lähijunat

Lättähattu: linkki tulevaisuuteen!

kirjoittaja

Kannanotto ja mielipidekirjoitus Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden nimissä, ei ikinä julkaistu lehdessä.

Joukkoliikenteen käyttö Jyväskylän seudulla lisääntyy jatkuvasti. Entistä useampi käyttää julkista liikennettä päivittäiseen liikkumiseen, ja toistaiseksi sitä on hoidettu linja-autoilla.

Monipuolisemmalle joukkoliikenteelle on tilausta. Keskisuomalaisen sivuilla oli useampi teksti vuoden 2025 aikana, jossa kaivattiin Jyväskylän seudulle lähijunaliikennettä.

Jyväskylän lähiseudulla raiteet ovat olleet yli sata vuotta suurin piirtein nykyisellä sijainnillaan. Alueella ajettiin vielä 1980-luvulla lättähattuliikennettä esimerkiksi Äänekosken suuntaan. Kun liikenne lakkautettiin, henkilöautoistuminen oli kovassa kasvussa ja vauhti ei ole siitä hidastunut.

Äänekosken lisäksi Laukaa ja Muurame ovat suurimmat pendelöintikunnat. Ratojen varrella on myös monia muita hienoja asuinalueita: Vihtavuori, Leppävesi, Lievestuore, Kuohu, Vesanka… Kaikkien näiden houkuttelevuutta lisäisi kummasti säännöllinen junaliikenne suurempiin keskustaajamiin.

Tänä vuonna päivitettävässä Linkki Tulevaisuuteen 2040 -ohjelmassa aiotaan selvittää tarkemmin myös lähiliikenteen mahdollisuudet. Toivotaan, että selvityksissä ei aliarvoida raidekertoimen vaikutusta. Esimerkiksi Tampereen ratikan kävijämäärät ovat kerta toisensa jälkeen ylittäneet alkuperäiset laskelmat.

Raideliikenteen järjestämisessä alkuinvestointi on suurin, ja Jyväskylän seudulla se on käytännössä jo tehty. Liikenteen ajaminen junilla on halvempaa kuin saman määrän kuljettaminen linja-autoilla. Tavoitteena täytyy siis olla mahdollisimman kattava ja tiheästi liikennöity verkko, jotta se houkuttelee käyttämään sitä töihin, opiskeluun, harrastuksiin ja kaukoliikenteen jatkoyhteyksiin.

Raideliikenne on ollut varma tapa järjestää joukkoliikennettä vuosikymmenien ajan. Sitä sen soisi olevan myös Jyväskylän seudulla tulevaisuudessa.

Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden puolesta
Miika Hämynen
puheenjohtaja

Utopiasarja 4: Linkkijunalla mummolaan

kirjoittaja

Tässä artikkelisarjassa puhun utopioista. Mihin enemmän tai vähemmän utopistisiin ajatuksiin olen viimeisen 20 vuoden aikana tutustunut, miten niihin suhtaudun ja ovatko niiden tavoitteet edenneet? Lue kaikki sarjan artikkelit tästä.

Lähetyslapsena ihastuin pienestä pitäen lentokoneisiin. Kuljimme vuosittain tuhansien kilometrien matkan Suomen ja Senegalin välillä. Lentokentän ja -koneen tunnelma oli aina yhtä ihmeellinen, olkoonkin että tylsyys iski aina lopulta jossain kohtaa pitkää matkaa. Vielä tänäkin päivänä lentäminen on mielestäni yhtä maaginen kokemus, esimerkki siitä miten ihmiset pystyvät tekemään jotain aivan mahdottomalta kuulostavaa, mikäli siihen vain riittää tahtoa.

Senegalissa liikuimme yleensä paikasta toiseen autolla. Taisimme tehdä kaikkien vuosien aikana kertaalleen matkan Dakarista Saint-Louisiin junalla, ja ainakin jonkin kerran muistan isäni jääneen samalle välille junan hajottua. Nykyään kyseistä junayhteyttä ei enää ole, ja kiskotkin on purettu jossain kohtaa loppumatkalta. Toisaalta Dakarin lähiseutua palvelee nykyaikainen, melko pienimuotoinen lähijunaliikenne.

En kiinnittänyt nuorena Suomessa raideliikenteeseen erityisemmin huomiota. Tiedostin, että Jyväskylästä pääsi kulkemaan suuriin kaupunkeihin kohtuullisesti, samoin kuin sen, että lähiliikenne toimii paremmin ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Innostuin rautateistä ja junista todella oikeastaan vasta Belgiassa vietetyn yliopistovaihdon yhteydessä. Halusin ensin kokea konkreettisesti matkustamisen etäisyyksineen, kun kuljin junalla Tukholmasta Pariisiin. Sen jälkeen Keski-Euroopan tiheä ja kattava rautatieverkosto sai minut kulkemaan helposti paikasta toiseen ja tutustumaan moniin uusiin kohteisiin.

Aloin hahmottaa sitä, miten rautatiet ovat osa liikennejärjestelmää. Suomeen palattuani liityin SRHS:n jäseneksi, koska halusin osallistua muiden kiinnostuneiden toimintaan lisäämällä valokuviani Vaunut.orgiin. Osoitin tietyntasoista ekkoilua täydentämällä aiheeseen liittyviä Wikipedia-artikkeleita. Lopulta aloin kiinnittää huomiota siihen, miksi Suomessa (ja Keski-Suomessa) rautatiet ovat jääneet sivuosaan.

