Syyskuun toinen ja taas poikkeuksellisesti keskiviikkona oleva kara-kokous on ainakin listaltaan lyhyt, ja sisältää pääosin Kukkulan alueen asioita. Ilonan pitäisi päästä tällä kertaa paikalle.
§ 160 Ilmoitusasiat
Kuokkalan sillan yksisuuntaiset pyörätiet ovat valmistuneet kesän mittaan. Siltakadun risteyksen turvallisuudesta puhuttiin lyhyesti lautakunnassa alkukesästä, ja nyt on joku tehnyt asiasta kuntalaisaloitteenkin, jossa pyydetään nuolivaloa Kuokkalasta Lutakon suuntaan kääntyville autoille. Kaupungin vastineessa pelätään liikenteen ruuhkautumista nuolivalon myötä.
Tässähän on monta asiaa, johon voisi tarttua, alkaen jo siitä, että silta on ollut paikallaan yli 35 vuotta, ja nyt vasta on herätty siihen, miten korkeiksi pyöräilijöiden vauhdit voivat nousta sillalta alas valuessa. Nurkkahan on ahdas ja näkemäesteinen kerrostalon takia. Pyöräilijöille on jätetty ahdas väli, samalla kun autoille on varattu leveimmillään neljä suoraan menevää tai kääntyvää kaistaa, “ettei liikenne vaan ruuhkautuisi”. Liikennesuunnittelun perusehtona on edelleenkin siis autoliikenteen sujuvuus.
Yksisuuntaiset pyöräväylät ovat tilastojen mukaan turvallisempia kuin kaksisuuntaiset. Todennäköisesti paikassa säännöllisesti pyörällä tai autolla ajavat ja sen riskin tuntevat ihmiset tietävät, että pään tulee kääntyä aktiivisesti ja vauhtia pitää ottaa pois. Pyöräilijöiden kasvaneen määrän sillan pohjoispuolella pitäisi lisätä myös autoilijoiden huomiota oikealle kääntyessä.
Työmaan aikaisista järjestelyistäkin voisi sanoa monenlaista, mutta ei nyt mennä tässä siihen.
Käydään läpi tulevaisuuden keskustavisiota. Keskustaa on myllätty viime vuodet ja uudistaminen jatkuu vielä jonkin aikaa, kun sen vetovoimaa lisätään kulttuuripalveluiden keskittämisellä ja Siltakortteleilla. Kulttuurikortteli ja kirjaston kiinteistön tulevaisuus pohdituttaa, samoin Siltakorttelien taloudellinen järki.
Esittelyissä myös Seppälänkankaan datakeskushankkeen eteneminen. Tätä toivottiin viime kokouksen lopussa. Datakeskuksista olen avautunut muutamaan kertaan, varmasti kiinnostus on sekä hankkeen työllisyysvaikutuksiin että sen ympäristölle negatiivisiin puoliin.
§ 161 Viranhaltijapäätökset
Päätöksissä näkyy Kauramäen alueen rakentamisen edistyminen niin kadunrakentamisen kuin tonttimyyntien osalta, viime aikojen tapahtumat sekä puistoalueiden kunnostusta.
Tilkunlammentieltä Jokipaikantien kohdalle kulkeva jyrkkä jalankulun ja pyöräilyn reitti näköjään peruskunnostetaan samalle paikalle pelkällä viranhaltijapäätöksellä, suunnitelma ei ole ollut nähtävillä kuten muut Kauramäen tiet. Tämä on kuitenkin Kauramäen päältä katsottuna pääreitti kohti markettialuetta ja keskustaa.
Parannettavan pätkän valtatien 9 alittava tunneli huhtikuussa 2026.
Vaajakoskella uusitaan huonokuntoisia hopeasalavia Palokunnanpuistossa, joka ei ole päätöksen mukaan herättänyt kommentteja, Olen vähän yllättynyt tästä, koska yleensä puiden kaataminen näkyy aina mediassa. Ehkä sitten kun työt alkavat ja on liian myöhäistä.
Pohjanlammen koirapuisto on uusinnassa. Työt ovat käytännössä alkaneet välittömästi vihersuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Nythän kaupungilla on kaksi koirapuistoa, jotka ovat poissa käytöstä, Pohjanlampi ja Taulumäki. Taulumäellä on sentään korvaava paikka, mutta Pohjanlammella ei väliaikaista puistoa ole.
Koirapuiston rakenteet oli 27.9.2026 mennessä purettu ja osa puista kaadettu.
§ 162-163 Kukkulan aloituskortteli
Tehdään Kukkulan aloituskorttelista maankäyttösopimus ja heitetään alkukesästä viimeksi käsitelty ja sen jälkeen nähtävillä ollut kaava valtuustolle hyväksyttäväksi.
Kaavaan saatiin alkukankeuden jälkeen merkintöjä säilytettävästä puustosta, ihan kaikkia isoimpia ei ikävä kyllä säästetä. Kukkulalla on liito-oravien elinpiiri, joka velvoittaa ensisijaisesti säilyttämään olemassa olevaa vehreyttä ja täydentämään sitä uusilla istutuksilla. Näistä pitäisi olla iloa myös alueen asukkaille.
Heippa, sädesairaala!
§ 164 Kukkumäentie 28 A/C
Tätä käsiteltiin 11.8.2026. Lähinnä hallinnollinen kaavamuutos voidaan hyväksyä, kun ei ole herättänyt suuria tunteita.
Lyhyt lista, jossa pääosin raha-asiaa ja vieläpä etänä. Ilona on estynyt, joten pääsen kokoustamaan (ja kokouksen jälkeen hyte-lautakuntaan).
§ 152 Ilmoitusasiat
Talvihoidon kilpailutus on tehty alkuvuoden ja kesän aikana. Esittelyssä käydään läpi, miten työt organisoidaan. Kilpailutus on tehty seitsemälle alueelle, joita voidaan tarkentaa talvikaudella lisää.
Talvella aluevastaava ohjaa, minkätyyppiselle lähdölle lähdetään missäkin vaiheessa (aurataanko mitä ja missä järjestyksessä). Julkinen palvelu on olemassa, josta voi seurata aurauksen etenemistä. Täytyy yrittää muistaa tänä talvena tutkailla sitä aktiivisemmin, kun aiemmin on unohtunut.
Aiempien talvien perusteella keskustellaan varmaan taas tonttiliittymien avaamisesta ja jalkakäytävien puhdistusvastuista. Varmaan joku sana pitää heittää yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden auraamisesta ja siitä, miten aurausta ei ainakaan joillain pätkillä tehdä tasaisen yhtenäisesti pääväylät ensin -meiningillä.
