Matkasuunnitelmani astui täytäntöön tänään noin kello 2:30-3:00 Suomen aikaa, kun pomppasin sängystäni ylös, syöksyin autoon tavaroineni, siirsin itseni lähimmälle pikavuoropysäkille isäni avustuksella (kiitos!) ja nousin Tampereelle kulkevaan linja-autoon. Matkasta ei ole pahemmin kerrottavaa, Tampereella 5:00-5:25 vaihdon jälkeen hyppäsin Turun satamaan suuntaavaan bussiin ja päädyin Viking Amorellalle kahdeksan aikoihin suuntaamaan kohti länsinaapuriamme. Kirjoittelen tätä jossain Maarianhaminan ja Tukholman välissä kannettavallani, näinkin saa ajan kulumaan laivamatkalla 😉
Jos totta puhutaan, matkalle lähtö tuntui jotenkin täysin hypoteettiselta, kunnes jossain vaiheessa Turun-linjurissa aurinko alkoi nousta ja pilkotella pilvien takaa paljastaen aamu-usvan suomalaisen loppukesän maiseman yllä. Kaunis ja herkähkö tunnelma säilyi miltei rikkoutumattomana aina laivalle saakka, jossa yllätin itseni joutuessani pidättelemään kyyneleitä aluksen irroittautuessa satamasta. Hei hei Suomi, nähdään taas… Mihinkähän sitä on taas itsensä tullut tungettua?
Rantauduttuani Tukholmaan minulla pitäisi olla joku lukuisista sukulaisistani vastassa, joten ensimmäinen matkayö menee näillä näkymin serkkujen luona. Huomenna alkavat sitten tositoimet, kun hyppään aamulla 07:07 Tukholman keskustasta lähtevään junaan. Siitä lisää sitten huomenna (mikäli nettiin pääsen). Toivottavasti saan nukuttua vähän paremmin kuin viime yönä (3 tuntia ennen bussiin lähtöä ja n. tunti laivan epämääräisillä penkeillä; en saa busseissa koskaan unta).
Ääk, pelottavat ruotsalaiset tulivat häiriköimään vierelleni, pitänee tunkaista läppäri piiloon 😛
(Jatkoa illalla: Perille päästiin kunnialla ja ongelmitta. Jatkoa seuraa toivottavasti sit huomenna 🙂
