Kaupunkirakenne­lautakunta 24.11.2026

Marraskuisessa etäkokouksessa raha-asiaa, kaavoja ja katuja. Ilona pääsee näillä näkymin tälläkin kertaa kokoustamaan.

§ 189 Ilmoitusasiat

Useampi kuntalaisaloite:

  • Venevalkama Alavajärven rantaan. Kaupunki on hankkinut maa-alueen omistukseensa ja kehottanut poistaa alueella pitkään säilytettyjä veneitä. Kaupungin vastauksessa todetaan, että alueelle pitäisi ensin säätää asemakaava.
  • Lisää parkkipaikkoja Tammitielle. Kaupungin näkökulmasta alueella on kohtuullisen välimatkan päässä tarpeeksi parkkipaikkoja. Sivuhuomiona kaupungin karttapalvelussa on nyt saatavilla yleiset pysäköintialueet -taso.
  • Hidasteita Haperontielle. Kaupunki on arvioinut vuosi sitten hyväksytyn pisteytysjärjestelmän mukaisesti (kara 11.11.2025) tilanteen ja todennut, että töyssy ei ole tarkoituksenmukainen. Nopeusmittausten perusteella paikalla noudatetaan rajoituksia hyvin.
  • Leikkipuisto kaikenikäisille. Ajatusta kannatetaan ja mitään yksittäistä puistoa ei luvata rakentaa, mutta todetaan monilla puistoilla olevan jo tämäntyylisiä rakenteita.

Kaupungin neljännesvuosikatsaus kaupunkirakennepalvelujen osalta (liittyy kohtaan § 191). Suuria käänteitä taloudessa ei ole tapahtunut, joten kara-palvelujen kate toteutunee 3,6 miljoonaa euroa heikompana kuin talousarviossa. Tästä suurin osa johtuu tontinmyynneistä, jotka ovat pakkasella viisi miljoonaa euroa.

Tontinvuokrat sen sijaan toteutuvat suurempina, minkä oletan liittyvän siihen, että tyhjiä tontteja ei rakenneta (tontit nykyään ensin vuokrataan, ja myydään rakennusten valmistuttua). Muuten vuoden tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Joukkoliikenne on 300 000 e plussalla!

Lisäksi esittelyt:

  • Korjausvelan tilanne ja ennuste. Tästä keskusteltiin budjettia käsitellessä pari kuukautta sitten, mikä olisi sopiva taso taklata korjausvelkaa. Kaupungilta luvattiin tämän takia asiasta esitys. Materiaaleja ei ole vielä tätä kirjoittaessa saatavilla.
  • Yritystonttien hinnoittelu, liittyy kohtaan § 192.

§ 191 Määrärahamuutokset 2026

Edellämainittuun neljännesvuosikatsaukseen liittyen muutetaan määrärahaa tälle vuodelle, jolloin kara-palvelujen toimintakate on n. -20,7 miljoonaa (hyväksytyssä talousarviossa -16,8 miljoonaa). Ei hyvä.

§ 192 Yritystonttien hinnoittelu

Tonttitarjontaa on, kun olisi vaan ostajia. Ensi vuodeksi ei esitetä hinnankorotuksia, enkä tässä tilanteessa näe niitä tarpeelliseksikaan. Hinnoittelu perustuu teollisuus- ja toimitilatonttien osalta maapohjan hintaan ja liike- ja toimistotonttien osalta rakennusoikeuteen ja asuntotonttien hinnoitteluun. Tarkemmat hinnat löytyvät liitekartasta teollisuusalueittain.

§ 193 Määräalan osto

Ostetaan Puuppolasta Kalmujoen itäpuolelta alue maa-ainesten käsittelyä ja sijoitusta varten. Alue on yleiskaavatyössä tunnistettu tähän tarkoitukseen sopivana.

Piirsin ostettavan alan suurin piirtein peruskartalle. Se paljastaa tälläkin alueella vinon pinon ojitettuja soita. Mahdollisen maa-aineskäsittelyn ympäristöluvassa otettaneen huomioon vesiensuojelukysymykset.

Tämä alue ei ole itselle niin tuttu, vaikka ohi olenkin pyöräillyt Tikkakosken suuntaan.

§ 194 Oikaisuvaatimus

Siltakadun uusien pyöräteiden mahdollinen liukkaus on puhuttanut mediassa ja tämä tapaus oli jopa lehdessä. Ongelmana ei hakijan mukaan ole punainen pinnoite, josta kaupunki on teettäny kitkamittaukset, vaan valkoinen suojatiemassa.

Pinnoitteiden kitkakertoimista keskusteltiin myös pyöräteiden avajaisissa lokakuun alussa. Omakin kokemus on, että punainen massa on vähintään yhtä pitävä kuin viereinen asvaltti, mutta valkoiset merkinnät tuntuvat liukkaammilta. Suojatiemerkinnät on lisäksi tehty melko tiheästi, jolloin niiden väliin ei ole jäänyt paljoa punaista pintaa. Kaupunki ei ole ilmeisesti mitannut valkoisen pinnoitteen kitka-arvoja.

