Parissakin vastineessa puhutaan polusta, jota kaupunki ei ole huomioinut. Googlen katunäkymissä polku näyttää olevan Lumikonkujan kohdalla ja lähempänä mutkaa (allaolevassa kuvassa punaiset viivat), Trailmapissa/OpenStreetMapissa ne tulevat juuri kolmosparkkipaikan kohdalle (vihreät viivat). Luotan kyllä enemmän valokuviin, ja niiden perusteella parkkipaikan pitäisi asettua polkujen väliin. Oletettavasti polut löytävät uuden reitin luonnostaan parkkipaikan rakennuttuakin, riippumatta siitä mitä kaupunki tekee.
