Syksyn ensimmäinen kokous tulossa, Ilona paikalla. Pohjan mukaan pitkälti. Kaksi mielenkiintoisempaa pykälää, mikroliikennelupa ja kaupunginkirjaston kaavamuutos.
§ 138 Mikroliikennelupa
1.8. voimaan tullut lakimuutos vaatii, että yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ja polkupyörät on laitettava ruotuun. Esityksessä puututaan etenkin isoimpiin haasteisiin:
- etenkin yöaikana sattuviin onnettomuuksiin
- talvikunnossapidon haasteisiin ja
- pysäköintiin.
Esitys on ihan hyvä ja vaikutusalueita voi tarkastella kaupungin karttapalvelusta jo nyt.
Pieniä tarkennuksia voisi vielä katsoa:
- Nopeusrajoitukset olisi hyvä ilmaista maksimeina, jolloin palveluntarjoaja voi halutessaan säätää niitä tarvittaessa alaspäin.
- Talvella skuutit pitää poistaa kaduilta tarvittaessa 48 tunnin kuluessa. Voitaisiin mainita eksplisiittisesti, mistä kohdasta aikarajan lasku alkaa (oletettavasti kaupungin ilmoituksesta).
- Lupa voidaan peruuttaa, kuinka pian? Välittömästi?
Lupa on voimassa kevääseen 2026, jolloin pystytään tarkastelemaan sen vaikutuksia uudelleen.
Skuutit yrittävät nimellisesti ratkoa ns. joukkoliikenteen ”last mile” -ongelmaa, mutta omien havaintojen perusteella ne korvaavat Jyväskylässä matkoja, jotka olisi muuten tehty joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Näen myös edelleen liian usein vuokraskuutteja, joilla on enemmän kuin yksi matkustaja, tai alaikäisiä kuljettajia. Lakimuutokset eivät näy vielä arjessa.
Toivottavasti nämä muutokset vähentävät myös niitä kertoja, jolloin joudun siirtämään keskellä katua olevaa skuuttia parempaan paikkaan.
Jyväskylässä oltiin väsäämässä kuutisen vuotta sitten kiinteiltä asemilta toimivien kaupunkipyörien verkostoa HSL-alueen tyyliin, mutta kilpailutus epäonnistui. Sitten tuli koronapandemia ja sähköskuutit valtasivat suurin piirtein samaan aikaan katukuvan. Hankintaa ei lähdetty toteuttamaan uudestaan, kun yksityinen sektori päätyi samalle markkinalle.
Mikäli ongelmat skuuttien kanssa jatkuvat, kannattanee kaupungin miettiä uutta kaupunkipyöräkilpailutusta, kuten KäPy-ohjelmassa tavoitellaan. Niiden kanssa on ollut muualla paljon vähemmän yhteiskunnallisia ongelmia. Samalla järjestelmä saataisiin nykyistä paremmin osaksi Linkin palveluketjua.
§ 142 Vapaudenkatu 39–41 (Kaupunginkirjasto) -asemakaavan muutos
Halutaan antaa mahdollisuus aika monenlaiseen puolijulkiseen toimintaan. Rakennus on ollut kirjaston ja kansalaisopiston käytössä niin pitkään kuin muistan, niin on vaikeaa kuvitella mitä muuta niihin tiloihin voisi saada aikaan.
Ulkopuoli tulee pitkälti säilyttää sellaisenaan, sisäpuolellakaan ei suurempia muutoksia saa tehdä, eli avara kirjastosali tulee säilymään jatkossakin. Mielenkiintoista nähdä, löytyykö rakennukselle kiinnostuneita ostajia ja mihin tarkoitukseen siinä vaiheessa kun kaavamuutos menee läpi. Ja miten uudet tilat jäsentyvät.
Pyöräilyaktivistina haluaisin toki vaikuttaa etenkin pyöräpysäköinnin laatuun, mutta sitä on vaikeaa parantaa ellei poista autopaikkoja. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut siihen halua, ja autopaikkanormi sisältyy tähänkin kaavaan. Teoriassa osa autopaikoista voitaisiin sijoittaa johonkin lähialueen halleista, mikä vapauttaisi sisäpiha- tai kansitilaa laadukkaaseen pyöräpysäköintiin.
Viheralueitakin olisi kiva saada lisää, mutta sillekään ei käytännössä täyteen rakennetulla tontilla pysty hirveästi tekemään.
Muista pykälistä
JNP:n maankäyttösopimuksesta ei sanottavaa.
Pari oikaisuvaatimusta, joista toinen koskee pyöräilijän kaatumista hiekoitushiekkaan. Hän on osannut hakea korvauksia, toisin kuin moni muu kaatuja.
Olen jo pitkään miettinyt, miksemme edelleenkään osaa hoitaa pyöräteitä muuten kuin äärettömällä hiekoittamisella, josta aiheutuu sitten keväällä onnettomuuksia. Satunnaisesti näkee myös isompia sorakasoja, kun kone on ollut paikallaan eikä kuljettaja ole huomannut asiaa. Yllättävän syviä kasoja kertyy kuvan mukaisiin paikkoihin, joissa nousu pyörätielle on liian jyrkkä (tai niissä paikoissa, joissa vielä on kanttikivi). Kokeneempi (ja aiemmin kolhiintunut) talvipyöräilijä osaa ne jossain määrin huomioida, mutta silloin tällöin virheitäkin sattuu.
Googlen katunäkymässä huhtikuulta 2025 näkyy edelleen sora, johon oikaisuvaatimuksen tekijä on kaatunut. Onko kuva otettu ennen vai jälkeen onnettomuuden, ei selviä. Kuvasta näkyy kuitenkin selvästi, että paikalla on tehty hiekanpoistotöitä, mutta liian jyrkkään viisteeseen kertynyt sora ei ole lähtenyt mukaan ja muodostaa nyt ansan tienkäyttäjälle.
Pyssymiehenkadun reunan risteysalueet ovat kaikki geometrialtaan huonosti toteutettuja. Jo muutenkin kapeaa kevyen liikenteen väylää kavennetaan ja siirretään risteyksissä hiukan sivusuunnassa, josta seuraa se, että pyöräilijä joutuu mutkittelemaan eikä tule ”luiskalle” suoraan. Sitten kun siihen onkin jäänyt enemmän soraa, rengas siirtyy sivusuunnassa ja polkija kaatuu.
Hölmöt geometriat ovat jääneet paikalle, kun risteyksistä on poistettu kanttikivet (ilmakuvista ja googlemapsista luntaten) kesän -18 ja kevään -19 välillä. Tuolloin risteysalueet olisi voinut toteuttaa myös laadukkaammin siten, että suojatiet olisi nostettu korotetuiksi ja suoriksi, jolloin luiska tai kanttikivi olisi risteävällä ja väistämisvelvollisella liikenteellä. Ehkä ensi kerralla sitten.