Lehtorannantien suuntaan keskustasta kääntyvä mutka on melko tiukka yli 90 asteen käännös.

Lumihangesta näkyy oikojien määrää sekä kävellen että pyörällä. Kaupungin ajatus on ymmärtääkseni istuttaa ensi keväänä tuohon paikkaan jotain estämään oikomista.

Kaupunki hylkää vaatimuksen, oletettavasti suurimpana syynä on se, että faktatietoa kaikista kitkakertoimista ei ole saatavilla. Asian käsittelyyn toki jälleen kerran palaa enemmän rahaa kuin korvausvaatimus on.

§ 195 Säynätsalon satama

Kaavaa käsiteltiin 11.8. ja kaavaehdotuksesta on tullut palautteita. Niiden perusteella on hiukan joustavoitettu kaavamääräyksiä. Seuraavaksi kaava jatkaa siis valtuustoon hyväksyttäväksi.

Tässäkään kokouksessa ei ole jostain syystä liitteenä yhdessäkään kohdassa täydellisiä palautteita, vaikka kerta koosteissa mainitaan “Alkuperäiset lyhentämättömät muistutukset ovat mukana kaavaan liittyvässä päätöksenteossa.” Täytyypä tarkistaa, mistä on kyse.

§ 196 Tähtiniemi

Korpilahden Tähtiniemen luonnos oli nähtävillä 17.6. käsittelyn jälkeen ja tuottanut palautteita. Niiden perusteella on muutettu kaavamääräyksiä: yksi omakotitontti on poistettu ja muutettu lähivirkistysalueeksi, tarkennettu luonnon ja rakennusten suojelun määräyksiä ja korjattu kulkureittien sijoittelua todellisuuden mukaisiksi.

Tämän jälkeen kaavaehdotus nähtäville ja eteenpäin prosessissa.

§ 197 Teletie 1

Tätä Korpilahden entisen päiväkodin kohdetta käsiteltiin 29.4. Lausunnot tulleet museolta ja LVV:ltä, joista ensimmäinen kiittelee kulttuuriperinnön huomioimista. Näiden pohjalta pieniä teknisiä muutoksia, joten muutosehdotus nähtäville ja eteenpäin.

Olisi kiva nähdä, että uudet kaavat saisivat aikaan kiinnostusta Korpilahtea kohtaan, mutta veikkaan, että pelkästään nämä kaavamuutokset eivät lisää taajaman vetovoimaa, etenkin kun esim. Humak on lopettanut toimintansa siellä.

§ 198 Cygnaeuksenkatu 1

Valtion keskitettyä virastotoimintaansa Sinetti-rakennukseen ruutukaava-alueen toiseen päähän alun perin Keski-Suomen läänin tarpeisiin rakennettu Cygnaeustalo on jäämässä tyhjilleen. Kiinteistön omistaja on hakenut muutosta kaavaan keväällä, jotta ainakin osaan rakennusta voisi sijoittaa asumis- ja majoitustilaa.

Asuimme aikanaan lähes Cygnaeustalon naapurissa. Sateenkaari talon yllä toukokuussa 2009.

Tärkeää olisi keksiä rakennukselle jotain käyttöä, koska tyhjillään siitä ei ole suurta iloa. Tällä hetkellä keskusta-alueella taitaa olla edelleen ylitarjontaa toimistotiloista, joten siinä mielessä asumisen edistäminen olisi perusteltua. Tilojen muutos on järkevämpää verrattuna purkamiseen ja uudisrakentamiseen.

Kaavaselosteessa oleva tilankäyttöluonnos.

Asuntosiipeä suunnitellaan rakennuksen järvenpuoleiselle osalle, mikä on järkevää. Kaava nostaa esille tärkeänä Hannikaisenkadun puuston, joka suojaa jalankulku- ja pyörätietä ja viilentää kesällä rakennusta. Näidenkin pitäisi antaa kasvaa vielä kymmeniä vuosia suuremmiksi.

Marraskuun harmaus ei ole parasta mainosta rakennukselle.

Kaupunki on optimistinen poistaessaan piha-alueilta pysäköintialuemerkinnät, “jolloin tonttivihreää ja oleskelualueita on mahdollisuus lisätä”, kun luonnoskuvissa parkkipaikat ovat edelleen samoissa paikoissa kuin ennenkin. Vihreyden lisääminen edistäisi tälläkin alueella hulevesien hallintaa.

Parkkipaikoista puheen ollen plussana kaavassa myös kannustus niiden sijoitteluun parkkitaloihin sekä yhteiskäyttöautonormi, joka vähentää parkkipaikkavaatimusta. Tälle alueelle muuttavista suurin osa on varmasti autottomia.

Historiallinen, harvojen tuntema Rantapuisto (joka ei ole vuosiin sijainnut rannassa) on mainittu kaavaselostuksessa.

Rantapuisto tammikuussa 2012. Cygnaeustalo oikealla.

Kaavaehdotus nähtäville, tämä muutos on niin pieni että siitä pääsee lopulta päättämään lautakunta.