§ 153 Viranhaltijapäätökset
Aina näissä joku mielenkiintoinen osuu silmään, tällä kertaa viherpalvelupäällikön “Tuomiojärven harjun ennallistaminen paahdeympäristöksi”, joka koskee entistä mäkihyppymonttua uusien kuntoportaiden vieressä. Tulee julkiseksi vasta 9.9., niin ei ole vielä istutussuunnitelmaa yms. saatavilla. Vaikuttaa silti hyvältä.
§ 154 Talousarvio 2027
Käydään läpi toimialan budjettiehdotusta ensi vuodelle. Kaupunginhallitus on 1.6. päättänyt kehyksen, jonka puitteissa toimitaan. Isoimmat riskit budjetin paukkumiselle ovat samat kuin ennenkin, talvihoidon kustannukset, rakentamisen suhdanne ja joukkoliikenteen kysyntä.
Rahoituksen tiukkuuden takia myös katuverkon korjausvelka jatkaa kevyttä kasvuaan, joka jyrkkenee vuonna 2030. Seuraavalla valtuustokaudella on siis pieni pommi luvassa tämän osalta. Pitäisi löytää jostain noin puoli miljoonaa tähän korvamerkityksi. Ja tässähän pitää muistaa, että kalleimmat kadut suhteessa asukaslukuun ovat ne, joiden varrella asuu vähiten asukkaita. Tiheämmällä alueella asuvat käytännössä subventoivat omakotialueilla asuvien (esim. minun) infraa.
Hulevesistä saadaan lisätuloja (käytännössä varmaankin hulevesimaksun kautta). Ledivalot vähentävät valaistuskustannuksia, mutta niiden asentaminen maksaa. Vuoden 2027 lopussa arvioidaan yli 90 % kaikista valaisimista vaihdetun ledeiksi.
Pientä laskua henkilötyövuosissa, mikä ei varmaan helpota aiemmissa raporteissa mainittua hektisyyttä toimialalla.
Tiukalla ollaan joka vuosi eurojen kanssa. Tässä pitäisi varmaan jotain puhua siitä, miten kiinteistöverotus pitäisi uudistaa isommassa kuvassa, mutta se taisi jäädä viimeisimmässä hallituksen kehysriihessä limboon.
§ 155 Kunnallistekniikan investointiohjelma 2027
Uudet kohteet ensisijalla, vanhojen saneeraukset työnnetään tulevaisuuteen. Isoiten näkyvä on Palokanorren uusiminen, joka päässee vihdoin alkamaan. Tourujoen kunnostus tipahtaa pois menoista, Kuokkalan sillan valaistuksen korjaamiseen on varattu rahaa. Autiojoen kunnostusta suunnitellaan, mutta kunnostus alkaisi vasta 2028. Vähän jäätiin miettimään, oliko aikataulu aiemminkin näin vai onko työnnetty eteenpäin.
Huomattiin myös, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kohteita on hävinnyt verrattuna viime vuoden listaan. Tämä vaatinee reagointia.
§ 156 Ylistönmäentie
Kielo haluaa yhdistää kaksi omistamaansa tonttia ja rakentaa uudisrakennuksen Ylistönmäentien ja Ohjelmakaaren risteykseen. Samalla käyttötarkoitus muuttuu painottamaan enemmän varastotoimintaa (joita on syntynyt Kuokkalan alueelle viime vuosina aika paljon). Vaikuttaa siis siltä, että toimistotiloissa on aika paljon vajaakäyttöä.
Havainnekuvissa näkyy eteläpuolen hallimainen uudisrakennus, mutta en saanut materiaaleista ihan selvää, säilyykö pohjoispään rakennus sellaisenaan, vai uudistetaanko sitäkin. Jotain liittymämuutoksia oli myös tekstin perusteella luvassa.
Voisi mainita jotain siitä, miten nykyisellään pyörällä tai kävellen ei ole selvää reittiä rakennusten oville etenkään metsän kautta kulkevalta kevarilta. Muistan ihmetelleeni tuolla (silloisella Protomolla) järjestetyn Global/Finnish Game Jamin 2014 (aika kulkee liian nopeasti, en muistanyt yhtään kuvanneeni tuollaista videota) yhteydessä, mistä virallisesti pitäisi kulkea, eikä reitistö ole siitä oikeastaan muuttunut.
Kaava-alueen eteläpuolen hiekkakenttä on ollut pysäköintikäytössä, mutta kaupungin omistuksessa. Mikähän diili tässä on, kun kaavassa kyseessä on “ohjeellinen yleinen pysäköintialue”, mutta kentälle on rakennettu lämpötolpat ja pysäköinti on sallittu vain kiinteistön parkkiluvalla?
Luonnoksesta ei käytännössä tullut palautteita, seuraavaksi ehdotusvaihetta kohti. Tuskin tulee siinäkään.
Toimialalla tapahtuu positiivisia asioita, mutta budjetti paukkuu. Toimintakatteessa ollaan tällä hetkellä 3,6 miljoonaa miinuksella verrattuna talousarvioon, mistä voi tulla sanomista. Prosentuaalinen heitto on aikamoinen, yli 20 % enemmän kuin arvioitu.
Lähes koko summa selittyy sillä, etteivät tontit mene kaupaksi. Syyt eivät ole yllättäviä, talouden taantuma ja (heiluttelee käsiä ympärilleen) muut globaalit kriisit vaikuttavat isoimpina tekijöinä. Pysäköintimaksujen päätyminen perintään on myös signaali ainakin näiden ihmisten heikosta taloustilanteesta.
Investointien tilanteessa ei näy mitään suuria yllätyksiä, Tammirinne ja Ylä-Myllyjärvi viivästyvät ensi vuodelle valitusten takia (tosin jos tonttimyynti ei vedä nytkään…), Hannikaisenkadun remontti taas suunnitelmien hitaan valmistumisen takia. Tuossa ei ole tietääkseni valituksia hidastamassa, niin mikähän sitä sotkee?
Kuntalaisaloite virallisesta kulkureitistä Seppäläntien ja Sorastajantien välille
Autokeskeinen suunnittelu on johtanut siihen, että autolla on suoraviivaista ajaa Tokmannin pihasta Bilteman parkkipaikalle aina vaan oikealle kääntäen, mutta virallinen reitti kävelijälle tai pyöräilijälle sisältää viisi suojatietä (joista kaksi valoissa odotellen) ja kaksi näkemäesteistä tunnelia. Epävirallinen reitti on toki olemassa ja kulkee Kuolemankuoppien polkuverkoston kautta.
