Japanofiilien kokoontumisajot

Tervepä terve! Viime aikoina on ollut vähän hiljaisempaa täällä päin, liekö syynä sitten elämän normaaliin uomiin asettuminen vai puheenaiheen keksimisen puheenaiheettomuus, mene ja tiedä. Elämä täällä Liègessä ei tosiaan kovin erikoista ole viime aikoina ollut: olenkin ajanvietteenä koodaillut pari uutta ominaisuutta tänne (aikataulullista hahmottamista helpottava kalenteri ja uusimpien kommenttien näyntä etusivun alareunassa) ja korjaillut pieniä bugeja.

Säätila on muuttunut selkeästi viime aikoina syksyisämpään suuntaan: Brugge/Oostendepäivä (jonka mainitsin viime merkinnässä) oli viimeinen kesäpäivä, sen jälkeen keli on ollut pääasiassa sateista, harmaata ja, vaikka aurinko olisikin paistanut, vilpoista. Lehdet ovat pudonneet puista, aurinko laskee jo ennen kuutta (kiitos, talviaika) ja taloni edessä sijaitsevat tietyökuopat alkavat täyttyä.

Eilen sunnuntaina suuntasin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevaan kongressikeskukseen, tarkoituksena katsastaa Belgian suurin anime/mangatapahtuma. Mikäli asia tulee yllätyksenä, olen jo pitkään ollut japanilaisen piirtelykulttuurin fani (eurooppalaisten sarjakuvagurujen lisäksi). Koska pienestä pitäen olen ollut kosketuksissa ranskalaiseen maailmaan, jossa anime tuli ilmiönä esiin massoille jo 1990-luvun puolenvälin paikkeilla, pystyin samaistumaan belgialaisten (joiden muoti kulkee lähes käsi kädessä ranskalaisten kanssa) animeharrastajien maailmaan hyvinkin helposti. Tapahtumassa oli sen vuoksi mielenkiintoista nähdä huomattavasti enemmän kaksi-kolmekymppistä porukkaa kuin kotomaan kawaii-teinejä (joiden osuus käsittääkseni on vieläkin melkoinen, vaikkakin pienentymään päin).

Vertailuna vastaavaan suomalaiseen massatapahtumaan Animeconiin Asianim yllätti pienuudellaan. Saattaa tosin olla, että Liègen kongressikeskuksen massiiviset tilat hämäsivät (viimeksi kun Animeconissa olin vuonna 2004, yliopiston pienehkö päärakennus tuntui olevan tupaten täynnä), mutta toisaalta tuntuu, että paikallinen versio on enemmän harrastelijapohjalta hoidettu kuin suomalainen, jonka sponsorilista on massiivihko. Lisäksi Suomessa kävijämääriä buustaa samaan aikaan järjestettävä scifitapahtuma Finncon…

Mutta joka tapauksessa, vaikka tekniikka vähän sekoilikin, oli hauskaa nähdä anime/manga-alakulttuuri myös belgialaisittain, ja siihen liittyvät ala-alakulttuurit kuten videopelit (erilaisia rytmipelejä ja vanhoja konsoleita oli muutama roudattu paikalle), nuket ja vaikkapa bonsaikasvatus. Mielenkiintoista oli myös huomata, miten tietyt asiat eivät koskaan mene muodista – cosplayaajien vetämä Macarena-esitys sai yleisön naureskelemaan, ja vaikka Dragon Ballin hahmoja ei kukaan cosplayannut, sarja oli esillä mm. tunnusmusiikkitunnistusskabassa. Lisäksi kaikki osasivat laulaa mukana Les Chevaliers du Zodiaque -sarjan tunnusmusiikin, joka taitaa ranskankielisissä maissa olla ”se” sarja, jonka kaikki ovat katsoneet, ja jonka kautta anime on löytänyt tiensä monen nykyään vajaan kolmekymppisen belgin/ranskalaisen sydämeen.

Valokuvia en ottanut hirvittävästi huonojen valaistusolosuhteiden ja kameran vajavuuksien vuoksi, mutta virallisille sivuille ilmestynee jossain vaiheessa fotografiikkaa, jos kiinnostusta cosplayaajien hahmoihin löytyy. Ihan onnistuneita asukokonaisuuksia löytyi 🙂