Ote kaverusten chat-kanavan AI-keskustelusta lisälinkeillä ja pienellä editoinnilla varustettuna.
Jotain tekoälyjuttua vielä… Jotain näistä oon sanonu varmaan jo useamman kerran, mut kertauksena (jos tän sit vaikka siirtäis suoraan blogiin 😁).
Tekniikka ei ole mielenkiintoisin kysymys
Mähän oon käyny fast.ai:n verkkokurssimateriaalit läpi tuossa vuosi sitten, ja samalla kelailin uudestaan myös sen Elements of AI -moocin, ja siinä kohtaa hahmotin paremmin sen teknisen puolen tekoälystä. Sen jälkeen mulla on ollu kohtuullisen hyvä kuva siitä, minkälaisia nuo nykyaikaiset tekoälymallit on, ja sen perusteella oon pystynyt hahmottamaan missä asioissa ne on hyviä ja mitkä ne rajoitteet on teknisessä mielessä.
Tekniikan puolelta siellä on ne tietyt kysymykset (isoimpana ”hallusinointi”) jotka on tuolla nykyisellä teknologialla mahdottomia ratkaista sillä tavalla, että niistä malleista saataisiin täydellisiä ”tietokoneita” sanan ultimaagisessa merkityksessä. Ne on edelleen todella hyviä tietyissä käyttötarkoituksissa (esim. kielenkääntäminen), mutta ei niistä voi ikinä saada ihan sellaisia kuin hype ja markkinavoimat väittää.
Valta ilman vastuuta?
Ja siinä tullaankin siihen mun isoimpaan ärsytykseen: kenellä lopulta on valta tekoälyn kehityksessä ja sen markkinoinnissa, kuka hyötyy sen pitämisestä pinnalla, eli käytännössä ne eettiset (ja poliittiset!) kysymykset on mun mielestä paljon mielenkiintoisempia.
Heti kärkeen se minkä oon maininnut usein, eli sisäinen piraatti itkee ensinnäkin verta sen takia, että nyt sitten on aivan eri asia, että tekoäly voi tuottaa (osittaisenkin) kopion jostain olemassaolevasta teoksesta, kun aiemmin oikeutta on käyty jopa yksittäisten samplejen tasolla.
Tässähän kävi käytännössä niin, että Microsoft aloitti tämän leikin julkisesti ensimmäisenä, kun julkaisi Github Copilotin, joka oli koulutettu kaikella GH:ssa olleella koodilla, eikä pelkästään sellaisilla, joiden lisenssiehdot sen sallivat. Mikäli tässä kohtaa MS olisi tehnyt oikean valinnan ja rajannut koulutettavan aineiston vapaisiin materiaaleihin, voi olla, että asenne olisi muillakin ollut toisenlainen. Lisäksi toki kun siitä ei käytännössä seurannut mitään muuta kuin asiasta jotain ymmärtävien kiukkuista tuhahtelua, peli oli ohi tämän kysymyksen osalta jo ennen kuin alkoi.
Sitten toki sen lisäksi, että olemassaolevat teokset on viety koulutusmateriaaleihin, tekoälyllä generointi myy niin taiteiljoiden kuin muidenkin tietotyöläisten työpanoksen alihintaan, käytännössä ilmaiseksi. Ja sitten meille syntyy sosiaalisia ongelmia, kun työn kysyntä vähenee ja ihmiset jäävät työttömiksi.
Perinteisesti teknologian kehittyessä on työllistytty uudestaan uusille aloille, mutta mikäli tekoäly vie tietotyöt, ja aiemmin tekninen kehitys on vienyt raskaammat työt, jääkö jäljelle vain ”paskaduuneja”? Kuka ostaa tekoälyn tuottaman työn hedelmät ja millä rahalla? Pitääkö tekoälyn tekemää työtä verottaa ja jakaa tuotot perustulona (vrt. avaruusluksushomokommunismi)?
Ja toki sosiaalisten ongelmien lisäksi tekoäly (openai:n ja kumppanien mittakaavassa) vaatii isot konesalit, paljon energiaa ja jäähdytystä. Miten tämä toteutetaan siten, että luonto ei jää kakkoseksi eikä kiihdytetä ilmastonmuutosta, on myös välillä keskutelussa, mutta toistaiseksi yritysten ei ole mikään pakko ilmoittaa hiilijalanjälkeään.
Ongelmien hillintää vai täyskielto?
Kaikkea en varmasti tässä saa sanottua, mutta palaten vielä valtaan: ”code is law” oli Lessigin lausahdus, ja koneoppimismalleihin sisältyy aina jotain vinoumia. Miten näitä vinoumia käsitellään, on piilossa loppukäyttäjältä.
Olikohan isoista toimijoista ainoastaan Anthropic, joka julkaisee bottiensa systeemipromptit; muut eivät kerro sitäkään, saatika sitä, miten koulutusvaiheessa (tai myöhemmin) varmistetaan ettei tule sitä ”hitler did nothing wrong” -efektiä minkä MS aikanaan koki twitter-tsättibotillaan.
(Aiemmin tsätissä ollut keskustelua siitä, pitäisikö meidän vain ihmiskuntana päättää, että tekoäly on syntiä, ja kieltää sen käyttö, vastaavasti kuin Dyynin maailmassa älykkäät koneet ovat olleet kiellettyjä Butlerin jihadin jälkeen.)
En nyt vieläkään jaksanut etsiä ketkä siitä Butlerin jihadista ovat puhuneet tekoälyn osalta ensimmäisenä (nopeasti etsien tästä on puhuttu jo 2023!). En ole lukenut myöskään sitä Dyynin osaa, jossa kerrotaan siitä tarkemmin, mutta mielessä pyörii jotain hämäriä ajatuksia: kuka on lopulta se, joka voi sanoa vastaan näille firmoille? Korjaavatko markkinavoimat asiaa siinä kohtaa kun sijoittajilta loppuu usko? Vai innostuuko joku ihan oikeaan jihadiin ja aloittaa todellisen ristiretken?
Jatkuu myöhemmässä blogauksessa, jossa puhun epärehellisyydestä ja suostumuksesta…