Oikoreitti on maaperän kulumisen perusteella kovassa käytössä.
Kaupungin vastauksessa särähtää siis korvaan “toimivat ja turvalliset” yhteydet (“joskin kiertäen”), joista ainakaan toimiva ei mielestäni toteudu. On ymmärrettävää, että yhteyksiä kehitetään vasta siinä vaiheessa, jos ja kun Laukaantietä jatkokehitetään. Omasta mielestänikin ilmakuvassakin erottuva vakiintunut polku palvelee tervejalkaisia kulkijoita toistaiseksi kohtalaisesti, mutta esimerkiksi pyörätuolilla liikkuminen on todennäköisesti mahdotonta.
Kuntalaisaloite Hyppyritien avaamisesta jatkuvaan käyttöön
Laajavuoren huipulle ei sen sijaan pääse kuin mäkikahvion ja näkötornin aukioloaikoina autolla. Yhteyden kehittäminen on keskeinen osa Laajavuoren kaavamuutosta (josta lisää alla). Tie pitäisi kunnostaa, jos haluttaisiin lisätä liikennettä nykyisestä, ja siihen uuden kaavan linjausmuutokset perustuvat.
Esittely: Laajavuoren kaavan palautteet
Muistelen, että alkuperäisen aikataulun mukaan Laajavuoren kaavasta olisi päästy päättämään jo kesän jälkeen, mutta palautevyöry on vaatinut lisäajan ottamista.
Lisää luontoselvityksiä on tehty ja niitä ja varsinaisia palautteita päästään kahlaamaan läpi sitten kun kaava tulee seuraavalla kerralla käsittelyyn.
Omissa keskusteluissani on tullut viime aikoina ilmi Vuorilammen hankala asema sekä lumetuksen vedenottopaikkana että uima- ja hyppyharjoittelupaikkana. Kuivat kesät ja vedenotto ovat johtaneet lammen pinnan laskuun ja se on alkanut pikkuhiljaa rehevöityä. Samaan aikaan sen rannalle on rakennettu saunamaailma, jonka brändi on tunnettu jo sen verran laajasti, että siitä tullaan nauttimaan kauempaakin. Tämä ei ole kestävä asetelma, ja lumetuksen jatkuva tarve puhuu lisärinteiden rakentamista vastaan, ainakin jos vesi otetaan edelleen Vuorilammesta.
Vuorilammen rantakallioissa erottuu, miten paljon pinta on alentunut.
Ja kävinhän minä kesällä Laajavuoressa suunnistamassakin. Lähdin minulle poikkeuksellisesti ihan väärään suuntaan, ja jätin leikin kesken, kun en saanut tarkkaa otetta sijaintiini. Talousmetsän hakkuujätteiden kopsuessa säärisuojiin mietin, miten Laajavuori voi olla samaan aikaan yksi kaupungin tunnustetuimmista metsäalueista, mutta sen suojeltu ala on melko pirstaleinen. Ja voiko kovin kummoista luonnontilaa varsinaisesti edes pystyä rakentamaan, kun alueella kulkee niin paljon ihmisiä päivittäin. Etenkin vuoren länsipuolelle olisi mahdollisuus yhdistää laajempi yhtenäinen suojeluverkosto, jos tahtoa olisi. Se toki vaatisi karsimista metsätalouden tavoitteista.
Pro tip: oikeaan suuntaan kulkemalla rastin löytyminen on todennäköisempää.
Esittely: Jyväskylän malli ja kara-palvelut
Keväällä esitelty työttömyyden taklaamiseen pyrkivä malli vaikuttaa myös kaupunkirakennepalveluihin. Uusille yrityksille on jo nyt tarjolla laajasti tontteja. Kaavoituksen ja lupien prosessien tulee olla sujuvia, jos halutaan helpottaa uuden toiminnan käynnistämistä.
Esittelyissä on myös ensi vuoden talousarvio, mutta samaan tapaan kuin viime kerralla, aineistoja ei ole tätä kirjoittaessa saatavilla.
§ 141 Kansallisarkiston lausuntopyyntö
Kansallisarkisto on valmistelemassa ilmakuvien, katunäkymien ja niiden laserkeilausten tietoaineistojen säilytystä, ja pohjaksi otetaan se datasetti, jota Espoo, Helsinki ja Vantaa käyttävät. Prosessi on lähtenyt liikkeelle ko. kuntien esityksestä. Liitteenä olevaa lausuntopyynnön pdf-muotoon käännettyä exceltaulukkoa on mahdoton hahmottaa satoine tyhjine riveineen.
Kaupungille tämä on pääosin ok. IT-asiantuntijasilmin katsottuna tässä ehkä oleellinen kysymys on se, syntyykö kaupungille jonkinlaisia kustannuksia potentiaalisista datamuutoksista, vai tukevatko olemassa olevat järjestelmät uutta mallia jo nyt. Koska tässä pyritään yhtenäistämään arkistointitapoja siihen, miten niitä tehdään pääkaupunkiseudulla, mietityttää, pitääkö mahdollisista näiden kuntien tuottamia aineistoja kattavammista sisällöistä sopia edelleen erikseen arkistolaitoksen kanssa.
Ensimmäinen mainonnasta puhuva pykälä. Tapahtumaopasteet kaupungin katualueilla ovat toistaiseksi olleet maksuttomia. Jatkossa perittäisiin 15 euroa per opaste. Ottaen huomioon mainostaulujen määrän kasvun kaupunkikuvassa viime vuosina, rahan keruu on perusteltua.
Ilmaisen hyödykkeen muuttaminen maksulliseksi myös kannustaa taloustieteen teorioiden mukaisesti mainostajaa miettimään, kuinka paljon mainoksia kannattaa asettaa ja minne. Tietenkin tässä myös syödään “alkaen 40 e / vko” mainostolppayrittäjän tuloja, kun on mahdollista mainostaa edullisemmin lyömällä mainokset vain maahan, samaan tapaan kuin ilmainen pysäköinti syö parkkihalliyrittäjien tuottoja. Voisi miettiä, olisiko syytä vaatia korkeampaakin hintaa sillä perusteella.
Oikeaoppisesti kaupungin pitäisi määritellä mainospaikkojen hinnat dynaamiseksi sen perusteella, missä mainoksista on eniten hyötyä tai haittaa, mutta se lisäisi melko paljon byrokratiaa. Tästä on joka tapauksessa hyvä lähteä liikkeelle.
