Lyhyesti toimeentulotuesta

Tämä on BlueSky-ketjun arkistointi.

”Aikaisempia papereita ei ole aina luettu ja selvitetty”.

Kelasta kannellaan nyt enemmän kuin vuosiin – toimeentulo­tukipäätöksissä toistuu yksinkertainen virhe (Yle.fi)

Koska olin ensin käyttämässä ja myöhemmin ylläpitämässä niitä, tiedän, että Kela ratkaisee toimeentulotukipäätökset järjestelmillä, jotka soveltuvat huonosti siihen tarkoitukseen.

Asiakirjojen hallinta on suunniteltu jo kauan sitten siitä näkökulmasta, että asiakkaalla on pääsääntöisesti maksussa yksi-kaksi etuutta kerrallaan ja asiakkuudet ovat helposti hahmotettavissa.

Tämä yksinkertaistus ei usein päde toimeentulotuen saajiin, joiden muut etuudet ovat todella vaihtelevia.

Osasyynä on myös totun ratkaisujärjestelmä, joka on suunniteltu yksittäiset etuusratkaisut ja lyhyet myöntöjaksot edellä, eikä tue tarpeeksi (usein monivuotisen!) asiakkuuden elinkaarta.

Toimeentulotuen käsittelyssä on myös ollut vuodesta 2017 lähtien jatkuva kiire, ja tavoitteeksi on otettu (mielestäni asiakkaan kannalta epäreilusti) ratkaista hakemukset lain säätämässä 7 päivän maksimissa, sen sijaan että tavoiteltaisiin viimesijaisen tukimuodon hengen mukaista 2-4 päivää.

Saman asiakkaan hakemuksia käsittelee yleensä joka kerta satunnaisesti eri henkilö, jonka tehtävänä on päästä kiinni yksilölliseen tilanteeseen lähes puhtaalta pöydältä.

Tässä ristipaineessa on ymmärrettävää, että moni tapaus ratkaistaan hätiköiden ja sen suuremmin elämäntilannetta tutkimatta.

Tämäkin ketju on toki vain yksinkertaistus, ja haluan korostaa, että suurin osa tapauksista menee oikein.

Tarvittaisiin kuitenkin teknisiä muutoksia etuuskäsittelyyn sekä hallinnollisia muutoksia työskentelytapoihin, jotta asiointikokemus paranisi nykyisestä ja turhat valitukset poistuisivat.

Kannustinloukut ovat myös ajallisesti monimutkaisia

Vihreiden Lilja Tamminen julkaisi tänään Facebookissa Google Sheets -taulukon, josta näkee selvästi, miten sosiaaliturvaan (työttömyysturva/yleinen asumistuki/toimeentulotuki) rakennetut kannustinloukut johtavat siihen, että jokainen tienattu euro ei ole samanarvoinen.

Tämä ei toki ole uutta tietoa ja vastaavia käppyröitä on piirrelty ennenkin, mutta hoksasin jälleen, miten nämä eivät kerro koko totuutta sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmista.

Todellisuudessa täytyy nimittäin ottaa huomioon myös asumistuen tarkistusajankohta ja eri tarkistusperusteet.

Otetaan pari esimerkkiä, jotka pohjaavat esitettyyn malliin (yksinasuva helsinkiläinen, vuokra 700 e/kk, maksussa Kelan työttömyysturva, yleinen asumistuki ja perustoimeentulotuki).

1. Toistaiseksi voimassaoleva osa-aikainen työsuhde alkaa 1.1. ja palkka on 1000 e/kk (vero 2,5 %).

Toimeentulotuki lakkaa työsuhteen alettua ja työttömyysturva pienenee. Yleinen asumistuki säilyy kuitenkin entisellään, koska asumistukeen vaikuttavien tulojen muutos on pienempi kuin huomattavaan muutokseen vaadittu 400 euroa.

Mutta ehtiikin kulua pari kuukautta työsuhteen alkamisesta, ja esimerkkihenkilöllemme iskee asumistuen vuositarkistus. Silloin huomioidaan todelliset tulot ja näin ollen reaalitulot laskevat:

2. Osa-aikainen työsuhde ajalle 2.1.-31.3., palkka ko. ajalta 2000 e/kk.

Tällä palkalla työttömyysturva lakkaa (sitä maksetaan vain 1.1. päivältä, jos se on jokin päivä maanantaista perjantaihin). Asumistuen tarkistusajankohta on vasta 1.3., koska tulojen muutos tapahtuu 2.1.! Tämän takia uudet tulot ovat voimassa alle 3 kuukautta (eli vain maaliskuun).

Asumistuessa pohditaan, onko kyseessä huomattava muutos. Lasketaan siis keskiarvotulo, jossa huomioidaan palkka yhdelle kuukaudelle ja muille kuukausille pelkkä työttömyysturva. Tämän perusteella huomattavan muutoksen raja ei tule vastaan, joten asumistukea ei tarvitse tarkistaa.

Palkkaveroprosentista en ollut aivan varma, joten heitin hatusta 15 %.

3. Osa-aikainen työsuhde ajalle 2.1.-31.3., palkka ko. ajalta 2000 e/kk; vuositarkistus 1.1.

Tilannehan muuttuu kovin edellisestä, jos heti työsuhteen alussa tuleekin vastaan asumistuen vuositarkistus. Silloin tuki tarkistetaan saman tien, vaikka edellä todetusti huomattavaa muutosta tuloissa ei tapahdukaan.

Työsuhteen aikana esimerkkihenkilömme saa vajaat 100 e/kk vähemmän rahaa kuin ylläoleva. Työsuhteen jälkeen asumismenoja kompensoidaan enemmän toimeentulotuella, joten etuusjakauma on erilainen (samoin kunnan ja valtion rahoitussuhteet).

Jo näiden kolmen esimerkin perusteella näkyy selvästi se, ettei laki kohtele kaikkia täysin samanarvoisesti. Monissa tilanteissa on erittäin vaikeaa ennakoida sitä, mikä on tulojen muutoksen todellinen vaikutus, sillä on helppo unohtaa jokin muuttuja.

Kannattaa myös huomata, että kyseessä on lisäksi melko yksinkertainen asiakastilanne: yksin asuva henkilö. Todellisessa elämässä kun on monia muitakin etuuksia, puolisoita, lapsia, päivähoitoa…

Oli perustulomalli sitten mikä tahansa, sen täytyy tasa-arvoistaa myös tätä ongelmaa.

Oma taulukkoni, johon graafit perustuvat.