Kaupunkirakenne­lautakunta 16.12.2025

Ilona menee vuoden viimeiseen kokoukseen. Paljon asioita listalla, joista osa onneksi lähinnä hallinnollisia.

§217 Ilmoitusasiat

  • Pitkäkatu 25:n kaava ei saanut valituslupaa KHO:lta, joten muutos astuu voimaan 12.12.
  • Viime kokouksessa 2.12. käsitelty Laajavuoren kaava on julkisesti esittelyssä keskustelu- ja työpajaillassa 15.12. Kaava aiheutti paljon pohdiskelua Vihreiden ryhmässä (luontoarvot vs matkailuyritykset vs liikuntapalvelut) ja sen perusteella esitettiin sen palautusta valmisteluun siten, että valmistellaan vaihtoehtoinen luonnos ilman pohjoisrinnettä ja sen aiheuttamia muutoksia maastoon. Esitys meni läpi, joten tähän palataan vielä ensi vuonna.
  • Kaksi esittelyä tulossa, joista ekologinen kompensaatio ja Heikkilän kaava vaikuttaa mielenkiintoiselta. Materiaalit eivät ole vielä tulleet, joten jäädään odottamaan.

§220 Jyväskylän yleiskaava 2050

Tätä käsiteltiin 26.8. lautakunnassa, ja tuolloin ei vielä päästy kaavaehdotukseen asti vaan pyydettiin toinen luonnos, jossa palautteet yms. tarkennukset on otettu huomioon.

Tämä on niitä kohtia joista kaipaisi paperista lakanaa tuijoteltavaksi + aiempaa luonnosta vertailtavaksi, tietokoneen näytöltä kun pystyy käytännössä keskittymään vain yhteen palaseen kerrallaan.

Isoin muutos on Korpilahdella, jossa Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosa pidetään voimassa, eikä sitä korvata uudella yleiskaavalla. Toinen muutos on Lehesvuoren maa-ainesalue, joka on nyt hajautettu pariin eri paikkaan. Muutokset ensimmäiseen luonnokseen ovat noin muuten kohtuullisen pieniä. Arvostan, miten monessa kohtaa on haluttu ylläpitää luontoarvoja, mm. kartalle nostettujen puro- ja norouomien suhteen.

Yksi yleiskaavan arvokkaista puroista Mustalammen länsipuolella.

Kahteen keskustelua herättäneeseen kohtaan ei lopulta tehty muutoksia: Köhniöntaus ja Nenäinniemi.

Köhniöntaus on keskusteluttanut myös meidän ryhmässä. Toisaalta paikka on asutuksen kannalta saavutettavalla paikalla (etenkin jos lähialueelle osuisi joskus lähijunaseisake), mutta siellä on myös hienoja luontoarvoja, jotka menetettäisiin asutuksen myötä. Tässäkin olisi ekologisen kompensaation paikka, jos paikka myllätään. Tätä arvioitiin uudestaan tähän kaavaluonnokseen, mutta on pidetty edelleen pientalovaltaisena taajama-alueena.

Toinen lisätarkastelu tehtiin Nenäinniemen länsireunasta (Maso/Huhtalahti), jonka osalta on tullut ihan lähiaikoinakin lautakunnalle toiveita edistää täydennysrakentamista. Kaavassa se olisi jäämässä luontoalueeksi osana Kuokkalan rantojen viherrakennetta. Koen tiettyä jääviyttä alueella asuvana, koska nautin kyllä kuljeskelusta entisen kivilouhimon polkuverkostolla. Alueella on tehty vuoden sisällä hakkuutöitä, mutta ne eivät siis ainakaan vielä ennakoi rakentamista.

§221 Käyttösuunnitelma jne

Talousarvio on käsitelty kaupungin tasolla, joten katsotaan menot ja työvoiman määrä nyt myös toimialan tasolla. Tällä mennään.

§222 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Suhdanneriski on nostettu ykköseksi, ja sen vaikutuksesta budjetointiin on puhuttu pitkin syksyä. Toisena on sopimusosaamiseen liittyvät riskit, millä voi oikeasti olla suuriakin vaikutuksia kaupungin budjettiin tai maineeseen. Kolmantena henkilöstön kuormitus + ”bussikerroin”, kun osaamista keskittyy tietyille ihmisille. Myös maininnat hyvinvointialueyhteistyöstä ja huoltovarmuudesta, tottakai.

