Kaksi kehityskulkua kannustaa tällä hetkellä rakentamaan datakeskuksia Suomeen: Laajat investoinnit uusiutuvaan energiaan, joka tarjoaa edullista sähköä, sekä globaali tekoälyhuuma, joka lisää kysyntää laskentakapasiteetille. Datakeskukset ovat Internetin infrastruktuuria, samaan tapaan kuin satama-alueet, järjestelyratapihat tai lentokentät fyysisessä liikenteessä.
Tekoälykuplan puhkeamista on ennustettu jo pari vuotta. Teknologia on kuitenkin tullut jäädäkseen, hyvässä ja pahassa, riippumatta markkinoiden korjausliikkeestä. Tietokoneet ovat työkaluina monikäyttöisiä, niin kuin vasaraakin voi käyttää rakentamiseen tai purkamiseen. Tästä syystä tarve laskentakapasiteetille ja sitä kautta datakeskuksille tuskin tulee vähenemään verkottuneessa ja sähköisestä toimintaympäristöstä riippuvaisessa maailmassamme.
Yksi Jyväskylän haasteista on korkeasti koulutetun työvoiman pitäminen alueella. Moni kouluttautuu paikallisesti, mutta muuttaa sitten muualle työpaikkojen perässä. Yksittäinen datakeskus ei tietenkään tarjoa töitä kaikille korkeakoulutetuille. Se kuitenkin houkuttelee pidemmän päälle muitakin suuryrityksiä kilpailemaan paikallisesta osaavasta työvoimasta, lisäten alueen työllistäjiä.
Pelkkää juhlaa uudisrakentaminen ei toki tuo. Aluetta on käytetty virkistykseen, ja polkuverkot jäävät nyt uusien teiden ja rakennusten alle. Suuria rakennuksia ei saa mitenkään sulautettua siististi luontoon. Alueen valaistus ja melu pitää saada rajattua vain sen välittömään läheisyyteen.
Kaupunki on pyrkinyt löytämään parhaat mahdolliset kompromissit alueelle. Kaava on laadittu yleiskaavan mukaiselle ja jo kaavoitetulle teollisuusalueelle. Luontoarvoja on pyritty säilyttämään niin paljon kuin mahdollista. Hulevesien käsittelyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Datakeskuksen tuottama lämpö vähentää kaukolämmön tuotannon päästöjä.
Oli datakeskusten tarpeesta ja käytöstä mitä mieltä tahansa, harvempi kunnallispoliitikko voinee kieltäytyä miljoonien vuotuisista verotuloista. Minä en ainakaan pystyisi sanomaan tämmöiselle diilille ei. Riittääkö jollakulla muulla kanttia?
Kaavoja ja katusuunnitelmia on tullut voimaan. Lisäksi Toivakan puolella läntinen rantaosayleiskaava on hyväksytty. Liittyy Mämminiemeen, josta on uutisoitu moneen kertaan viime aikoina. Kävin nyt vihdoin läpi miten kaupunkien suhteet tässä menevät. Jyväskylä siis omistaa Mämminiemen (ja saaren sen edustalla) Toivakassa, ja tämän takia alueen kohtalo kaavoituksessa on kiinnostanut myös kaupunkia. Mämminiemi on etenkin veneilijöiden suosiossa oleva virkistysalue.
Esittelyissä
Talvihoidon kilpailutus. Tarjouskilpailu käynnistymässä. Käytäneen keskustelua mm. liittymien avaamisista. Pyöräilyaktivistina kiinnostaisi, onko otettu oppia Oulun toteutustavoista, jossa on kannustimet jalankulun ja pyöräilyn laatutason edistämiseen.
Tykki-ohjelman luonnos. Ohjelma määrittää mille alueille kaupunki kaavoittaa työpaikkoja. Tontteja on kaavoitettu viime vuosina enemmän kuin on luovutettu. Yrityksille on siis tarjolla hyvin toimintapaikkoja. Mielenkiintoista on, että tilastojen perusteella tonttikysynnän laskusuhdanne on alkanut jo koronavuosina 2020–22. Tulevaisuudessa kaavoitettavia tontteja on tiedossa logistisesti hyvistä paikoista. Mukava nähdä myös kaupunkistrategian resurssiviisaustavoitteen mukaiset pohdinnat uusien alueiden ilmastopäästöistä ja sopeutumisesta ilmastokriisin riskeihin.
