Aktivismi

Salailu ei luo uskoa päättäjiin

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 26.8.

Keskisuomalaisessa 18.8. esiteltiin kaupungin salaista säästölistaa, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalveluista oltaisiin leikkaamassa kymmentä miljoonaa euroa. Säästöt voivat olla tarpeellisia ja perusteltuja, mutta niiden hoitaminen salassa ei lisää perustelujen uskottavuutta. Päätösten ja niiden valmistelun takana pitää uskaltaa seistä. Onko salailu esimakua kaupunkimme tulevasta linjasta?

Piraattipuolueen yksi kantava teema on hallinnon avoimuus. On totta, ettei kaikkia asioita voi avata julkiseksi, mutta kun kyseessä on jokaista kaupungin asukasta koskettava asia, ei salailusta hyödy kukaan. Olemme Jyväskylässä onnekkaita, kun päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat helposti saatavilla Internetissä. Haluamme kuitenkin edistää entisestään kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja avata viimeisiä suljettuja ovia. Ei voi olla niin, että keskeneräisistä asioista ei saa olla mitään mieltä. Asukkaiden mielipiteen kuuleminen jo valmistelutyön varhaisissa vaiheissa tukee valmistelutyötä, lisää avoimuutta sekä sitouttaa asukkaita kotikuntansa kehittämiseen.

Arto Lampila, Piraattipuolueen puoluesihteeri
Miika Hämynen
Tuomo Kalliokoski

Kirjoittajat ovat Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaita.

Tiedettä, taidetta, vai eikö kumpaakaan?

kirjoittaja

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. Taide- ja tiedesäätiö lakkautettiin suunnitelmien mukaisesti.

Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiön lakkauttamisen uhka (Keskisuomalainen 4.8.2012) herättää meissä tieteentekijöinä ja taiteen ystävinä ristiriitaisia tunteita. Säätiön toiminnan lopettaminen on epämiellyttävä signaali kaupungin suhtautumisesta taiteisiin ja tieteisiin. Mikäli kuitenkin nykyisellään merkittävä osa säätiön budjetista menee puhtaasti byrokratiaan eikä varsinaiseen taiteen ja tieteen tukemiseen, tilanne on kestämätön.

Mikäli säätiö lakkautetaan, vaadimme kaupungin edelleen jatkavan paikkallisen taiteen ja tieteen tukemista. Kunnallisvaaliohjelmassamme vaadimme matalan kynnyksen kulttuuripalveluja kaupunkilaisille. Säätiöltä vapautuva varallisuus ja rahoitus tulisi ohjata muun muassa näiden palveluiden sekä nuorten ja aikuisten taideharrasteiden tukemiseen, mikä voidaan nähdä peräti ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. Tiedepuolella rahoitusta voisi ohjata sellaiseen nuorisotyöhön joka lisää nuorten kiinnostusta tieteisiin esimerkiksi peliohjelmointi-, elektroniikka- tai tähtiedeharrastuksen kautta.

Jyri Hämäläinen, luonnontieteiden kandidaatti, Keski-Suomen piraattien puheenjohtaja
Tuomo Kalliokoski, FM
Miika Hämynen, humanististen tieteiden kandidaatti
Arto Lampila, Piraattipuolueen puoluesihteeri

Allekirjoittaneet ovat Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaita Jyväskylässä.

ACTA ja kansainvälisen politiikan avoimuus

kirjoittaja
ACTA-mielenosoituksen tunnelmaa 9.6.2012

Mielipidekirjoitus, ei julkaistu. 

Kevättalvella kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltä ympäri maailmaa Anti-Counterfating Trade Agreement -sopimusta vastaan. ACTA-sopimuksen tavoitteena on nimensä mukaan ehkäistä väärennöksien ja tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin levittämistä sopimusmaissa. Useat kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin nostaneet esiin sopimuksen ongelmakohtia: sen sisällöstä on sovittu salassa, sitä on yritetty saada hyväksytyksi epädemokraattisesti ja se rikkoo räikeästi kansalaisoikeuksia. ACTAn vaikutukset tuntuisivat myös erityisen raa’asti kehittyvissä maissa, jotka tuottavat halpoja lääkekopioita kansalaisilleen. Sopimus onkin kirjoitettu lähinnä suojelemaan länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, etuja kansainvälisillä markkinoilla.

Myös tänään 9.6. ihmiset marssivat kaduille kymmenissä eurooppalaisissa kaupungeissa. ACTA on kokenut aivan hiljattain tappioita EU-parlamentin arvovaltaisissa valiokunnissa: kansalaisvapauksien osalta se leimattiin peräti perustuslain vastaiseksi. Lisäksi esimerkiksi Hollanti on linjannut, ettei aio allekirjoittaa ACTAa tai muita vastaanvanlaisia sopimuksia. Siltikään ei ole varaa rentoutua ja luottaa siihen, että sopimus kaatuisi. Vaikka huomattava osa EU-parlamentin jäsenistä on huomannut sopimukseen sisältyvät ongelmakohdat, eivät myöskään sopimuksen kannattajat ole jääneet lepäämään laakereilleen.

ACTA-sopimus tuodaan heinäkuun alussa EU-parlamentin käsittelyyn. Vetoamme parlamentin jäseniin: Osoittakaa arvostavanne avoimuutta päätöksenteossa, sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen. Hylätkää ACTA.

Arto Lampila & Miika Hämynen, Piraattipuolue

Auttaako Internet diktaattoreita?

kirjoittaja

The Net DelusionKirjoitus on julkaistu lyhennettynä Purjeessa 1/12.