§ 143 Valtuustoaloite: Viihtyisämpi kaupunki mainontaa rajoittamalla
18 valtuutettua on Ira Vainikaisen esityksestä allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan mainonnan vähentämistä kaupunkialueella sekä eettisin että kaupunkikuvallisin perustein.
Uusi mainosnäyttö Kuokkalassa odottamassa levottoman välkkymisen alkua.
Muissakin kaupungeissa on edistetty fossiilimarkkinoinnin kieltoa, joiden lainmukaisuutta ja toimivuutta kaupunki lähtee aloitteen perusteella seuraamaan. Kaivelin esiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan lausunnon aiheesta. Helsingin tapauksessa käy ilmi, että mainossopimuksia tehdään todella pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen: sopimuskausi on voimassa vuoteen 2035 saakka. En ole varma, mille ajalle Jyväskylä on sopimuksia tehnyt, mutta veikkaan, että niissäkin puhutaan todennäköisemmin kymmenestä kuin yksittäisistä vuosista.
Lautakunta hyväksyi päivitetyt ulkomainosohjeet joulukuussa, mikä oli askel hyvään suuntaan. Olen kyllä itse koko ajan enemmän ja enemmän sillä kannalla, että kaupunki voisi kieltää mainonnan laajemminkin. Mainosten olemassaoloa perustellaan niistä saatavalla taloudellisella hyödyllä, ja kaupungin vastauksessa aloitteeseen mainitaan Suomen Ulkomainosliiton selvitys, joka myös korostaa näitä hyötyjä.
Noiduin tuota selvitystä aikanaan kun mainostaulut mainostivat tällä rahalla rakennettavien leikkipuistojen määrää. Powerpointtia kahlaamalla selviää, että mainitusta vajaasta 40 miljoonasta yhteiskunnalle palautuvasta eurosta esimerkiksi 5,6 miljoonaa on “ilmaista medianäkyvyyttä” ja saman verran mainonnan sivutuotteena syntyvää infra-asennusta. Käytettäisiinkö tuota vaihtoehtoiskustannusta sitten julkisen sektorin mainostamiseen vai leikkipuistojen rakentamiseen, on hyvä kysymys. Suorat hyödyt kaupungille ovat lopulta aika pienet, jos jakaa nämä miljoonat kuntien määrällä, jossa suuret mainosyritykset toimivat.
Ulkomainosliiton esityksen slaidi purkaa tarkemmin palautuvien mainostulojen kertymää.
Onko välkkyvien ruutujen esteettömyyshaitta ja kaupunkitilan visuaalinen levottomuus näiden satojen tuhansien eurojen arvoista, onkin sitten poliittinen päätös.
§ 144 Airanteentie
Pappilanrinteellä on purettu Jokelan päiväkoti (kaavassa sitä ollaan vasta purkamassa, mutta menneisyyden Miika saa haukkuja, kun ei ottanut siitä kuvaa pari viikkoa sitten ohi pyöräillessään), ja tilalle rakennetaan uusi.
Kävin siis uudella pyörälenkillä. Puretun päiväkodin tilalle oli jo tullut sitä korvaava Lohikoskelta siirretty rakennus.
On sääli, että vanha päiväkotirakennus on päätynyt sisäilmaongelmien kautta purkuun, koska museo on todennut sen olleen paikallisesti historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde. Nyt menetetään jo 1980-luvulla rakennettua kaupunkikuvahistoriaa.
Päiväkoti ei ole ollut tähän mennessä ollenkaan asemakaavoitettu, nyt muodostettavassa uudessa korttelissa saa toimia sen lisäksi myös muuta opetus- ja lähipalvelutoimintaa. Samalla yhdistetään viereiset rivitalokorttelit yhdeksi kortteliksi, korjaten aiempaa kaavaa niiltä osin kuin se ei vastaa todellisuutta.
Liikenne korostuu alueella. Palokanorren liikennemelu on nostettu yhtenä torjuttavana asiana esille. Lisäksi nostetaan esiin mahdolliset vaaratilanteet eri liikennemuotojen sekoittuessa Airanteentien kohdalla.
Airanteentien risteys ja alue laajemminkin vaatisi jatkosuunnittelussa erityistä huomiota vilkkaana kevyen liikenteen pääreittinä. Virallinen pyöräilyn aluereitti mutkittelee Ritopohjantien ja Palokanorren kautta, mutta käytännössä kaikki Seppälän suunnasta markettialueelle kulkevat luultavasti ajavat torin kohdalta Lukutien ja Rovastintien kautta. Nyt reitti on mutkitteleva ja jalankulku- ja pyörätie on näkemäongelmainen risteysten kohdassa pensasaitojen takia.
Rovastintien pensasaitoja on leikattu, mikä parantaa taas hetkeksi näkyvyyttä. Huomaa kuvaajan suuntaan polkeva, turvallisemman tien reunan valinnut pyöräilijä.Airanteentien risteyksessä kulkureitit ovat epäselvät, kun suojatie ohjaa pusikkoon ja suoremmalla reitillä on kanttikivet.
Kaavaluonnos nähtäville, katsotaan mitä palautteita tulee.
§ 145 Sireenitie
Tontin jakaminen kahdeksi nakutettiin eteenpäin ennen kesälomia. Kommentteja ei tullut, joten muutos hyväksyttäneen sellaisenaan.
§ 146 Oikaisuvaatimus myyntipaikan ehdoista
Kävelykadun käytöstä on tehty linjaukset, joiden mukaan kärrymyynti on mahdollista vain ilta- ja yöaikaan. Ollaan valmiita muuttamaan päätöstä niin, että aikaistetaan viikonloppumyynnin alkamista niiden mukaisesti tunnilla.
§ 147 Oikaisuvaatimus autovahingosta
Auton pohja on vaurioitunut väliaikaisen hidastetöyssyn yli ajaessa. Töyssy ei näytä kuvissa mitenkään erityisen pahalta, mutta se voisi olla paremmin merkitty esim. maalilla. Liikennemerkit toki varoittavat asiasta, joka siirtää vastuun kulkijalle.
Vertailun vuoksi Kuokkalan sillan jyrkät väliaikaiset hidasteet panevat jousituksen koville, mutta ne erottuvat huomiovärityksellään hyvin katutilasta. Väitettyä ylinopeutta voi olla haastavaa jälkikäteen todentaa. Hylkäys perusteltu.
Hyvin erottuva hidastetöyssy, jonka vieressä ilmaisille paikoille laitettuja ”tapahtumaopasteita”.