Miksi liikennepolitiikkamme on niin (henkilö)autopainotteista? Miksi vanhempani ovat pystyneet kulkemaan Jyväskylän ja Äänekosken välillä junalla vielä 1980-luvun alussa? Miksen minä ole saanut mennä mummolaan junalla? (Paitsi silloin kerran museojunamatkalla)

Suoria syitä löytyy toki monia (ja niitäkin voisin joskus eritellä tarkemmin), mutta lopulta kyse on vain siitä, minkälaista liikennepolitiikkaa haluamme harjoittaa. Niin EU:n kuin Suomen tasolla poliitikot puhuvat, että täytyy tehdä valintoja, jotka edistävät kestävämpää liikkumista. Käytännössä todelliset radikaalit uudistukset vaan jäävät vähiin.

Käytämme edelleen huomattavasti enemmän euroja (henkilö)autoliikenteen status quon ylläpitämiseksi kuin raideliikenteen olosuhteiden parantamiseen. On vaikuttanut siltä, että liikenneministeriössä ei ole ollut suuria intohimoja muuttaa politiikan painopisteitä riippumatta siitä, mikä hallitus on ollut vallassa minäkin hetkenä.

Pieniä positiivisia signaaleja on toki ollut. Keski-Suomen liitto sentään tutki muutama vuosi sitten, kuinka paljon jonkinlainen lähiliikennemalli voisi maksaa. Aluestrategioissa on varattu tilaa lähijunien vaatimalle infrastruktuurille. HSL-alueella laajennetaan pikaratikkaverkkoa. Tampereen seudulla ratikka- ja lähijunaliikenteen suosio on yllättänyt kaikki. Turussakin suunnitellaan jo ratikoiden palauttamista.

Minä joudun silti lähivuodetkin hyppäämään (sähkö)autooni ja ajamaan sillä mummolaan, sen sijaan, että pyöräilisin Jyväskylän matkakeskukselle, heittäisin pyörän junaan, ja jatkaisin polkien perille Äänekosken päässä. Linkki-junan utopiaa odotellessa.

Lyhyesti bussikaistasta ja uutisoinnista

kirjoittaja

Tämä on Bluesky-ketjun arkistointi.

Jyväskylässä suunnitellaan ainoan bussikaistan jatkamista aina Tourulan liittymään saakka. Tämä nopeuttaisi Vaajakosken ja Huhtasuon suuntaan kulkevia linkkejä parhaimmillaan 25 sekunnilla ruuhka-aikaan.

Olisi loistava parannus ja lisäisi bussien houkuttelevuutta.

Kaupungin verkkosivuilla voi tarkastella katusuunnitelman muutosta tarkemmin.

Voisin metailla vähän Keskisuomalaisen asennoitumista, kun jatkojutussa on käyty haastattelemassa ihmisiä huoltoasemalla ja matkakeskuksella, sen sijaan että oltaisiin jalkauduttu linkkien S1, S2 ja S5 pysäkeille kuulostelemaan matkustajien tuntemuksia.

Samaan aikaan kun kauhistellaan 500 000 euron investointia opasteisiin ja liikennemerkkeihin, odotetaan samassa lehdessä erästä toista 225 000 000 euron investointia kuin kuuta nousevaa. Vaikutuksista matka-aikoihin en edes löytänyt mitään konkreettista aika-arviota, kun niitä nyt yritin hakea.

Uutisoinnin tulokulma kuvastaa jälleen kerran sitä valta-asetelmaa, joka (henkilö)autoliikenteellä on. Samaan aikaan pitäisi muuttaa asioita ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta muutoksilla ei saa olla mitään vaikutuksia kenenkään elämään.

Kiinnitetään huomiota etenkin yksittäisten autoilijoiden kokemaan teoreettiseen haittaan sen sijaan, että ilahduttaisiin esim. keskustaan linkillä kulkevan ajokortittoman ja autottoman lukiolaisen tai rattaiden kanssa vauvakinoon suuntaavan äidin matkan jouduttamisesta.

Lisäksi näissä jutuissa jää sivulauseisiin se näkökulma, että pidemmän päälle panostamalla muihin kuin henkilöautoiluun pohjautuviin vaihtoehtoihin ihmiset siirtyvät vaihtoehtoisiin kulkuneuvoihin, jolloin jäljelle jäävien autoilijoiden liikenne sujuvoittuu.

Vastaavasti mikäli oikeasti haluttaisiin tarjota vaihtoehtoja kumipyöräliikenteelle, Vaajakosken suuntaa voitaisiin halutessamme palvella lähijunilla lähes mitättömin kustannuksin verrattuna esim. edellämainittuun Vaajakosken oikaisuun. Nämä ovat poliittisia valintoja.

Päivitys 5.3.: Ylekään ei löytänyt haastatteluun ajansäästöstä hyötyviä linkin käyttäjiä, vaan keskittyi lähestymään uutista someraivon kulmasta.

Muistutan myös, että tämä bussikaistahankehan on osa valtuuston yksimielisesti (!) hyväksymää joukkoliikenteen kehitysohjelmaa. Ei pitäisi yllättää, että ohjelmaan sisältyy sen mukaisia toimenpiteitä.