Tilinpäätös 2025. Ei tätä kirjoittaessa vielä materiaaleissa.
§ 60 Viranhaltijapäätökset
Nämä eivät yleensä aiheuta suurta ihmetystä, nyt bongasin pari mielenkiintoisempaa päätöstä.
Viime vuonna lautakunnassa käsitellyn mikroliikenneluvan ehtojen muutokset. Pääosin säätöjä pysäköintikielto- ja nopeusrajoitusalueille, mutta pari periaatteellisempaa kohtaa muuttunut myös. Toinen koskee pysäköintirajoituksia kiinteistöjen kulkuväylillä (lisää rajoituksia aiemmasta, mikä on hyvä), mutta toinen sallii laajemmin pysäköintiä pyöräpysäköintialueilla, missä on riskinä, että se johtaa pyöräpaikkojen vähenemiseen. Kohta on hyvin perusteltu, ja siinä on ainakin jossain määrin huomioitu, miten etenkin keskusta-alueella pyöräparkeissa on kesäaikaan ahdasta jo pyörienkin takia. Tämän vaikutukset vaatinevat tarkempaa seurantaa.
Itseoikaisu päällystysurakan hankintapäätökseen. Ollaan tehty jo päätös, mutta jälkikäteen huomattu, että summa vaatii hyväksyttämisen kaupunginjohtajalla. Papereista ilmenee, että vuotuinen summa on alhaisempi kuin raja-arvo 5 miljoonaa euroa, mutta option kera arvo nousee yli rajan. Sinänsä ymmärrettävä virhe, mutta pahimmassa tapauksessa oltaisiin lähdetty kierrokselle markkinaoikeuteen (ja jouduttu käsittelemään uudestaan).
§ 61 Itäinen Seppälänkangas
Datakeskuskaava matkaa kohti valtuustoa, käsiteltiin viimeksi 13.1.2026. Pieniä viilauksia on vielä tehty, laajennettu hiukan vihersuojavyöhykkeitä ja käyty kuvailemassa rakennusten vaikutuksia maisemaan mm. Saksalan suunnasta katsottuna.
Tämän kaavan käsittelyssä on mittakaavastakin johtuen tehty kyllä todella tarkkaa työtä. Toisissa olosuhteissa luontoarvojen ja hulevesien käsittely olisi voinut olla paljon suurpiirteisempää. Ainut tapa yrittää säilyttää luontoarvot parempina olisi jättää kaava toteuttamatta – ja tuolloinkin voimaan jäisi olemassa oleva kaava, joka heikentää niitä yhtä paljon. Eli niin pitkään kun tässä on joka tapauksessa yritysalue, tämä oikeasti toteutuva hanke on varmaan parempi lopputulos kuin välitilassa oleva hypoteettinen tulevaisuus.
Kävin asukastilaisuudessa 2.2. kuuntelemassa esittelyjä. Jyväskylällä ei kyllä käytännössä ole varaa sanoa ei tälle hankkeelle, koska työllisyys- ja verotulovaikutukset ovat sen verran suuret. Pöytälaatikossani on työstössä ajatusta laajentava ja tarkentava mielipideteksti, täytynee kirjoittaa se loppuun.
Oli käsittelyssä 2.12.2025. Tuolloin Katri ja Ilona ehdottivat kaavan uudelleen palauttamista valmisteluun, jotta päästäisiin arvioimaan paremmin luontoarvoja ja mahdollisuuksia säilyttää pohjoisrinteen vanha metsä. Jatkotyö on parantanut kaavaselostuksen laatua mm. luontoarvojen osalta.
Tuleva ampumahiihtopaikan varaus latujen risteyksessä.Metsätöiden jälkiä pohjoisrinteen alapäässä.Tämän kuusikon ikä lähenee 100 vuotta, joten jos sitä ei suojeltaisi, se menisi ”uudistukseen” eli kaadettaisiin.Luontopolku kiertelee suojeltavalla alueella.Kuusikon reunalla näkyy ihmisten käden (ja koneiden) jälki.Uusi tieyhteys huipulle rakennettaisiin lähtemään tästä Vuorilammen parkkipaikan ja sillan välistä.