§148 Poikkeamispäätös
Viime kokouksessa käsittelyssä ollut Ainolankaaren poikkeamisehdotus oli herättänyt tarkennuksen pesulatoiminnoista, johon on nyt vastattu. Edelleen ok.
Kesä on ohi ja lautakuntakausi jatkuu! Tällä kertaa seuraan taas sivusta päätöksiä, kun Ilona pääsee paikalle.
§ 128 Ilmoitusasiat
Useampi kaava saanut lainvoiman. Lisäksi tiedoksi aloitteita ja niiden vastauksia.
Jos on yksi asia tullut tällä lautakuntakaudella vastaan, se on pysäköintiasioiden suuri määrä. Aloitteissa on kaksi pysäköinticasea, joissa toisessa kaivataan lisää parkkeerausta ja toisessa pysäköinnin rajoittamista.
Visalankujalla kaivataan lisää paikkoja ja yhdyn kaupungin vastaukseen: lähialueella on hurjasti parkkipaikkoja niin julkisesti kuin kiinteistöillä. Pappilanrinteen liikuntakeskuksen pysäköinnin käyttöaste on luultavasti melko purskeista liikuntavuorojen mukaan.
Köhniöllä taas ilmenee se, minkä takia edellisessä kokouksessa haluttiin laajentaa maksullisen pysäköinnin aluetta Tourulan suuntaan (katsotaan milloin saadaan uusi ehdotus, kun enemmistö halusi heittää asian uudelleen valmisteluun): maksullisia paikkoja kierretään etsimällä lähialueelta ilmaisia paikkoja.
Tuntuu, että Salokatu olisi vähän turhan kaukana Novasta ollakseen työntekijöiden parkkikäytössä, mutta tiedän (itsekin sitä käyttäneenä) Kangaskadun kautta pääsevän oikopolkua teollisuusradan yli Länsiväylälle. Veikkaan, että autojen lähde on ensisijaisesti Kypärämäen puolella. Oli miten oli, tämän osalta annetaan vielä mennä sormien välistä, sillä varauksella että toimiin voidaan ryhtyä.
Ilmaisena parkkikenttänä jo vuosia toiminut tyhjä tontti Länsiväylän toisella puolella Novasta katsottuna. Yllämainittu oikopolku on selän takana.
Esittelyssä on myös ensi vuoden talousarvion kunnallistekniikan investoinnit, materiaalia ei tätä kirjoittaessa vielä ole saatavilla.
§ 129 Viranhaltijapäätökset
Saa nähdä, tuleeko keskustelua Rovanperän meluisasta kuvauskeikasta tässä tai jossain kohtaa kokousta, mielestäni teiden sulkemisista ei ole mitään viranhaltijan päätöstä meidän lautakuntamme toimialalla.
Tapaus on (rallien ohessa) jälleen hyvä esimerkki, miten helppoa on häiritä asukkaiden elämää ja sulkea katuosuuksia, kun taustalla on bisnestä. Jonkinlaisia sanktiointimahdollisuuksia olisi myös hyvä olla, jos ja kun on toimittu lupaehtojen vastaisesti aikataulun ja tiedottamisen osalta. Oikeuskanslerikin on sattumalta hiljattain linjannut meluilmoituspäätöksistä etenkin toistuvien tapahtumien osalta.
§ 130 Ennallistamissuunnitelma
Kaupunki antaa lausuntoa ympäristöministeriön luonnokseen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, joka siis toimeenpanee EU:n ennallistamisasetusta. Tällä kertaa pykälän liitteenä on myös varsinainen lausuntopyyntö, mistä plussaa valmistelijoille.
Nopealla selaamisella omaan silmään osuu luonnoksen sivulla 9 oleva taulukko 1, josta on pudotettu pois varmaan se jatkokeskustelua eniten värittävä osuus, eli metsien tilanne. Se vaatii kuulemma “neuvotteluja komission kanssa”, jännityksellä odotetaan siis miten Suomen metsien tilaa halutaan tulkita kansallisella ja EU-tasolla.
Esitettyjen toimenpiteiden lisäkustannukset valtiolle ovat lopulta pienemmät kuin odotin, vain 2,7 miljardia euroa. Ne saattaisi saada katettua pelkästään karsimalla pois luonnolle ja ympäristölle haitallisiin yritystukiin yritystukiin suolletut 3,6 miljardia. Se toki on eduskunnan päätettävissä.
Kaupungin vastauksessa nostetaan odotetusti huolia kaupungille koituvista kustannuksista, vaikka tavoitteet noin muuten ovat kannatettavia. Kaupunkivihreästä ja puiden katoamisesta oli juuri viikonloppuna Keskisuomalaisessa iso juttu: puiden säästäminen uudisrakentamisessa pitäisi olla itsestäänselvää jo nyt.
Kaupunki nostaa huoleksi myös sen, että tavoitteita ei voida sälyttää pelkästään sen harteille, vaan tarvitaan yhteistä tekemistä myös yksityisten toimijoiden ja valtion kanssa. Tämäkin on ymmärrettävää, koska muuten toimenpiteet saattavat olla hyvinkin sirpaleisia eikä niistä saada täyttä hyötyä.
§ 131 Rikkoutunut rengas
65 euron vahingonkorvaushakemuksen hylkäämisen takia poltetaan aika paljon enemmän rahaa. Tässä tapauksessa vastuu on kyllä selvästi jollakulla muulla kuin kaupungilla. Se tässä jää epäselväksi eikä kaupunginkaan vastine ota kantaa, onko vaatimuksessa mainittu kaivuutyö ollut kaupungin vai jonkin muun toimijan.
§ 132 Säynätsalon satama
Satama-aluetta nykyaikaistava kaavamuutos on ollut vireillä 2019 alkaen, mutta mennyt jäihin vaneritehtaan lopetettua toimintansa kesällä 2020. Nyt jatketaan käsittelyä vähän uudessa maailmantilanteessa. Alueella toimii edelleen paljon pienempiä yrityksiä, näkyvimpänä nyt käsiteltävällä osalla telakkapalveluita tarjoava Säynätsatama. Toinen lähialueen suurempi työllistäjä on paloautoja valmistava Saurus, joka hyödyntää aluetta mm. koeajoihin.
