Opintotuki – sosiaalietuus vai investointi?

Keskustelu opintotuesta käy kiivaana etenkin nyt, kun opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvitysmies Roope Uusitalon teesit opintotuen uudistamiseksi. Koska Uusitalon tehtävänantona oli vähentää opintotukimenoja yhteensä 150 miljoonalla eurolla (vuodessa), ei ollut yllätys, että malli on melko lainapainotteinen.

Positiivista esityksessä oli se, että opintotuen (joka siis koostuu nykyisellään opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta) kokonaismäärää korotettiin; monien mielestä huono puoli on tosin se, että ”ilmaista rahaa” eli opintorahaa kutistettiin samalla kun opintolainan suuruutta nostettiin. Toisten mielestä opiskelu tulisi nähdä investointina tulevaisuuteen, minkä takia se pitäisikin rahoittaa kuten muutkin investoinnit, eli joko jo olemassa olevalla tai lainarahalla.

Opintotukea uudistettiin radikaalisti laman aikana, jolloin opintorahan osuutta kasvatettiin. Nykylainsäädäntö on peräisin vuodelta 1995, mutta viime vuosina muutoksia on tehty miltei vuosittain. Tästä johtuen lainsäädäntö on epäselvää ja tuet ovat erilaisia riippuen siitä, milloin on opintonsa aloittanut ja millä tasolla opiskelee. Näitä onkin kiva tulkita Kelassa ja oppilaitosten opintotukilautakunnissa, jotka tukea ratkaisevat.

Hyvä kysymys onkin, miksi juuri opintotukea on muutettu näin usein. Pitkäjänteisyys päätöksissä on hakusessa, kun edellisen muutoksen vaikutuksia ei pystytä edes arvioimaan ennen uuden muutoksen voimaantuloa. Opintotuki on kaiken lisäksi sosiaaliturvan kokonaismenoissa kuin pisara valtameressä (ks. alla), joten mikromanageroinnin määrä ei ole ainakaan omasta mielestäni missään suhteessa sen merkittävyyteen kansantaloudelle.

sosiaalimenot
Lähde: Kelan taskutilasto 2015, s. 4

Kumpi opintotuki sitten on, sosiaalietuus vai investointi tulevaisuuteen? Kompromissihakuisessa Suomessa tuki vaikuttaa olevan vähän kumpaakin. Hallituksen esityksessä opintotukea kuvaillaan näin:

Tavoitteena on saada aikaan tasasuhtaisempi yhteiskunnan antama tuki työttömyysturvaa saaville ja opintotuen varassa opiskeleville. – –

Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksien parantaminen opiskelun aikana. – – Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnan järjestämä perusturva opiskelun aiheuttaman tulonmenetyksen aikana on kattava ja kansalaisille selkeä. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että passiivisuutta edellyttävän [!] työttömyysturvan rinnalla on tarjolla aktiivista toimintaa edellyttävä etuustasoltaan kilpailukykyinen opintotukijärjestelmä.

– –

Opiskelu on kuitenkin aina myös yksilön investointia omaan tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on perusteltua, että osa opintotuesta olisi edelleen omavastuun periaatteelle perustuvaa opintolainaa.

Jos opintotuki nähdään ensisijaisesti sosiaalietuutena, sen suurena epätasa-arvoisuutta aiheuttavana ongelmana on ainakin omasta mielestäni opintorahan ja asumislisän pienuus suhteessa muihin vastaavantyyppisiin etuuksiin. Kun opiskelija lopettaa opinnot, julkisen tuen määrä usein kasvaa, sillä opiskelija siirtyy työttömyysturvan (jonka sudenkuopat ja porsaanreiät ansaitsevat ihan oman kirjoituksensa) ja yleisen asumistuen piiriin. Toimeentulotukeen opiskelija on oikeutettu myös opintotukea saadessaan, mutta senkin määrä voi muuttua kun opintolainaan ei ole enää oikeutta.

Jos opintotuki taas nähdään opiskelijan omana investointina tulevaisuuteen, opiskelujen tuomat lisäkulut tulisi rahoittaa esimerkiksi lainarahalla. Opintolaina on valtion takaamaa ja sen ottamiseen kannustetaan mm. korkojen verovähennysoikeuden ja opintolainavähennyksen tai opintolainahyvityksen kautta. En tosin silti ymmärrä, miksi opiskelijoiden minimitoimeentulon taso pitäisi pitää alhaisempana kuin muiden sosiaaliturvaan kuuluvien henkilöiden. Onko kolikolla toinenkin puoli? Jos opiskelijoiden toimeentulo paranee, vähenevätkö opiskelija-alennukset?

Onko opiskelu ja sen tukeminen myös investointi parempaan yhteiskunnan tulevaisuuteen? Piraatit pitävät opiskelua yhtenä yhteiskunnan peruspilarina. Puolueohjelmassa mainitaan muiden muassa että opiskelun tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla ja kaikilla pitää olla oikeus käyttää ja jatkokehittää vapaasti julkisesti rahoitettuja oppimateriaaleja. Opintotuen muutokset eivät näihin asioihin vaikuta suoraan, mutta lukukausimaksut ovat jo tulossa EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

Piraattinäkökulmasta tähän keskusteluun ratkaisun toisi perustulo, joka panisi opiskelijat muiden kanssa samalle viivalle minimitoimeentulon osalta. Perustulomallin myötä opintolainaa voitaisiin edelleen tarjota, joko markkinavetoisesti tai valtion takaamana, niille, jotka sitä tarvitsevat. Sen verovähennyskelpoisuutta tulisi toki tuolloin pohtia uudelleen samaan tapaan kuin asuntolainojen korkovähennysoikeutta on viime aikoina heikennetty.

Asumisen tukiin liittyy yleisesti ottaen ongelmia (noidankehä tuen ja vuokrien korotusten välillä). Mikäli asumista yleensä ottaen tuetaan, puolueohjelmassamme tavoitellaan ainakin nykyisten tukien yhtenäistämistä.

  • Yaamboo

    Oma lukunsa on sitten se, millä kaikilla erinimisillä ja erisuuruisilla etuuksilla opiskelija voi opiskella. Äkkiseltään tulee mieleen ainakin:
    – opintotuki
    – aikuiskoulutustuki
    – toimeentulotuki
    – työttömyysetuudet (työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiopäiväraha)
    – vanhempainpäiväraha (pl. varhennettu äitiysraha, isyysraha)
    – kotihoidon tuki (jos saa vaan lapsen hoidon järjestettyä siten, että on kuitenkin ensisijainen hoitaja)
    – kuntoutusraha
    – eläkkeet (esim. kuntoutustuki)…