Nyt on vertailtavissa kaksi luonnosta, jotka eroavat toisistaan lähinnä pohjoisrinteen olemassaolon ja tielinjausten osalta. Mielestäni kumpi vain vaihtoehdoista on ihan siedettävä. Jos halutaan panostaa enemmän matkailumahdollisuuksiin, Laajiksen levittäytyminen pohjoisrinteen suuntaan on ymmärrettävää. Jos taas halutaan säilyttää suurempi alue rinteestä metsäisenä ja luonnontilaisena, pohjoisrinteen yli on vedettävä henkselit. Joka tapauksessa on hyvä, että kaava tuo paremmat olosuhteet ampumahiihdon harrastamiseen.
Jos karttoja oikein tulkitsin, tämä puoli kuusimetsästä on pohjoisrinteen alla…… tämä puoli sen sijaan ei ja se suojeltaisiin.
Katsotaan millaisia kommentteja ja lausuntoja nähtävilläolosta seuraa.
§ 63 Metsälehmuksentie 3
Kanavuoren varikkoalueen ja ysitien välillä oleva rakentamaton tontti. Tehdään pieniä muutoksia nykyiseen kaavaan, jotta saadaan katualue oikean kokoiseksi. Ei käytännössä mitään ihmeellistä.
§ 64 Oikaisuvaatimus
Taas kerran joku on kaatunut hiekoitushiekkaan. On edelleenkin ironista, että sama menetelmä, jota käytetään liukkaudentorjuntaan, aiheuttaa kevätaikana kaatumisia. Jos menetelmä aiheuttaisi säännöllisesti autojen välisiä törmäyksiä, se olisi jo vaihdettu parempaan.
§ 65 Ikolantie, Kalevantie ja Kalevankuja
Päällystetään vähäliikenteisiä sorapintaisia katuja Korpilahden Ikolanmäellä. Tällä alueella en ole koskaan käynyt, joten karttojen, ilmakuvien ja katunäkymien perusteella ihmettelyä.
Rantapukkalantien, Kalevantien ja Kalevankujan risteysalue on vähän epämääräinen, sitä voisi periaatteessa samalla vähän selkeyttää. Ilmeisesti Rantapukkalantietä on tarkoitus käyttää parempikuntoisena pääreittinä venevalkaman suuntaan, mutta sillä on ko. risteyksessä kolmio. Googlen katunäkymien vanhojen kuvien pohjalta pääreitti on ollut aiemmin Kalevantien kautta ja Rantapukkalantie on ollut lähinnä kärrypolku. Tämä selittää miksi risteys on nykyisellään niin outo.
§ 66 Keskussairaalantie
Kunnostetaan vanhan sairaalan risteyksen lähialuetta. Tarkoitus on ollut parantaa mm. pyöräilyolosuhteita, mutta ihan ei olla onnistuttu Jypsin muistutuksen perusteella.
En itsekään ole koskaan arvostanut Valajankadun risteyksen muotoiluja, eikä tämäkään johda parempaan. Pääpyöräväylän pitäisi olla rakenteisesti selvästi ensisijainen autoliikenteeseen nähden. Tässä kohtaa ei ole myöskään otettu tarkemmin kantaa, miten valo-ohjaus toteutetaan. Toivottavasti ei pelkästään painonapeilla.
Hoitajantien laaja liittymäalue säilyy jatkossakin, mutta puustoa istutetaan lisää. Ymmärrettävää linja-autoliikenteen takia.
§ 67 Laajavuorentien kiertoliittymä
Nelihaararisteys Laajiksen kohdalla on ollut vähän epämääräinen ja etenkin liikennemäärien kasvaessa jäänyt ajastaan jälkeen. Kiertoliittymä parantaa turvallisuutta nykyisestä. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille tämä on edelleen liikenneympyrän sijaan liikennemonikulmio.
Pitäisikö tässäkin yhteydessä käyttää pyöräilyn pääreitin ylityskohdassa punaista asvalttia?