§ 199 Lehtokatu

Jatketaan parkkipaikoilla: taas rakennetaan niitä lisää. Toisaalla niitä toivotaan lisää eikä rakenneta, tässä taas muistutuksessa vastustetaan. Tuntuu sinänsä hölmöltä, että tähän paikkaan tehdään yleinen parkkialue, kun heti valoristeyksen toisella puolella on Savelan S-marketin laaja parkkikenttä. Siellä toki on nykyään 2 h kiekkorajoitus…

Samoin toisella puolella Onkapannun kiinteistöjen pihat ovat pelkkää parkkipaikkaa, jotka ovat puoliksi tyhjillään, puoliksi täyteen pakattuja, ja vieläpä kellonajoittain vaihdellen, koska parkkipaikat ovat kiinteistökohtaisia. Nyt paikkoihin hukataan hurjasti tilaa, kun yhteisillä parkkialueilla tarvetta voitaisiin optimoida paremmin.

§ 200 Kirrinkydöntie

Jyskässä varaudutaan Tammirinteen tulevan kaava-alueen rakentamiseen parantamalla Kirrinkydöntietä.

Muistutuksia on tekstisisällössä otettu huomioon (mm. Sireenitien kohdan suojatien asemointi suhteessa siltä tulevaan jalkakäytävään ja pyörätiehen), mutta asemapiirustuksessa muutoksia ei näy. Laitoinpa tästäkin viestiä.

Suunnitelmasta puuttuu juurikin tämän kohdan muutokset, jota pitkin Googlen kamera-auto on oikaissut. Ihmettelin tätä jo kesäkuussa, kun käsiteltiin läheisen tontin kaavamuutosta.

§ 201 Rantakuja

Köyhänojaan laskee hurjia määriä vettä ympäristöstä. Sen yläjuoksu Köhniönjärven suunnalla on kaunis, vaikka onkin asutuksen, Keuruuntien ja rautatien ympäröimä. Kukkumäessä on tulvinut useana keväänä ja Rantakuja on jouduttu sulkemaan väliaikaisesti sen takia. Tulvimisen riskinä on luultavasti pahimmassa tapauksessa Keuruun suunnan rautatien penkereen romahtaminen.

Suljettu Rantakuja huhtikuussa 2024. Tulvavedet on johdettu ratapenkereen ojiin.

Nyt kaupunki on suunnitellut uuden ylityksen, joka vähentää tulvariskejä. Reitin siirtyessä hiukan länteen päin myös tasoristeys siirretään.

Muistutuksissakin on todettu Rantakujan olevan osa pyöräilyn pääreitistöä. Esimerkiksi Kuokkalan alueen eteläosista tullessa sen kautta kuljetaan Novaan ja jopa Keltinmäen suuntaan.

Mutkitteleva uusi linjaus ei ole optimaalinen, mutta ymmärrettävä. Toivotaan ratkaisun auttavan tulevaisuudessa!

§ 202 Tilkunlammentie

Tämä käsiteltiin jo 2.6. mutta otetaan nyt uudelleen maastonmuotojen selkeydyttyä, kun linjauksia on hiukan muutettu korkojen osalta.

Tien pohjoisreunan kupeessa tuli taas pummattua muutama viikko sitten Mastokurkossa. Eipä sitä kyllä osannut siinä hetkessä hahmottaa mitenkään.

Suunnistuksessa tavoitteena ei ole tehdä näin paljoa mutkaa rastille tullessa. Avohakkuualue, johon tie ja tontit rakentuvat, on merkitty kielletyksi alueeksi rastin eteläpuolella.

Kaupunkirakenne­lautakunta 3.11.2026

Lautakunta kokoustaa näin loppuvuodesta tiiviillä tahdilla. Ilona pääsee tällä kertaa kokoukseen, joten seuraan sivusta.

§ 182 Ilmoitusasiat

Huhtakeskuksen ja Kanavuoren asemakaavat ovat tulleet voimaan, samoin kuin valitusprosessin jälkeen Ylämyllyjärvi II.

Esittelyissä kaupunkiluontosuunnitelma, jonka luonnos on tulossa nähtäville. Tällä toteutetaan EU:n biodiversiteettistrategiaa ja ennallistamisasetusta, ja oletettavasti myös reagoidaan OECD:n tutkimukseen, jonka mukaan Jyväskylässä on Suomen kaupungeista toiseksi kuumin lämpösaareke. Kesällä oli myös asukaskysely, johon muistan vastanneeni.

Kasvillisuuden lisäämisen ja hulevesien hallinnan toimenpiteet tiiviisti rakennetuilla alueilla eivät pitäisi olla tässä kohtaa kovin yllättäviä, suunnitelma tullee kohdentamaan toimia koviten helteestä kärsiville alueille.

Esittelyissä myös seudullinen kestävän liikenteen suunnitelma, joka myös kumpuaa EU-tasolta. Tarkoitus on tarkastella Jyväskylän ja ympäröivien kuntien liikennejärjestelmää kokonaisuutena, ja sitä on edistetty jo yhteistyössä kuntien kanssa. Nyt haetaan myös Jyväskylän näkemystä.

