Kannustusta kepin sijaan

Mielipidekirjoitus Riikka Leinosen kanssa, julkaistu Keskisuomalaisessa 28.2.2026.

Talous on murroksessa: tekoälyn tuoma automaatio ja ilmastokriisi muokkaavat työelämää vauhdilla. Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu aikana, jolloin samassa työpaikassa pysyttiin vuosikymmeniä. Entistä useammalla työura on nykyään pätkittäistä ja työkyky vaihtelee.

Työpaikkojen, opintojen ja perhevapaiden välillä sompaillessa voi pahimmassa tapauksessa joutua lähes mahdottomaan byrokratiahelvettiin – puhumattakaan, jos ei ole järjestelmän mielestä sataprosenttisen työkykyinen. Toimeentulon epävarmuus murrostilanteissa osoittaa, ettei hyvinvointivaltiomme ole pysynyt kehityksen mukana.

Tiedämme kuitenkin keinon vähentää muutosten riskejä: perustulon. Sen puolesta on puhuttu jo kymmeniä vuosia. Sipilän hallituksen perustulokokeilusta on kulunut kahdeksan vuotta. Aihe on kadonnut päivänpolitiikasta, vaikka kriisit ovat alleviivanneet uudistuksen tarvetta.

Perustulokeskustelussa jäädään usein keskustelemaan yksityiskohdista, kuten tuen määrästä ja maksutavasta. Tehdään siis pian periaatepäätös siitä, että sosiaaliturvajärjestelmämme rakentuu jatkossa sen ympärille. Summa voi olla aluksi pienikin nykyisten tukien rinnalla. Voimme optimoida sen määrää siinä vaiheessa kun lastentaudit on saatu pois alta.

Voimme myös aloittaa myöntämällä perustulon esimerkiksi 18-25 vuotiaille. Yhä useampi nuoristamme on mielenterveysongelmainen tai uhkaa syrjäytyä. Alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on yli 22-kertaistunut vuodesta 2008.

Perustulo ei luo työpaikkoja tyhjästä. Sen sijaan se tarjoaa vakaan toimeentulon, kun työtä ei ole. Se mahdollistaa kouluttautumista ja osaamisen päivittämistä missä iässä tahansa.

Köyhyys tutkitusti lamaannuttaa. Perustulokokeilujen tuloksissa ympäri maailman näkyy, miten perustuloa saaneet ihmiset ovat olleet onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä. Irlannissa kokeiltu taiteilijoiden perustulo otetaan tänä vuonna pysyvästi käyttöön. Havaittiin, että jokainen kokeiluun käytetty euro palautui yhteiskunnalle 1,4-kertaisena.

Perustulo poistaa turhaa ja kallista byrokratiaa sekä estää kannustinloukkuja, kun työtä voi vastaanottaa milloin vain. Se antaa myös mahdollisuuden kieltäytyä huonoista työehdoista ja tukee yritystoiminnan käynnistämisessä.

Nykyinen hallitus on valinnut sosiaaliturvauudistuksissa epäinhimillisten leikkausten tien. Kepin sijaan meidän tulisi luoda toivoa nuorillemme ja saada heidät aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Tarvitsemme siihen kannustavan sosiaaliturvan muodon: perustulon.

Lättähattu: linkki tulevaisuuteen!

Kannanotto ja mielipidekirjoitus Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden nimissä, ei ikinä julkaistu lehdessä.

Joukkoliikenteen käyttö Jyväskylän seudulla lisääntyy jatkuvasti. Entistä useampi käyttää julkista liikennettä päivittäiseen liikkumiseen, ja toistaiseksi sitä on hoidettu linja-autoilla.

Monipuolisemmalle joukkoliikenteelle on tilausta. Keskisuomalaisen sivuilla oli useampi teksti vuoden 2025 aikana, jossa kaivattiin Jyväskylän seudulle lähijunaliikennettä.

Jyväskylän lähiseudulla raiteet ovat olleet yli sata vuotta suurin piirtein nykyisellä sijainnillaan. Alueella ajettiin vielä 1980-luvulla lättähattuliikennettä esimerkiksi Äänekosken suuntaan. Kun liikenne lakkautettiin, henkilöautoistuminen oli kovassa kasvussa ja vauhti ei ole siitä hidastunut.

Äänekosken lisäksi Laukaa ja Muurame ovat suurimmat pendelöintikunnat. Ratojen varrella on myös monia muita hienoja asuinalueita: Vihtavuori, Leppävesi, Lievestuore, Kuohu, Vesanka… Kaikkien näiden houkuttelevuutta lisäisi kummasti säännöllinen junaliikenne suurempiin keskustaajamiin.

Tänä vuonna päivitettävässä Linkki Tulevaisuuteen 2040 -ohjelmassa aiotaan selvittää tarkemmin myös lähiliikenteen mahdollisuudet. Toivotaan, että selvityksissä ei aliarvoida raidekertoimen vaikutusta. Esimerkiksi Tampereen ratikan kävijämäärät ovat kerta toisensa jälkeen ylittäneet alkuperäiset laskelmat.

Raideliikenteen järjestämisessä alkuinvestointi on suurin, ja Jyväskylän seudulla se on käytännössä jo tehty. Liikenteen ajaminen junilla on halvempaa kuin saman määrän kuljettaminen linja-autoilla. Tavoitteena täytyy siis olla mahdollisimman kattava ja tiheästi liikennöity verkko, jotta se houkuttelee käyttämään sitä töihin, opiskeluun, harrastuksiin ja kaukoliikenteen jatkoyhteyksiin.

Raideliikenne on ollut varma tapa järjestää joukkoliikennettä vuosikymmenien ajan. Sitä sen soisi olevan myös Jyväskylän seudulla tulevaisuudessa.

Keski-Suomen tieteen ja teknologian vihreiden puolesta
Miika Hämynen
puheenjohtaja