§ 68 Koillisväylä
Edellä mainitun datakeskusalueen liikennettä järjestetään myös Koillisväylän kautta. Muistutuksissa korostuvat luontoarvojen ja polku- ja virkistysverkostojen säilyttämisen tarve, mutta toivoopa joku laajempiakin tieyhteyksiä.
Jos datakeskus tulee, tätä ei voi jättää rakentamatta. On hyvä, että kaupungin tahtotila on kuitenkin selvästi se, että rakentamista ei aloiteta ennen kuin datakeskustyömaa alkaa.
Koillisväylän tulevaa maastoa. Kameran suunta on kohti Laukaantietä, datakeskuksen suunniteltu liittymä jää selän taakse ja pääportti oikealle.
§ 69 Rautpohjankatu
Rautpohjankatu on aina ollut ikävä paikka kävellä ja pyöräillä, koska liikennettä on paljon, ja uusiutuva Hippos ei tule helpottamaan tilannetta. Muiden kuin autojen reitit ovat mutkittelevia ja kadun joutuu yleensä jossain kohtaa ylittämään. Nyt saadaan sentään puuttuva yhteys Kalle Rutasen polun ja Keskikadun välille.
Voionmaankadun risteys on edelleen onneton pyöräilyn ja jalankulun kannalta. Risteysalueella on maksimoitu autoliikenteen sujuvuus, joka aiheuttaa konfliktitilanteita etenkin sen ahtaassa etelänurkkauksessa, jota jopa minä tottuneena polkijana lähestyn joka kerta vähän peloissani. Mitä hyötyä on suunnitella korkeamman laatutason pääpyöräreittejä, jos ne kuitenkin rapautetaan autoliikenteen ehdoilla tehdyillä ratkaisuilla? Miksi jälleen kerran “jalankulun ja pyöräilyn väyläleveyksistä joudutaan suunnitteluratkaisussa tinkimään”?
Huvittaa nähdä kaupungin vastineessa lause “Väylätyyppiä ei voida vaihtaa linjaosuuksilla”, kun esimerkiksi Yliopistonkadun nykyiset ratkaisut ovat esimerkki siitä, miten todellisuudessa kuitenkin näin tehdään, kun yksisuuntainen väylä loppuu kuin seinään ja muuttuu jalkakäytäväksi.
Kalle Rutasen polun ja Jyrsijänkadun liittymän pyöräsuojatie oli hyvä parannus aikaisempaan ratkaisuun. Ratkaisu pitäisi nyt minunkin mielestäni viedä loppuun asti muuntamalla Jyrsijänkatu pyöräkaduksi.
Mielenkiintoisena kohtana KymppiR 2025 -ohjelman esittely. Ohjelma ohjaa kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä seuraavalle kymmenelle vuodelle ja on menossa valtuuston hyväksyttäväksi.
Jyväskylässä asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupunki on muuttovoittoaluetta. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin, koska kaupunkirakennetta halutaan tiivistää. Pientaloissakin näkyy trendi, jossa uusia taloja rakennetaan vanhoille tonteille. Kuitenkin tavoitteena on myös tarjota maaseutumaista asumista semmoisiin paikkoihin, jotka ovat järkevien kulkuyhteyksien päässä.
Ohjelmassa on numeerisia tavoitteita, minkä verran kaupunki pyrkii kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja vuosittain. Tällä hetkellä haasteena rakentamisen suhdanne, monet hankkeet ovat jäissä. Tähän kaikkeen nivoutuu myös myöhempi kokouskohta §162.
Ohjelman kautta pyritään saamaan edistettyä myös vihdoin kävelyn ja pyöräilyn pääverkkoa (jonka piti toteutua jo vuosia sitten hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman kautta, mutta on ollut hidasta). Lisäksi todetaan muutamia oleellisia tiehankkeita kaupungin alueella.