Tässä pitäisi lobata jälleen kerran lihasvoimin liikkumisen helppoutta ja joukkoliikennemahdollisuuksia raiteilla ja kumipyörillä. Juuri pari päivää sitten Keski-Suomen nuorisovaltuuston kokousta seuratessani noiduin hiljaa mielessäni, kun yksi nuorista joutui poistumaan jo ennen viittä, jotta pääsee bussilla kotipaikkakunnalleen. Joukkoliikenteen palvelutason romahtaminen 2000-luvulla vaikuttaa erityisesti heihin, jotka eivät itse voi ajaa autoa.

§ 183 Viranhaltijapäätökset

Siltakadun pyörätiemuutokset ovat jatkuneet siihen suuntaan mitä avajaisissa puhuttiin. Lokakuun viimeisellä viikolla Ainolanrannan ylityspaikalle tuli pyöräsuojatie, koska tarkastelun perusteella autoilijat muutenkin väistivät aina pyöräilijöitä. ”Tyynyksi” rakennettu ylityspaikka on hyvä esimerkki siitä, miten liikennesuunnittelu vaikuttaa suoraan ihmisten käyttäytymiseen.

Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat nyt etuajo-oikeutettuja.

Muutos selkeyttää väistämissääntöjä ja parantaa pyöräilijän oikeusturvaa onnettomuustilanteessa. Tämän lisäksi Schaumanin puistotien risteykseen on tulossa nuolivalo Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville, sitä ei ole vielä toteutettu. Saa nähdä, miten uusi rytmitys vaikuttaa niin autoliikenteeseen kuin suoraan menevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vihreän kestoon.

Muuratsalossa Kortepellontien yksityistiellä tehdään sähköverkon saneerausta, ja historiallisista syistä tien katuvalot ovat olleet kaupungin vastuulla. Nyt kun sähkötolpat poistuvat, pitäisi tilalle pystyttää katuvalot. Koska kyseessä on yksityistie, kaupunki ei ole oletuksena rakentamassa uusia valaisimia, vaan pyrkii eroon valaistusvastuusta. Käytännössä päätetään purkaa tievalaistus ko. osuudelta, mutta tiekunnalla on mahdollisuus hankkia pylväät itselleen ja ottaa valaistuksen järjestämisen omalle vastuulleen jatkossa.

Lisäksi useassa päätöksessä on mainittu vanhoja ystäviäni pysäköintijärjestelyjä ja mainostauluja.

§ 184 Määräalojen myyminen

Toyotan rallitallin tutkimuskeskus jatkaa rakentumistaan Majajärvelle, en harmillisesti kerennyt mukaan avoimien ovien päivään syyskuun lopulla (ksml, yle). Talli haluaa ostaa nykyisellään kaupungin omistuksessa ja tallille vuokrattuna olevan testirata-alueen itselleen.

Kaupunki on viime vuosina sitoutunut kovasti Toyotan investointeihin. Globaalilla tasolla toimivan yrityksen tytäryhtiön asettuminen Jyväskylään on toki talousmielessä hieno juttu (etenkin kun uusien sääntöjen ralliautoissa Toyotalla on näillä näkymin vahva asema) ja liikuntapääkaupunkiin sopii myös kilpa-autoilun huipputallin päämaja. Sääli vaan on, että autoteollisuus on niin kovasti läsnä ja motivoi edelleen tekemään sellaisia ratkaisuja liikennepoliitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa, jotka edistävät yksityisautoilukeskeisyyttä.

Toyotan suhde vaihtoehtoisiin polttoaineisiin on ollut vuosien mittaan hankala. Hybriditeknologiassa se on ollut etujoukoissa ja kehittänyt moottorit todella pitkälle, mutta täyssähköautoja se on alkanut valmistaa vasta vähän pakon edessä. Investoinnit vetyautoiluun näkyvät Cefmof-säätiön toiminnassa ja ”vihreän vedyn” projekteina Jyväskylän seudulla. Vedyllä tullee olemaan liikenteessä jonkinlainen paikka tulevaisuudessa, mutta globaali trendi on ollut selkeä: akustoihin perustuva liikenne on selvästi se, mihin isossa kuvassa siirrytään. Toistaiseksi litiumakkujen raaka-aineita on riittänyt kattamaan kysynnän.

Sivujuonteena tuli mieleen onkohan testirata-aluetta kaavailtu Jukolan viestin kisakeskukseksi 30-luvulla, jos Suunta Jyväskylän kisahakemus menee läpi?

§ 185 Airanteentie

Luonnos oli 25.8. käsittelyn jälkeen kommenttikierroksella ja nyt pienten viilausten myötä saaadaan ehdotus nähtäville. Tämäkin menee lopulta valtuustolle hyväksyttäväksi.

Airanteentien maisemaa elokuun lopulla. Kaava-alue tien vasemmalla puolella.