Maaperä on monin paikoin pilaantunut aiemman teollisuustoiminnan takia, mutta rakentamattomalla ranta-alueella kasvaa osittain säilytettäväksi suunniteltavaa puustoa. Tehdasalue (ja koko Säynätsalon saari) on merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, jonka ilmettä puiden säilyttämisellä pyritään säilyttämään. Tämä toki johtaa siihen, että sataman tukitoiminnot tulee sijoittaa metsikön toiselle puolelle. Katsotaan, miten jatkosuunnittelussa tämä toteutuu.
Yhdessä palautteessa toivotaan, että raskas liikenne voitaisiin ohjata eri reittiä alueelle, jolloin se jäisi pois keskustasta. Tämä olisi kyllä hyvä neuvottelun paikka alueen yritysten kanssa. Entistä rautatiesiltaa ja ratapohjaa voisi hyödyntää yhteyden rakentamiseen (oletettavasti lisätään Väylävirasto soppaan), jos vaan tahtotila löytyisi väsätä väylä vaikka Salen eteläpuolelta Saunatielle.
Kavereiden kanssa nauttimassa nuoruudesta Haikassa kevättalvella 2004. Taustalla kaava-alue ja sen puut kasvamassa.
§ 133 Kukkumäentie 28 A/C
Melko pieni pääosin hallinnollinen muutos, muutetaan kahden Kukkulan alueen rakennuksen käyttötarkoitusta sote-rakennuksista asuinrakennuksiksi. Rakennusten ilmettä ei saa muuttaa suuremmin suojelusäädösten takia. Tämä ok.
§ 134 Poikkeamispäätös (Keljonkangas)
Keljonkankaan keskustan entisen Salen rakennus on rapistunut kohta parikymmentä vuotta paikallaan. Muistan vielä, kun risteyksessä oli lapsuudessani parhaimmillaan kolme kauppaa, Salen lisäksi edelleen olemassa oleva marketti, ja nykyisen pizzerian kiinteistössä kioski…
Hetken jo odottelin, alkaisiko uudisrakentaminen kohta, kun uusi kerrostalon salliva asemakaava astui voimaan 2023, mutta hiljaisuus on jatkunut. Vuonna 2024 on käsitelty edellistä poikkeamislupaa, mutta sekään ei ole johtanut mihinkään.
Poikkeamishakemus todistaa, että rakentamissuunnitelmat ovat edelleen käynnissä. Rakennusta on sijoitettu tontille siten, että on pyritty minimoimaan liikennemelun haitta piha-alueella. Ei esteitä poikkeamiselle, mutta katsotaan eteneekö tämä edelleenkään mihinkään…
§ 135 Poikkeamispäätös (Kuokkala)
Koas haluaa tehostaa Ainolankaaren rakennusten käyttöä ja järjestelee asuntoja uusiksi. Perustelut ovat hyvät.
Taas kerran pysäköintitrendit ja niiden muutokset hämmentävät. Paikkoja on rakennettu alueelle tuolloisen kaavan mukaisesti 1 per asunto (86 kappaletta, joista 13 vieraspaikkoina), ja nykyisillä kaupungin normeilla tarvittaisiin vain 26 paikkaa! Todellisuudessa autopaikkoja on varattuna 42, 58 % käyttöasteella. Siltä ohi lenkkeillessä on näyttänytkin.
Pääsen kevään viimeiseen kokoukseen, kun varsinaisena jäsenenä toimiva Ilona Helle on poissa. Ja kuten toisessa tekstissä totesin, se taas heijastuu hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan, jonka ylimääräinen kokous jää minulta välistä.
§ 110 Ilmoitusasiat
Esittelyissä pysäköintiä (kohdat § 116-117), keskustavisiotyöpajan (johon en kerennyt osallistumaan) tuloksia sekä Tähtiniemen asemakaava (§ 120).
§ 111 Viranhaltijapäätökset
Sattui osumaan silmään pari päätöstä, jotka herättivät ajatuksia.
Katupäällikkö § 48, poliisi varaa Hannikaisenkadun kevyen liikenteen väylän poliisitalon vierestä rallien aikaan poliisiautojen pysäköintiin. Tämä päätös on tehty aiempinakin vuosina, ja joka kerta se on osoitus siitä, miten jalankulusta ja pyöräilystä on helpompi joustaa kuin autoliikenteestä. Autoilla säilyy normaalit kaksi kaistaa etelän suuntaan, vaikka toista niistä voitaisiin hyvin tarjota myös poliisin käyttöön.
Tonttipäällikkö § 89, vahingonkorvauksia lähteen pilaamisesta. Kaupunki on rakentanut Huhtalantietä Kauramäki II -alueella ja lähteen vesi on samentunut. Taustalla on ilmeisesti ollut jotain väärinkäsityksiä, mutta hyvä muistutus siitä, miten (uudis)rakentamisella on vaikutuksia luontoon.
§ 112 Lausunto ympäristöministeriölle
Koko pykälän nimi “Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.
Jos oikein hahmotan, kyseessä on tahto saada julkisen rahan tukemat halvemmat vuokra-asunnot oikeasti pienituloisille tai muille erityisryhmille. Käytännössä sen sijaan, että tuettaisiin heikomassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi asumistuen keinoilla valitsemaan heille sopivaa asuntoa, halutaan lisätä mahdolllisuuksia sen kyttäämiseen, ovatko asukkaat todella asunnon tarpeessa myös siellä pidemmän aikaa asuttuaan. Omista politiikka-idoleistani Osmo Soininvaara on kirjoittanut paljon siitä, miten tuettu asuminen on vähiten huono tapa tasa-arvoistaa asumiskuluja. Ja toki vastustan holhoamismentaliteettiä sosiaaliturvassa muutenkin.
Kaupunki toteaa, ettei Jyväskylässä asuntojen kohdentumisella tarvitsijoille ole suurta ongelmaa. Kaupunki suhtautuu ehdotukseen helpottaa vuokrasopimuksen irtisanomista tulojen perusteella negatiivisesti, koska se saattaa johtaa luottamuksen menettämiseen järjestelmää kohtaan. Lausunnossa nostetaan esiin oikeastaan juuri niitä asioita, mitä pitääkin. Jos tulojen noustessa saattaa menettää asuntonsa, mikähän on motivaatio työttömälle parantaa omaa asemaansa?
Toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista päätetään erikseen vuosittain, koska niitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin ja niissä yritetään huomioida kaupunkikohtaisia olosuhteita. Tässähän on myös hiljattain muutettu toimeentulotukilakia siten, että joulukuusta alkaen näitä nyt hyväksyttäviä numeroita voidaan muuttaa korkeintaan viisi prosenttia suuntaansa (erityisestä syystä kymmenen prosenttia) ja vain silloin, jos keskimääräiset asumismenot ovat muuttuneet lähinnä kolme prosenttia.
Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä esitetyt menorajat ovat liian matalia etenkin yhden hengen talouksissa, ja esitettyjen rajojen mukaisia asuntoja ei käytännössä ole saatavilla kuin hyvin pienelle osalle asunnon hakijoista. Olen samaa mieltä.
§ 114 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuus
Tehdään diili Fintraffic Tien kanssa kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun liittymisestä. Hälytysajoneuvot voivat jatkossa saada liikennevaloissa etuajo-oikeuden, kun järjestelmään on liitytty ja liikennevalojärjestelmä päivitetty. Perusperiaate on kannatettava.
Olen jossain määrin kiinnostunut siitä, miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa (mikäli satelliittipaikannusta ei ole saatavilla tai Virve-verkko pimeänä), mutta niitä pitäisi varmaan kysyä suoraan Fintrafficilta.
§ 115 KymppiR2026
Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma oli viime kerralla esittelyissä. Ei uutta ja ihmeellistä aiempiin verrattuna (“rakentamisen suhdanne…”), hyväksytään päivitetty ohjelma.
§ 116 Maksullisen pysäköinnin alueiden laajentaminen
Tämä pykälä (samoin kuin seuraava) on herättänyt medianäkyvyyttä ja kiinnostusta lautakunnan ulkopuolellakin. Laajennetaan maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä keskustasta Lutakkoon, Puistolaan ja Tourulaan.
Karrikoitu “raippaa autoilijoille” -mielipiteeni ei liene kenellekään yllätys, mutta sille on perusteensa. Autoille varattu tila vie kaupungissa tilaa arvoa enemmän tuottavilta kiinteistöiltä ja viheralueilta. Julkisten pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa subventoivat myös ne, jotka eivät omista autoa. Maksullinen pysäköinti ohjaa käyttämään sitä tehokkaammin, kun auton seisottamisella on kustannusvaikutus. Sen myötä paikat myös ohjautuvat varmemmin asukaspysäköintiin. Lisää perusteluita voi lukea vaikkapa Oden sunnuntaisesta blogauksesta.
Julkisella liikenteellä asioiminen pitäisi olla kilpailukykyistä pysäköinnille: laskeskelin jossain kohtaa, että meidänkin perheellemme on selvästi halvempaa ja nopeampaa ajaa autolla parkkihalliin teatteriin tai konserttiin, kuin liikkua julkisilla. Pyörä toki voittaa molemmat.
En myöskään ihan täysin ymmärrä, miten Asema-aukion ja Hannikaisenkadun poistuvat parkkipaikat vähentävät kaupungin tuottoja monta kymmentä tuhatta euroa vuodessa. Oletettavasti näitä paikkoja käyttävät ihmiset edelleen asioivat alueella ja löytävät paikan jostain lähialueelta ja maksavat kaupungille pysäköinnistä, paitsi toki jos uusi paikka on jonkin yksityisen toimijan parkkikentällä tai -hallissa. Tätä täytynee kokouksessa selventää.
Asema-aukion parkkipaikat ovat poistuneet rakentuvan torin tieltä. Ja kuten aina, tälläkin kertaa kuvatessa on ollut pilvinen taivas.
Alueen laajentaminen on johdonmukaista. Vielä johdonmukaisempaa olisi poistaa uuteen karttaan jääneet viimeisetkin kiekkopaikat torilta, Kivääritehtaankadulta (2 h klo 8-18) ja “autottomalta” Paperitehtaankadulta (30 min 24/7). Täytynee tarkistaa näidenkin perustelut.
§ 117 Asukaspysäköinnin taksat
Asukaspysäköintilupien hintoja nostettaisiin rutosti, viimeisin päivitys on 9 vuoden takaa. Luvat ovat olleet melko halpoja (muutama euro kuukaudessa) eivätkä ne nouse radikaalisti edelleenkään. Nyt tähdätään korkeampaan hintaan kuin yksityisten toimijoiden autopaikkojen hinnoitteluun. Alue A on Puistolassa ja B Lutakossa.
Tuotot ovat aika onnettomia (nykyisin yhteensä 6500 e/v), esimerkiksi viime syksynä lopetettiin useamman julkisen portaikon talvihoitoja joissa pelkästään yksittäisen portaikon hoitokulu oli samaa luokkaa! Tonttiliittymien aurauksiin laskettu kustannus liittymää kohti oli jossain materiaalissa n. 250 e/v, ja jos yksi pysäköintipaikka on samaa suuruusluokkaa, vertailut paljastavat, miten alihinnoiteltuja parkkipaikat ovat suhteessa kustannuksiin (talvihoito, kunnostustyöt yms). Tässäkin siis autottomat asukkaat subventoivat autollisten pysäköintiä.
360 e/12 kk hintaa voi myös verrata edellisen pykälän materiaaleissa mainittuun kertahinnoitteluun 30 e/24 h (ma-pe), josta tulee n. 1560 e/52 viikkoa. Aika paljon halvempaa siis vielä aluepysäköintilupa kuin joka kerta erikseen maksaminen.
Minusta hinnat voisivat siis olla korkeampiakin, mutta tässä varmaan joudutaan tekemään kompromisseja ideologian suhteen.
§ 118 Huhtakeskus
Sitten päästään käsiksi kaavoihin! Huhtakeskusta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa (17.3.), ja sen jälkeen kaava on ollut nähtävillä. Pieniä tarkennuksia suojelumääräyksiin museon lausunnon perusteella. Seuraavaksi valtuuston suuntaan hyväksymistä varten.
Huhtakeskus maaliskuun harmauden kauneudessa.
§ 119 Kukkulan aloituskortteli
Tämä oli helmikuussa lautakunnassa ja sen jälkeen luonnos nähtävänä. Olen avautunut aiemmin muutamaankin otteeseen puiden hävittämisestä ja olen nyt saanut myös lupa- ja valvontavirastolta siihen luvan, koska lausunnossa virasto muistutti liito-oravan kulkuyhteydestä. Osayleiskaavaakin jouduttiin oikaisemaan lisäpykälällä 19.5.2026 kokouksessa, kun kulkuyhteysmerkinnät puuttuivat.
Ihannetilanteessa puustoa säilytetään aina mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse jälkikäteen pystyttää hyppytolppia, joista ei ole iloa muille kaadetuista puista riippuvaisille eliöille. Jos 1980-luvulla on osattu säilyttää tonttien puut esimerkiksi Kuokkalan Tuulenkylässä, niin miksi nykyään ei? Miksi lähestymme puiden tarvetta liito-oravien kautta, kun niiden olemassaololla on vaikutusta myös ihmisiin?