Itse kaipaisin myös raideliikennettä jollain tavalla mukaan, mutta sen tavoitteet lienevät pidemmissä kantimissa kuin 10 vuoden päässä. Käytännössä kiskot näkyvät (nykyisessä ja päivitettävässä) yleiskaavassa lähijunaseisakevarauksina, ja tulevaisuudessa mahdollisesti Linkki tulevaisuuteen -ohjelman seuraavassa iteraatiossa, jota työstetään ensi vuonna…
§158: Lautakunnan talousarvioesitys 2026
Koulutuksessa pari viikkoa sitten mainittiin, että suhdanteet vaikuttavat todella paljon kaupunkirakenteen toimialan budjetin toteumaan: kun rakentaminen ei vedä, ei tonttejakaan myydä ja sitä kautta saada kaupungin kassaan rahaa. Toinen tekijä on talvihoito, jonka kustannukset saattavat vaihdella rajusti vuosittain. Liittymien avaaminen polanteenpoiston yhteydessä on taas tiputettu pois, tämä varmaan herättää taas keskustelua.
Joukkoliikenne on myös hitusen alijäämäistä, se voidaan nähdä lippujen subventiona. Johon liittyen korjausvelka katuverkolla kasvaa, tähän voisi varmaan vaikuttaa vähentämällä henkilöautoliikenteen määrää…
Yksi iso toimialan viime vuosina realisoitunut säästökohde on katuvalaistuksen uusiminen led-valaisimiksi nopeutetulla aikataululla. Omat kokemukset ovat tosin olleet, että valittujen valaisimien värilämpötila on liian kalsea — punertavampi sävy olisi parempi yöaikaan.
Investointeja katsotaan alustavasti kolme vuotta tulevaisuuteen. Uudet asunto- ja työpaikka-alueet ovat niitä mistä on viime vuosina puhuttukin. Kauppatorin rakentaminen kohdentuisi vuosille 2026–27 ja Hippos näkyy myös vahvasti. Palokanorren uudistus aiotaan saada ensi vuonna työstöön, se on isoin katuverkon yksittäinen kohde 4 miljoonan budjetilla. Koillisväylälle on valmisteltu jo varausta, vuosille 2027–28.
Lupasin korjata Kuokkalan sillan valot jossain vaalikoneessa, sille on varaus vuodelle 2027.
Tourujoen kunnostettua uomaa Koskenharjun kohdalla.
Viherpalveluissa on paljon kivaa. Isoin kohde tässä edelleen jatkuva Tourujoen kunnostus (2 milj. e). Osallistavaan budjetointiin on varattu 70 000 euroa ensi vuodelle, sen jälkeen optimistisesti 100 000 e vuosittain. Kaikenlaisia puistoja rakennellaan ja korjaillaan.
Pohdittiin ryhmässä lintutornien kohtaloa, niille ja luontopoluille on varattu 25 000 e vuositasolla. Kortepohjan torni purettiin viime talvena ja lähialueelta on tuhoutunut myös Eerolanlahden lintutorni viitisentoista vuotta sitten. Tässä on selvä kytkös Kehä Vihreän / Kehä Sinisen tavoitteisiin lähiluontoon pääsemisestä ja luontoon tutustumisesta. Näkötorneja on rakennettu joihinkin kohteisiin jopa EU-rahalla, voisiko se olla mahdollista tässäkin?
Ohjelma on 2 miljoonaa alijäämäinen, joka katetaan käyttötalouden tuloilla.
(Kohdat §160 ja §161 liityvät oikaisuvaatimuksiin, niistä ei suuremmin sanottavaa)
§162: kaupungin lausunto opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista
Kaupungin etu on se, että voidaan rakentaa halpoja opiskelija-asuntoja. Käytännössä muutos näkyy KOASin ja Jyyn toiminnassa, kun kohteet voidaan rahoittaa täysin lainarahalla ilman omarahoitusosuutta.
Sähkönsiirtoyhteys liittyy Fortumin datakeskushankkeeseen, jonka metsäaluetta kävin ihastelemassa kesämmällä. Lausunnossa otetaan hyvin huomioon alueen luontoarvoja, ulkoilureittejä, pohjavesikohteita sekä vaikutusta eläimistöön. Lisäksi on nostettu tärkeä pointti tarkastella hankkeita kokonaisuutena, kun samalle reitille on tarkoitus rakentaa muitakin uusia johtoja.
Ylellä oli juttu suurjännitekaapelien maa-asennusten poikkeuksellisuudesta noin kuukausi sitten, 400 kV maakaapeleista ei ole suuremmin pitkäaikaista kokemusta. Sellainen tulisi nyt myös tähän kohteeseen. En usko, että riskit ovat kovin suuria (etenkään kun suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia), mutta täytyy seurata asiaa.