Kaupunkirakenne­lautakunta 20.10.2026

Varsinainen jäsen Ilona on estynyt, joten pääsen taas kokoustamaan. Tällä kertaa hyte-lautakunta on onneksi vasta seuraavana päivänä. Pari kaavaa ja tiesuunnitelmaa lähinnä luvassa.

§ 168 Ilmoitusasiat

Kuntalaisaloite kehottaa jälleen kerran kaupunkia ottamaan jalkakäytävät talvihoitoon, johon ei vaan edelleenkään ole varaa.

Luvassa myös toritoiminnan esittelyä oletettavasti uudella torilla, materiaali ei vielä saatavilla.

§ 169 Viranhaltijapäätökset

Näissä on tälläkin kertaa jänniä juttuja, pari mielenkiintoista nostoa…

Schaumanin puistotien pyörätiet muuttuvat yksisuuntaisiksi nyt kun Siltakadun remontti on valmistunut (piipahdin avajaisissa lokakuun alussa, bongaa Miika kuvista). Tämä muutos saattaa mennä ihmisiltä ohi ilman aktiivista tiedotusta.

Työt olikin jo tehty kun ajoin paikasta ohi perjantaina. Joitain aiemmin väärin päin olleita pyörän kuvia asvaltissa oli vissiin yritetty fiksailla, mutta yksi kaksisuuntaisuuden merkki oli ehkä unohtunut paikalleen ja jotain muutakin outoa taisi olla Uno Savolan kadun risteyksessä. Pitäisi käydä kurkkaamassa tarkemmin.

Muutos on pääosin liikenneturvallisuutta lisäävä, tilastojen valossa yksisuuntaisuus on turvallisempaa kuin kaksisuuntaisuus. Ikuinen tuska on edelleen se, että pyörätiet kulkevat Blomstedinkadun kohdalla ahtaasti talojen sivulla, osittain messujen logistiikan takia äärettömän leveäksi rakennetun tien ja osittain pysäköinnin takia. Schaumanin puistotie on oman aikansa näköinen tämän osalta, kadunvarsipysäköintiä ja tonttikohtaista pysäköintiä ei luultavasti enää tänä päivänä Lutakkoon tehtäisi, vaan se keskitettäisiin parkkitaloihin.

Kirkkopuistoon ollaan palauttamassa historiallinen hevosten juottokaivorakennus, joka on ollut tilapäissäilytyksessä lähes 100 vuotta Könkkölän tilalla ja nyt kunnostettu. Tämä onkin jännä nähdä paikallaan.

§ 170 Kevään kokousajat

Karan kokoukset ovat keväällä keskiviikkoisin, onneksi vain kaksi päällekkäisyyttä hyte-lautakunnan kanssa, jos sattuu niin ettei Ilona pääse näihin kokouksiin.

§ 171 Käsittelymaksut

Liikenteenohjauslaitteiden suostumushakemusten käsittelymaksulla tarkoitetaan kaupungin laskuttamaa kustannusta siitä, kun se tarkistaa lain mukaisesti, ovatko yksityisteillä ja kiinteistöillä olevat liikennemerkit, lisäkilvet, puomit yms. liikenteenohjauslaitteet lain ja tarkoituksenmukaisia.

Päätetään käsittelymaksuista vuoden 2027 alusta alkaen. Esityksessä ei kerrota aiempaa summaa, eli onko niin, että näitä on tähän mennessä käsitelty ilmaiseksi?

§ 172 Täyden kympin keskustavisio

Tätä esiteltiin viimeksi edellisessä kokouksessa 30.9. ja nyt päätetään keskustan kehityksen seuraavista suuntaviivoista. Hienoa on, miten kävelykeskusta laajenee Kauppakadun ja Asemakadun muotoiseksi ristiksi, olisi hyvä saada sitä vielä isommalle alueelle.

En ole vielä täysin lämmennyt siltakortteleiden konseptille. Vähän mietityttää myös Lyseon korttelin kohtalo, joka on vielä täysin auki, mutta tässä puhutaan edelleen kulttuurikorttelivisiosta. Ja toki siihen kytkeytyvästä kaupunginkirjaston tulevaisuudesta. Näistä varmaan jotain keskustelua syntyy.

§ 173 Määräalan ostaminen (Nuutti)

Hankitaan kaupungille lisää metsämaata. Taaskaan liitteinä ei ole tausta-aineistona maan hinta-arviota.

Tälle tontille on ollut kaavassakin varaus läntiselle kehätielle, mutta uusimmat suunnitelmat ovat siirtäneet sen lännemmäksi, jos sitä nyt koskaan edes toteutetaan. Nyt tämä osto taitaa lähinnä kasvattaa kaupungin metsäomaisuutta.

Ote kaupungin karttapalvelusta löytyvästä kaavaselostuksesta, joka paljastaa miten pitkissä kantimissa kehätie on. Ostettava ala jää hitusen ulos kartan vasemmasta yläkulmasta.