Kaavaselostuksen sivulle 34 on lisätty palautteen myötä karttaote, joka esittää säilyttettäviä ja täydennettäviä puita kaava-alueella. Kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa vuodelta 1985 näkyy, miten alueen nykyiset parkkipaikat ovat vielä metsikköä. Toivoa sopii, että tuolloin kaatamatta jätetyistä puista osa jäisi henkiin vielä uudisrakentamisen jälkeenkin.
Tulevan Kukkulankadun risteyksessä kasvaa nätti kuusi, joka jäänee kaupparakennuksen alle.Sädesairaalan itäreunaa. Kuvan keskellä olevat männyt kaadettaneen Kukkulankadun alta, oikean reunan puusto on vihervyöhykettä.Sädesairaalan takapihan parkkipaikalta löytyy muutama puu, jotka jäänevät paikalleen ja ovat saattaneet olla siinä jo ennen parkkipaikkojen rakentamista.Hoitajantien risteyksen metsikkö korvautuu uusilla rakennuksilla. Nurkkaan pitäisi jäädä muutama puu liito-oraville.Tyhjilleen jäänyt sädesairaala on ollut kovassa käytössä sulkemisensa jälkeen.
§ 120 Tähtiniemi
Korpilahdella lähdetään päivittämään Tähtiniemen huvilan tontin asemakaavaa ja samalla yhdistetään uuteen kaavaan aiemman Kirkkolahti II -asemakaavan rakentamattomia tontteja. Olen käynyt kerran tai pari Alkio-opistolla kääntymässä, mutta hirveästi en voi sanoa, että olisi paikasta henkilökohtaista kokemusta.
Täydennysrakentamista salliva ja kulttuuriperintöä säilyttävä kaava on alueella, jonka pihapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon. Tähtiniemen huvilan alue on yli satavuotias ja sijoittuu heti opiston naapuriin. Päivänvarjontie on lähtenyt rakentumaan 2000-luvulla, ja uusi kaava tarjoaisi nyt aiempaa laajempia (myös omarantaisia) tontteja rakentajia houkuttelemaan.
Tähtiniemen huvilan tontin kaavaa muutetaan siten, että uudisrakentaminen ei vaaranna alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja. Vanhat rakennukset suojellaan ja lähivirkistysalueiksi muuttuvat metsäiset alueet pidetään puustoisina. Seuraavaksi kaavaluonnos menee nähtäville.
§ 121 Sireenitie
Vanhat isot tontit jakaantuvat pikkuhiljaa kahtia pienemmiksi tonteiksi. Nyt Jyskässä aikomus on purkaa omakotitalo ja jakaa tontti Sireenitiellä kahtia.
Edelleen luontoteemalla jatkaen kaavaselosteessa on mainittu, että korttelialueen puusto otetaan huomioon. Käytännössä tämä näkyy tontin reunoilla mainittuna istutettavana alueen osana.
Jonkin verran on tullut pyöräiltyä tuostakin paikasta viime vuosina ohi. Bongasin myös Googlen katunäkymäauton ajaneen (jyrkähköä) kevyen liikenteen väylää ylös Kirrinkydöntielle.
Tämä varjo ei näytä jalankulkijalta eikä pyöräilijältä.
Seuraavaksi ehdotus nähtäville ja sen jälkeen lautakunnalle uudestaan hyväksyttäväksi.
§ 122 Kankaankatu
Päästään vielä katusuunnitelmiin! Kankaankadun ja Niskakujan risteyksen tienoilla oleva risteysalue saneerataan nyt kun Tourujoen kunnostus ja uusi silta alkavat olla valmiimman puoleisia. Tästä olen myös kulkenut ties kuinka monta kertaa vuosien mittaan ja autoliikenteen tiheydestä kertonee se, etten muista kertaakaan kenenkään autolla paikalla ajaneen. Googlen katunäkymissä vuodelta 2023 näin kuitenkin on onnistunut käymään.
Ihan viime vuosina olen vältellyt Kankaankatua työmaa-aitojen tiheyden takia. Kuva maaliskuulta Koskenkujan kohdalta.
Paikalla on paljon pyöräliikennettä, koska Kankaankadun ja Niskakujan kautta kiertämällä välttää nousun Taulumäen päälle. Lisäksi ei tarvitse pyöräillä autojen vieressä, vaan pääsee luonnonympäristöön. Suunnitelmassa aiotaan korostaa entisestään jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuutta.
Tielle suunnitellut korotukset ja nupukiveykset vaikuttavat pyöräilyn kannalta kuitenkin epämukavilta. Tie myös kulkee edelleen vanhassa tiukassa väärinpäin kallellaan olevassa linjauksessaan, minkä takia moni oikaisee nurmialueen poikki nyt virallistettavan oikopolun kautta. Eri tavalla muotoiltuna tiealue olisi nykyistä houkuttelevampi ja turvallisempi ajaa. Jyps on muistuttanut asiasta ainakin 2020, jolloin mutkaa oli kaupungin mukaan tulevaisuudessa tarkoitus oikaista. Tämä suunnitelma ei ainakaan sitä ole tekemässä.
Kiertotienä toiminut mutainen oikoreitti maaliskuun hämyssä.
En ollut myöskään tietoinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalueesta. Alue pitäisi jollain tavoin eristää esimerkiksi aidalla, jos haluttaisiin varmistaa sen koskemattomuus näin vilkkaasti liikennöidyllä alueella.
§ 123 Eteläväylä
Keljonkankaan ABC:n kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Pariin kertaan aiemmissa kokouksissa on tätäkin sivuttu (13.1.2026 ja 3.3.2026). Jalankulku- ja pyöräväylän vähän turhan mutkitteleva linjaus on edelleen kehnohko, mutta suojatie on sentään korotettu. Eniten toki huolettaa Kauramäestä yhtenäiskouluun kulkevien lasten turvallisuus. Parempi ratkaisu tämä on kuin nykyinen ja täydellisen saisi varmaan vain siltaratkaisuilla. Maksajana on sentään Keskimaa.
§ 124 Vasarakatu
Vielä yksi katusuunnitelma, jossa rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Vasarakadun pohjoispäähän. Alueen kaavamuutos on vielä käynnissä (viimeksi käsitelty 3.2.2026), mutta väyläratkaisuja edistetään jo nyt. Aika yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.