Sähkölinja on noin muuten perusteltu, jos kerran datakeskus rakennetaan.
§164: Kauppakatu
Tätä on pyöritelty pikkuhiljaa eri instansseissa. Jos olisin diktaattori, tehtäisiin koko kadusta lähinnä kävelykatu. Joka tapauksessa parantaa nykytilannetta, jossa jalankulkijat pysyvät pitkälti tien reunoilla väliaikaisista rakennelmista huolimatta. Tavoite hoitaa kunnostus kuudessa vuodessa aloittaen kävelykadun remontista ja sitten siirtyen kohti yläkaupunkia. Olisikohan mahdollista tehdä nopeamminkin?
Jatkosuunnittelussa huomioidaan mm. lapsiperheiden elementit, pyöräliikenteen ohjaus ja rakenteiden sijoittelu suhteessa rakennusten sisäänkäynteihin. Jälkimmäisin näistä mielestäni tärkein.
Vielä mietityttää pergolarakenteet. Onko huomioitu niiden ylläpitokuluja tai kuinka pian ne joudutaan purkamaan, kun niihin kuitenkin joku peruuttelee? Vrt. Asemakadun pihakatuosuuden liian huomaamattomat valaisinpylväät, jotka ovat olleet jatkuvasti vinossa tai hajalla.
Pergolarakenne yläkaupungilla.
Google Mapsin katunäkymäkuvissa näkyy Asemakadun vino valaisinpylväs.
§165: Yrjönkatu 36
Suojeltu katolinen kirkkorakennus pysyy, mutta viereinen rakennus kunnostetaan tai tilalle rakennetaan uutta. Tykkään siitä, että kaavassa on pyritty kannustamaan vanhan säilyttämiseen antamalla lisää joustoa vanhan laajentamiselle vrt. tiukemmat säädökset uudisrakentamiselle.
Sisäpihan autopaikkapainotteisuudesta on tullut kommentteja, joihin mielenkiintoinen linjaus viiden parkkipaikan korvaamisesta per yhteiskäyttöautoparkkipaikka. Tuolloin pihalle jäisi enemmän tilaa istutuksille ja oleskelu/leikkialueelle. Katsotaan, mihin johtaa. Teoriassa yhteiskäyttöauton pitäisi olla selvästi halvempi vaihtoehto kuin viisi parkkipaikkaa, joten puhtaasti numeroita katsoen valinta olisi selkeä.
§166: Kotaniemenkuja 5
Korvataan omakotitalotontti neljän asunnon tontilla. Esimerkiksi tontin pohjoispuolella on esimerkki siitä, miltä voisi jatkossa näyttää. Asetetaan muutosehdotus nähtäville.
Kaava-aineistosta löytyi hieno termi, lepakkopiilopotentiaali 😍 Rannan luontovyöhykkeen pitäisi säilyä, mikä on kiva.
Mielipiteissä korostui mm. liikennevaikutukset. Noin yleisesti Kaunisharju on alueena ärsyttävän kaukana kaikesta, ja vieläpä niemessä. Pyöräilyn reitit eivät ole optimaalisia ja sisältävät aikamoisia ylä- ja alamäkiä, kulki sitten mihin vain. Johtaa käytännössä siihen, että suurin osa valitsee kuitenkin henkilöauton, vaikka S2 olisi myös vaihtoehto.
Kävin itäisen Seppälänkankaan metsissä, joihin kaavoittuu Fortumin tuleva datakeskus. Kaava on nähtävillä kesällä 2025 ja menee syksyllä kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
Alue on nykyäänkin jo teollisuusaluetta, joten metsä on ollut poistumassa ennemmin tai myöhemmin. Oli silti mielenkiintoista käydä katsomassa omin silmin, miten maisema tulee muuttumaan… Ja hahmottamassa konkreettisesti, miten iso alueesta on tulossa.
Videolta jäi pois kokonaan Koillisväylä-pohdinnat, yksi alueen poluista kulkee suurin piirtein kehätievarauksen suuntaisesti.