§ 174 Apilakaari

Kaavamuutos asetettiin nähtäville 19.5. ja palautteita on tullut. LVV muistuttaa vesistönsuojelun tarpeesta rakennusvaiheessa. Liito-oravia on havaittu eri paikoin kaava-alueella ja sen läheisyydessä. Lähialueen asukkaat ovat huolissaan virkistysmetsästään ja liikenteestä. Ei suuria yllätyksiä siis palautteissa eikä kaupungin vastineissa. Uusi kaava ei kuitenkaan käytännössä suuremmin muuta maankäyttöä alueella, vaan asettuu samaan kohtaan kuin aiempikin.

Palautteita ei ole tällä kertaa erikseen luettavana, on vain tiivistelmä. Silloin tällöin kaupungin tulkinta ei ole ihan täysin vastannut sitä mitä itse ymmärrän palautetekstistä, joten niiden puute on vähän niin ja näin.

Googlen menneiden vuosien katunäkymissä voi ihastella kerrostaloja, jotka eivät koskaan toteutuneet.

§ 175 Löylykatu

Purettavan Mäki-Matin päiväkodin kaavaluonnos oli nähtävillä 17.3. kokouksen jälkeen. Näistäkään palautteista ei ole kokonaisia palautetekstejä suoraan saatavina, vaan pelkät tiivistelmät.

Näkökulmia on tullut liittyen rakennusten sijoitteluun tontilla ja liikenteeseen. Kaavaa on muutettu siten, että kahden kerrostalomaisen rakennuksen lisäksi tontille saa rakentaa 100 k-m² pientalon. Jossain määrin harmittaa, miten iso osa tontin pinta-alasta hukkuu pysäköintiin, mutta hulevesien hallinnan näkökulmasta on hyvä, että parkkipaikka pitää toteuttaa vettä läpäisevällä pintamateriaalilla.

Plussaa säilytettävien puiden alueesta.

Päiväkodin edustaa maaliskuussa 2026. Hiukan purettavan muurin taakse tulisi isomman talon julkisivu.

§ 176 Varikkotie

Katusuunnitelma Kanavuoren luolastolle vievälle tielle. Perusparannetaan ja asvaltoidaan nykyinen sorapintainen reitti. Ei yllätyksiä.

§ 177 Rajaharjuntie, Ojaharjuntie, Ojaperä

Kaunisharjun katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä jo kolme vuotta sitten mutta niitä ei ikinä tuotu lautakunnalle asti.

Mietityttää, onko välttämätöntä, että Ojaharjuntieltä on liittymä Kaunisharjuntielle, se kun on kohtuullisen hankalasti mäessä ja risteää yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien yli. Tontteja reunustavat kuusiaidat luovat lisäksi näkemäesteen. Ajo voisi tapahtua turvallisemmin mäen päältä Väliharjuntien kautta.

Katunäkymästä näkee, miten pyöräilijä voi tulla oikealta ylämäestä yllättäen.

Suurin osa Vaajakosken suunnan pyöräilijöistä luultavasti kulkee Rajaharjuntietä pitkin sen päässä olevalle kevarille, mutta esimerkiksi Kivilammen suuntaan kulkiessa risteys on haastava. Tästä voisin taas jutustella, kun aina pyöräilijöiden turvallisuudesta päädyn puhumaan.

§ 178 Kirrintie

Hallinnollisen päätöksen myötä maantie siirtyy elinvoimakeskukselta kaupungille kaduksi. Tietä uusittiin samalla, kun Tikkakosken moottoritien rakentamisen yhteydessä muotoiltiin Kirrin liittymää uudelleen. Mielenkiintoista että päätös tehdään takautuvasti 15.10. alkaen.

Kaupunkirakenne­lautakunta 30.9.2026

Syyskuun toinen ja taas poikkeuksellisesti keskiviikkona oleva kara-kokous on ainakin listaltaan lyhyt, ja sisältää pääosin Kukkulan alueen asioita. Ilonan pitäisi päästä tällä kertaa paikalle.

§ 160 Ilmoitusasiat

Kuokkalan sillan yksisuuntaiset pyörätiet ovat valmistuneet kesän mittaan. Siltakadun risteyksen turvallisuudesta puhuttiin lyhyesti lautakunnassa alkukesästä, ja nyt on joku tehnyt asiasta kuntalaisaloitteenkin, jossa pyydetään nuolivaloa Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville autoille. Kaupungin vastineessa pelätään liikenteen ruuhkautumista nuolivalon myötä.

Tässähän on monta asiaa, johon voisi tarttua, alkaen jo siitä, että silta on ollut paikallaan yli 35 vuotta, ja nyt vasta on herätty siihen, miten korkeiksi pyöräilijöiden vauhdit voivat nousta sillalta alas valuessa. Nurkkahan on ahdas ja näkemäesteinen kerrostalon takia. Pyöräilijöille on jätetty ahdas väli, samalla kun autoille on varattu leveimmillään neljä suoraan menevää tai kääntyvää kaistaa, “ettei liikenne vaan ruuhkautuisi”. Liikennesuunnittelun perusehtona on edelleenkin siis autoliikenteen sujuvuus.

Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat tilastojen mukaan turvallisempia kuin kaksisuuntaiset. Todennäköisesti paikassa säännöllisesti pyörällä tai autolla ajavat ja sen riskin tuntevat ihmiset tietävät, että pään tulee kääntyä aktiivisesti ja vauhtia pitää ottaa pois. Pyöräilijöiden kasvaneen määrän sillan pohjoispuolella pitäisi lisätä myös autoilijoiden huomiota oikealle kääntyessä.

Työmaan aikaisista järjestelyistäkin voisi sanoa monenlaista, mutta ei nyt mennä tässä siihen.

Käydään läpi tulevaisuuden keskustavisiota. Keskustaa on myllätty viime vuodet ja uudistaminen jatkuu vielä jonkin aikaa, kun sen vetovoimaa lisätään kulttuuripalveluiden keskittämisellä ja Siltakortteleilla. Kulttuurikortteli ja kirjaston kiinteistön tulevaisuus pohdituttaa, samoin Siltakorttelien taloudellinen järki.

Esittelyissä myös Seppälänkankaan datakeskushankkeen eteneminen. Tätä toivottiin viime kokouksen lopussa. Datakeskuksista olen avautunut muutamaan kertaan, varmasti kiinnostus on sekä hankkeen työllisyysvaikutuksiin että sen ympäristölle negatiivisiin puoliin.

§ 161 Viranhaltijapäätökset

Päätöksissä näkyy Kauramäen alueen rakentamisen edistyminen niin kadunrakentamisen kuin tonttimyyntien osalta, viime aikojen tapahtumat sekä puistoalueiden kunnostusta.

Tilkunlammentieltä Jokipaikantien kohdalle kulkeva jyrkkä jalankulun ja pyöräilyn reitti näköjään peruskunnostetaan samalle paikalle pelkällä viranhaltijapäätöksellä, suunnitelma ei ole ollut nähtävillä kuten muut Kauramäen tiet. Tämä on kuitenkin Kauramäen päältä katsottuna pääreitti kohti markettialuetta ja keskustaa.

Parannettavan pätkän valtatien 9 alittava tunneli huhtikuussa 2026.

Vaajakoskella uusitaan huonokuntoisia hopeasalavia Palokunnanpuistossa, joka ei ole päätöksen mukaan herättänyt kommentteja, Olen vähän yllättynyt tästä, koska yleensä puiden kaataminen näkyy aina mediassa. Ehkä sitten kun työt alkavat ja on liian myöhäistä.

Pohjanlammen koirapuisto on uusinnassa. Työt ovat käytännössä alkaneet välittömästi vihersuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Nythän kaupungilla on kaksi koirapuistoa, jotka ovat poissa käytöstä, Pohjanlampi ja Taulumäki. Taulumäellä on sentään korvaava paikka, mutta Pohjanlammella ei väliaikaista puistoa ole.

Koirapuiston rakenteet oli 27.9.2026 mennessä purettu ja osa puista kaadettu.

§ 162-163 Kukkulan aloituskortteli

Tehdään Kukkulan aloituskorttelista maankäyttösopimus ja heitetään alkukesästä viimeksi käsitelty ja sen jälkeen nähtävillä ollut kaava valtuustolle hyväksyttäväksi.

Kaavaan saatiin alkukankeuden jälkeen merkintöjä säilytettävästä puustosta, ihan kaikkia isoimpia ei ikävä kyllä säästetä. Kukkulalla on liito-oravien elinpiiri, joka velvoittaa ensisijaisesti säilyttämään olemassa olevaa vehreyttä ja täydentämään sitä uusilla istutuksilla. Näistä pitäisi olla iloa myös alueen asukkaille.

Heippa, sädesairaala!

§ 164 Kukkumäentie 28 A/C

Tätä käsiteltiin 11.8.2026. Lähinnä hallinnollinen kaavamuutos voidaan hyväksyä, kun ei ole herättänyt suuria tunteita.

Kaupunkirakenne­lautakunta 9.9.2026

Lyhyt lista, jossa pääosin raha-asiaa ja vieläpä etänä. Ilona on estynyt, joten pääsen kokoustamaan (ja kokouksen jälkeen hyte-lautakuntaan).

§ 152 Ilmoitusasiat

Talvihoidon kilpailutus on tehty alkuvuoden ja kesän aikana. Esittelyssä käydään läpi, miten työt organisoidaan. Kilpailutus on tehty seitsemälle alueelle, joita voidaan tarkentaa talvikaudella lisää.

Talvella aluevastaava ohjaa, minkätyyppiselle lähdölle lähdetään missäkin vaiheessa (aurataanko mitä ja missä järjestyksessä). Julkinen palvelu on olemassa, josta voi seurata aurauksen etenemistä. Täytyy yrittää muistaa tänä talvena tutkailla sitä aktiivisemmin, kun aiemmin on unohtunut.

