Parempaa joukkoliikennettä etsimässä: linjastomuutoksia ja hintojenkorotuksia

Torstaisessa joukkoliikennelautakunnan kokouksessa on käsitelty sitä, miten bussiliikennettä ensi vuonna Jyväskylässä järjestetään. Asialistalla olivat valtakunnallisesti yhteisen lippujärjestelmän lisäksi tulevaisuuden linjasto sekä raha-asiat.

Olen itsekin linjastomuutosten kannalla, mutta valitettavasti selvityksen myötä tarjotut vaihtoehdot ovat varsin konservatiivisia. Kaikista kummallisinta on se, että molemmat ehdotukset tulisivat kasvattamaan kustannuksia niiden vähentämisen sijaan; eikö paremman tarjonnan pitäisi houkutella ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä oman auton sijasta ja lisätä näin lipputuloja? Jos itse saisin toivoa, haluaisin nähdä myös reittejä, jotka eivät kulkisi keskustan kautta; moni valitsee auton bussin sijasta joillain väleillä, koska bussilla kulkeminen hidastaisi matkantekoa kymmenillä minuuteilla turhan keskustassa kääntymisen takia (esimerkiksi kulkiessa Keltinmäen ja Kuokkalan välillä).

Oma näkemykseni tulevaisuuden mahdolliseksi runkolinjastoksi.
Esitetyn vaihtoehdon 2 runkolinjasto: linjat 1, 2, 12, 18/18K, 25/25K ja 27. Jätin graafista pois ”Peruslinja +” -kategoriaan kuuluneet linjat.

Linjastosuunnitelmaan voi kuitenkin vielä vaikuttaa. Kaupunki on avannut verkkosivuilleen kyselyn (myös Laukaan ja Muuramen liikennöinnin osalta), jonka kautta itse kukin voi käydä ilmaisemassa näkemyksensä. Aikaa on pari viikkoa 16.9. saakka.

Myös raha-asiat ovat puhuttaneet. Kaupunki tukee tällä hetkellä bussilippuja noin neljällä miljoonalla eurolla. Koska kaupungin kaikki palvelualat joutuvat säästämään, myös tästä summasta leikataan ensi vuonna. Kun seurauksena lippujen hinnat nousevat, ihmiset äänestävät jaloillaan – tai autollaan. Lipputulojen väheneminen taas lisää entisestään paineita linjaston karsimiseen, mikä ruokkii autoistumista. Korotus koskisi ainakin näillä näkymin pelkästään seutulippuja.

Jyväskylässä ulkopuolisen on vaikea selvittää, ovatko linjastoon ja talouteen liittyvät päätökset onnistuneita, koska kaupunki ja Jyväskylän Liikenne eivät tuota tarkkoja tilastotietoja reiteistä liikesalaisuuksiin vedoten. Julkiseksi palveluksi laskettavasta, etenkin verovaroilla tuetusta, joukkoliikenteestä pitäisi olla saatavissa tietoja ja tilastoja avoimessa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Näin voidaan varmistaa, että päätökset ovat oikeita ja johtavat parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Joukkoliikennelautakunnan jäsen Antti Poikola blogasi lautakunnan kokouksesta aiemmin ja laajemmin, kiitos hänelle.