Mielipidekirjoitus, julkaistu 14.4.2026 Keskisuomalaisessa.
Itäisen Seppälänkankaan asemakaava etenee päätöksenteossa kohti kaupunginvaltuustoa. Fortumille tarjotaan paikkaa datakeskukselle teollisuusalueen nurkalle.
Kaksi kehityskulkua kannustaa tällä hetkellä rakentamaan datakeskuksia Suomeen: Laajat investoinnit uusiutuvaan energiaan, joka tarjoaa edullista sähköä, sekä globaali tekoälyhuuma, joka lisää kysyntää laskentakapasiteetille. Datakeskukset ovat Internetin infrastruktuuria, samaan tapaan kuin satama-alueet, järjestelyratapihat tai lentokentät fyysisessä liikenteessä.
Tekoälykuplan puhkeamista on ennustettu jo pari vuotta. Teknologia on kuitenkin tullut jäädäkseen, hyvässä ja pahassa, riippumatta markkinoiden korjausliikkeestä. Tietokoneet ovat työkaluina monikäyttöisiä, niin kuin vasaraakin voi käyttää rakentamiseen tai purkamiseen. Tästä syystä tarve laskentakapasiteetille ja sitä kautta datakeskuksille tuskin tulee vähenemään verkottuneessa ja sähköisestä toimintaympäristöstä riippuvaisessa maailmassamme.
Yksi Jyväskylän haasteista on korkeasti koulutetun työvoiman pitäminen alueella. Moni kouluttautuu paikallisesti, mutta muuttaa sitten muualle työpaikkojen perässä. Yksittäinen datakeskus ei tietenkään tarjoa töitä kaikille korkeakoulutetuille. Se kuitenkin houkuttelee pidemmän päälle muitakin suuryrityksiä kilpailemaan paikallisesta osaavasta työvoimasta, lisäten alueen työllistäjiä.
Pelkkää juhlaa uudisrakentaminen ei toki tuo. Aluetta on käytetty virkistykseen, ja polkuverkot jäävät nyt uusien teiden ja rakennusten alle. Suuria rakennuksia ei saa mitenkään sulautettua siististi luontoon. Alueen valaistus ja melu pitää saada rajattua vain sen välittömään läheisyyteen.
Kaupunki on pyrkinyt löytämään parhaat mahdolliset kompromissit alueelle. Kaava on laadittu yleiskaavan mukaiselle ja jo kaavoitetulle teollisuusalueelle. Luontoarvoja on pyritty säilyttämään niin paljon kuin mahdollista. Hulevesien käsittelyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Datakeskuksen tuottama lämpö vähentää kaukolämmön tuotannon päästöjä.
Oli datakeskusten tarpeesta ja käytöstä mitä mieltä tahansa, harvempi kunnallispoliitikko voinee kieltäytyä miljoonien vuotuisista verotuloista. Minä en ainakaan pystyisi sanomaan tämmöiselle diilille ei. Riittääkö jollakulla muulla kanttia?
Tekstiä on kommentoitu lehden sivuilla useamman viestin voimin, samoin 16.4. julkaistua Markku Vehmaksen mielipidettä.