Aiempien talvien perusteella keskustellaan varmaan taas tonttiliittymien avaamisesta ja jalkakäytävien puhdistusvastuista. Varmaan joku sana pitää heittää yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden auraamisesta ja siitä, miten aurausta ei ainakaan joillain pätkillä tehdä tasaisen yhtenäisesti pääväylät ensin -meiningillä.

§ 153 Viranhaltijapäätökset

Aina näissä joku mielenkiintoinen osuu silmään, tällä kertaa viherpalvelupäällikön “Tuomiojärven harjun ennallistaminen paahdeympäristöksi”, joka koskee entistä mäkihyppymonttua uusien kuntoportaiden vieressä. Tulee julkiseksi vasta 9.9., niin ei ole vielä istutussuunnitelmaa yms. saatavilla. Vaikuttaa silti hyvältä.

§ 154 Talousarvio 2027

Käydään läpi toimialan budjettiehdotusta ensi vuodelle. Kaupunginhallitus on 1.6. päättänyt kehyksen, jonka puitteissa toimitaan. Isoimmat riskit budjetin paukkumiselle ovat samat kuin ennenkin, talvihoidon kustannukset, rakentamisen suhdanne ja joukkoliikenteen kysyntä.

Rahoituksen tiukkuuden takia myös katuverkon korjausvelka jatkaa kevyttä kasvuaan, joka jyrkkenee vuonna 2030. Seuraavalla valtuustokaudella on siis pieni pommi luvassa tämän osalta. Pitäisi löytää jostain noin puoli miljoonaa tähän korvamerkityksi. Ja tässähän pitää muistaa, että kalleimmat kadut suhteessa asukaslukuun ovat ne, joiden varrella asuu vähiten asukkaita. Tiheämmällä alueella asuvat käytännössä subventoivat omakotialueilla asuvien (esim. minun) infraa.

Hulevesistä saadaan lisätuloja (käytännössä varmaankin hulevesimaksun kautta). Ledivalot vähentävät valaistuskustannuksia, mutta niiden asentaminen maksaa. Vuoden 2027 lopussa arvioidaan yli 90 % kaikista valaisimista vaihdetun ledeiksi.

Pientä laskua henkilötyövuosissa, mikä ei varmaan helpota aiemmissa raporteissa mainittua hektisyyttä toimialalla.

Tiukalla ollaan joka vuosi eurojen kanssa. Tässä pitäisi varmaan jotain puhua siitä, miten kiinteistöverotus pitäisi uudistaa isommassa kuvassa, mutta se taisi jäädä viimeisimmässä hallituksen kehysriihessä limboon. 

§ 155 Kunnallistekniikan investointiohjelma 2027

Uudet kohteet ensisijalla, vanhojen saneeraukset työnnetään tulevaisuuteen. Isoiten näkyvä on Palokanorren uusiminen, joka päässee vihdoin alkamaan. Tourujoen kunnostus tipahtaa pois menoista, Kuokkalan sillan valaistuksen korjaamiseen on varattu rahaa. Autiojoen kunnostusta suunnitellaan, mutta kunnostus alkaisi vasta 2028. Vähän jäätiin miettimään, oliko aikataulu aiemminkin näin vai onko työnnetty eteenpäin.

Huomattiin myös, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kohteita on hävinnyt verrattuna viime vuoden listaan. Tämä vaatinee reagointia.

§ 156 Ylistönmäentie

Kielo haluaa yhdistää kaksi omistamaansa tonttia ja rakentaa uudisrakennuksen Ylistönmäentien ja Ohjelmakaaren risteykseen. Samalla käyttötarkoitus muuttuu painottamaan enemmän varastotoimintaa (joita on syntynyt Kuokkalan alueelle viime vuosina aika paljon). Vaikuttaa siis siltä, että toimistotiloissa on aika paljon vajaakäyttöä.

Havainnekuvissa näkyy eteläpuolen hallimainen uudisrakennus, mutta en saanut materiaaleista ihan selvää, säilyykö pohjoispään rakennus sellaisenaan, vai uudistetaanko sitäkin. Jotain liittymämuutoksia oli myös tekstin perusteella luvassa.

Voisi mainita jotain siitä, miten nykyisellään pyörällä tai kävellen ei ole selvää reittiä rakennusten oville etenkään metsän kautta kulkevalta kevarilta. Muistan ihmetelleeni tuolla (silloisella Protomolla) järjestetyn Global/Finnish Game Jamin 2014 (aika kulkee liian nopeasti, en muistanyt yhtään kuvanneeni tuollaista videota) yhteydessä, mistä virallisesti pitäisi kulkea, eikä reitistö ole siitä oikeastaan muuttunut.

Kaava-alueen eteläpuolen hiekkakenttä on ollut pysäköintikäytössä, mutta kaupungin omistuksessa. Mikähän diili tässä on, kun kaavassa kyseessä on “ohjeellinen yleinen pysäköintialue”, mutta kentälle on rakennettu lämpötolpat ja pysäköinti on sallittu vain kiinteistön parkkiluvalla?

Luonnoksesta ei käytännössä tullut palautteita, seuraavaksi ehdotusvaihetta kohti. Tuskin tulee siinäkään.