Tähän liittynee löyhästi myös kokouksen otto-oikeuslistalla mainittu päätös keskeyttää Satamakadun ja Siltakadun pyöräteiden hankinta, koska tarjouspyyntöä on korjattava laajemmin. Jos tämä on johtunut mainituista riskeistä (osaamisen keskittyminen, ylikuormitus jne), voidaan tässä nähdä yksi esiintymä niiden realisoitumisesta. Tarjouskilpailun uusiminen vie resursseja, jotka voitaisiin käyttää muuhunkin.

§223 Toimintasääntö

Tehdään pieniä muutoksia viranhaltijoiden toimintavaltaan, tärkeimpänä mikroliikenneluvan päätökset katupäällikölle. Hyvältä näyttää.

§224 Investointiohjelma

Liittyy budjettikäsittelyyn, ei yllätyksiä tässä vaiheessa. Aloitetaan Asema-aukion torin rakentaminen, tehdään Hipposta, rakennetaan loppuun hankkeita (Tourujoki, Kuokkalan tori…) jne. Paljon on kohteita ympäri kaupunkia!

Jossain kohtaa puhuttiin lintutornien kunnostustarpeesta, niille ja luontopoluille on pieni varaus olemassa.

Aurinkoa ottamassa Hämeenlahden lintutornilla. Se on jopa ihan ehjä. Lintuja en osaa varsinaisesti bongailla…

§225 Pysäköinnin periaatteet

Tätä esiteltiin viime kokouksessa, nyt sama paperi päätöskierroksella. Pohdin laajemmin periaatteita tuolloin.

§226 Ulkomainosten sijoittaminen

Samoin tätä esiteltiin viimeksi ja kirjoitin silloin enemmän.

Tuuletan kyllä kovasti sitä, että säädöksissä on mukana oma pidemmän ajan itkun aihe: kirkkausrajoitus hämärän ja pimeän aikaan ja yösammutus!

Kuinkahan moni mainostaulu on tällä hetkellä väärässä paikassa tai liian kirkas? Mainokseton kaupunki, täältä tullaan?

Saadaankohan Paviljongin mainostaulu jatkossa himmeämmäksi?

§227 Kaavoituskatsaus

Kaupungissa on nyt 150 000 asukasta, tavoitteena n. 161 500 kymmenen vuoden päästä. Kaavoitusta ja tonttitarjontaa lisätään sen mukaisesti. Katsaus sijoittaa työn alla olevat kaava-alueet helpommin hahmotettavasti kartalle. Suurta osaa näistä tutkailtiin myös syksymmällä, kun lautakunta kävi linkkiajelulla. Jos siis kiinnostaa, mitkä alueet kehittyvät seuraavaksi, tämä sen kertoo!

§228 Maankäyttösopimus, Ruusala 2

Liittyy seuraavaan käsiteltävään kohtaan 229, jossa käsitellään Pappilanrinteelle Palokanorren ja Ritopohjantien eteläpuolelle kaavoitettua kerros- ja rivitaloasuntojen aluetta. Sovitaan osapuolien kanssa maiden luovutuksista ja käytöstä.

§229 Pappilanniityn asemakaava

Ollut pitkissä kantimissa ja odottanut Palokanorren parannusta. Nyt kun se on alkamassa, kaava on ollut keväällä lautakunnassa ja kesällä nähtävänä.

Palokanorsi ja liikenne yleisesti puhuttaa paljon palautteissa ja nettiadressissa. Todellisuudessahan liikenneongelmia ei koskaan ratkaista laajentamalla teitä, vaan kehittämällä vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Superlinkit ovat olleet palvelutasoparannus joukkoliikenteelle, mutta Palokan alueella tarvittaisiin todellisuudessa radikaalimpaa muutosta, joko nopeammalla BRT-tyyppisellä runkolinjalla, tai sitten vaaleissa utopisoimallani ratikkalinjalla. Palokan alueelle ei toistaiseksi pystytä helposti toteuttamaan raideliikennettä toisin kuin moneen muuhun kaupunginosaan, vaan se vaatisi suurempia infrainvestointeja.

Melutasot rakennusten sisällä ja tontilla pystytään varmasti pitämään vähintään samalla tasolla kuin vastaavissa paikoissa muuallakin kaupungissa. Oleskelupihatkin on suunniteltu hyvin suojatuiksi. Ajoyhteys Ritopohjantien kautta tuntuu vähän hankalalta, mutta kai se on jotenkin järkevästi toteutettavissa.