Onko verkko diktaattorille pelastus vai tuomio? Jevgeni Morozov kyseenalaistaa kirjassaan The Net Delusion (Verkon itsepetos, ei suomennettu) sen, mitä länsimaat ovat toitottaneet viimeiset kaksikymmentä vuotta: Internet ei tuokaan demokratiaa; Twitter ja Facebook ovat todellisuudessa aivan yhtä hyödyllisiä sortovaltioiden hallituksille kuin opposition edustajille; teknologia ei olekaan oikotie onneen.

Morozovin mukaan Internetiä pidetään länsimaissa samanlaisena mullistavana viestintävälineenä kuin mitä kopiokoneet olivat 1980-luvun lopulla Itä-Euroopan kommunistivaltioissa. Kuitenkin tämä kylmän sodan loppumiseen liittyvä, mahdollisesti väärinymmärretty erityistapaus on kaukana todellisesta elämästä. Morozov kasaa todistusaineistoa väittämilleen muun muassa vuoden 2009 Iranin mielenosoituksista, jolloin monet länsimaisista toimittajista uutisoivat Twitter-vallankumouksesta, pakottaen Yhdysvaltojen hallituksenkin reagoimaan. Kenties juuri tästä syystä vallankumous ei kuitenkaan kantanut pitkälle. Iranin valtio hyödynsi Internetin kuva-aineistoja ja sosiaalista mediaa pidättäessään mielenosoittajia. Myös länsimaiden rappiota edustavia Internet-yhteyksiä rajoitettiin entisestään. Morozov kysyy myös, olivatko tuhannet Twitter-päivitykset todellisuudessa edes lähtöisin Iranista, vai käyttivätkö paikalliset muita keinoja pitää yhteyttä toisiinsa.

Kirjassaan Mozorov muistuttaa myös siitä, että länsimaat eivät huomioi kiinalaisten ja iranilaisten vanhempien huolta Internetin vaikutuksista heidän lapsiinsa. Näin monet autoritaaristen valtioiden asukkaat saattavat kokea sensuurin hyvänä asiana. Opposition lisäksi myös monet ääriliikkeet ovat vahvasti edustettuina verkossa. Esimerkiksi Venäjällä isänmaallisuus kukoistaa suosituissa Internet-palveluissa. Verkon kansalaismielipidettä kontrolloi todellisuudessa rajattu joukko ihmisiä, jotka saattavat olla tiukasti kytköksissä vallanpitäjiin. Näennäisesti avoin verkkoviestintä onkin vain propagandaa, valtion julkisuuskuvan kiillottelua.

The Net Delusion julkaistiin harmillisesti juuri ennen Arabikevättä ja Wall Street -mielenosoituksien sarjaa. Sosiaalisella medialla on ollut molemmissa keskeinen rooli. Miksi Tunisiassa ja Egyptissä tapahtui vallanvaihdos, kun Iranissa ja Kiinassa se ei onnistu? Olivatko kaatuneet hallitsijat huonoja Internetin käsittelyssä? Oliko Wall Street -mielenosoituksilla todellista vaikutusta ihmisten ja pankkiirien asenteisiin?

Morozov maalaa kirjassaan pessimistisen kuvan Internetistä pikemminkin vapauden taannuttajana kuin edistäjänä. Viimeisessä luvussa hän yrittää rakentaa kyber-realismin aatetta utopian sijaan. Morozov uskoo, että poliitikkojen tulisi kiinnittää abstraktien kysymysten sijaan huomiota konkreettisiin asioihin ja lakata ratkomasta poliittisia ongelmia teknisillä ratkaisuilla. On nimittäin joka tapauksessa varmaa, että Internet ja sosiaalinen media on tullut tänne jäädäkseen.

Jevgeni Morozov (Evgeny Morozov): The Net Delusion
PublicAffairs 2011
http://www.netdelusion.com/
http://www.evgenymorozov.com/

Sähköpostiviestini MEPeille ACTA-sopimukseen liittyen

kirjoittaja

Lähetin tämän alun perin Facebookiin, josta löytyvät myös MEPien vastaukset.

Hei!

Olen kuullut, että ACTA-sopimus on tulossa pikkuhiljaa uudestaan parlamentin käsittelyyn. Olen pettynyt siihen, että sopimusta on valmisteltu salassa lähinnä suurten mediayritysten talutusnuorassa, ja ne tiedot, jota siitä on julkisuuteen tippunut, ovat olleet sen verran pelottavia, etten voi olla reagoimatta.

Sopimuksen tausta-ajatus on hyvä, verkkopiratismin kitkeminen. Valitettavasti vaan keinot, joilla tähän ryhdyttäisiin, rikkovat räikeästi perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja sananvapautta. Sopimus poistaisi teleoperaattorien vastuuvapauden ja velvoittaisi ne valvomaan asiakkaidensa verkkoliikennettä – asia, jonka EU-tuomioistuin kielsi marraskuussa perusoikeuksiin vedoten (tapaus SABAM vs. Scarlet)!

ACTA toisi myös Yhdysvalloissa jo käytössä olevan tavan tarkastaa ihmisten yksityisiä viestintävälineitä kuten puhelimia ja kannettavia tietokoneita raja-asemilla – ilman mitään syytä. Sopimuksen pelätään vaikuttavan myös lääkepatentteihin, suosien myös tässä isoja yrityksiä.

Myös Kiinan verkkosensuuri laitettiin alun perin pystyyn piratismin kitkemiseksi – ja huomaattehan, miten sen kanssa on käynyt. En halua EU:sta valtioliittoa, jossa pitää varoa sanomisiaan. En halua, että suuryritykset voivat tekosyyn varjolla kävellä ihmisoikeuksien ylitse.

Toivon, että äänestätte ACTAa vastaan, kun se tulee käsittelyynne.