§230 Maankäyttösopimus, Puistola

Liittyy vastaavasti kohtaan 231.

§231 Yrjönkatu 36 asemakaava

Tätä käsiteltiin viimeksi 8.9. kokouksessa, nyt saatu lausunnot nähtävilläolon jälkeen. Pientä ristivetoa eri tahojen osalta hiilijalanjäljen pienentämisen ja museoarvojen suhteen, mutta ei mitään radikaalia.

Kaava menee tämän jälkeen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kiinnostaa edelleen miten tässä lopulta käy, tuleeko uusi talo vai korotetaanko vanhaa!

§232 Murtoselän ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Tämä taas oli marraskuussa. Ei muistutuksia eikä muutoksia, kumotaan osittain kuten esitetty.

§233 Kotaniemenkuja 5 -asemakaava

Tämä tuli syyskuussa nähtäville ja siitä poiki yksi muistutus, jonka sisältö on suurin piirtein samaa kuin aiemmissakin palautteissa. Tällä mennään ilman muutoksia.

§234 Poikkeamispäätös (Tikkakoski) ja §235 (Vaajakoski)

JVA hakee muutosta, jotta sotaveteraanien asuntoja saataisiin normaaleiksi asunnoiksi ja keittiö- ja ruokailutilat toimitiloiksi. Syynä pääosin se, että veteraaneja ei pian enää ole. Kaupunki puoltaa näiltä osin, poistumistiet yms. vaativat vielä rakentamisluvan hakemista.

Vähän niin ja näin, meneekö järkevästi pelkällä poikkeamisella vai pitäisikö hakea kaavamuutosta, mutta mennään nyt tähän tyyliin. Voisi toki selvittää, missä raja menee.

Lähteäkö lähteelle?

Karttakuvan palat Sippulanniemestä vuosina 1984 ja 2025. Lähde erottuu molemmissa selkeästi.

Bongasin lokakuussa Sippulanniemen eteläpäästä kartalta lähteen merkin. Lähde erottuu myös vanhoissa karttakuvissa. Kävimme siis iltaretkellä kurkistamassa, mitä paikasta löytyy.

Paljastui, että paikassa on ollut jossain vaiheessa kaivorakenteet, ja lähde on ollut aktiivisessa käytössä. Kaupunki on ennallistanut paikan viitisentoista vuotta sitten. Käyntipäivänä lähteestä pulppusi hiljalleen vettä, joka valui alarinteeseen.

Alueella on myös enemmän polkuja kuin mikään karttapalvelu paljastaa, mikä ei yllätä näin asutuksen kupeessa. Tarkemmalla tutkailulla lähde erottuu myös suunnistuskartoissa, en ole vaan kiinnittänyt siihen huomiota eikä oma rata ole kertaakaan mennyt tuonne asti.

Jäin pohtimaan, että Jyväskylässä on tällä hetkellä kaksi käytössä olevaa, valvottua lähdettä. Toinen on Laajavuoren kupeessa Haukkalassa ja toinen Vaajakosken perukoilla Kaunisharjussa.

Aiemmin lähteitä on ollut enemmän. Muistan Roninmäessä olleen lähteen, joka on poistunut karttakuvien (2009, 2017) perusteella samoihin aikoihin kun rakenteet on purettu Sippulanniemestä. Yritin etsiä nettiarkistoista kaupungin päätöstä, joka olisi saattanut paljastaa muutkin kohteet, mutta en löytänyt. Kysymällä varmaan selviäisi, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Suomen Luonto -lehti julkaisi syksyllä artikkelin lähteistä. Sen mukaan Suomessa on luultavasti huomattavasti enemmän lähteitä kuin on arvioitu. Emme osaa huomata arjessa ja sitä kautta arvostaa pienvesiä, enkä itsekään ole alkanut kiinnittää huomiota lähteisiin, lämpäreisiin, puroihin ja noroihin ennen aktiivisempaa suunnistusharrastamista.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Jyväskylän seudulla asuneet ihmiset ovat hakeneet juomavesiään aikana ennen pysyvää vedenjakeluverkostoa. Lähteet ovat siinäkin mielessä osa kulttuuriperintöämme.

Kuvat on julkaistu alun perin Instagramissa. Karttakuvat MML, vanhatkartat.fi.