Joulu tulla jollottaa. Ja samalla päiväni täällä Belgian ihmemaassa vähenevät. Ensi torstaina pääsen testaamaan jälleen uutta keskieurooppalaista liikennelaitetta, kun ajelen Thalysillä Pariisiin täältä Liègestä. Mutta ennen sitä, vähän katsausta viime aikoihin.
Lauantaina (13.12) täällä Liègessä käväisivät pari Brysselissä asustelevaa suomalaista erasmusta, ja pääsin esittelemään kaupungin iloja heille. Keli suosi meitä ainakin auringon suhteen, ja Burenin mäeltä oli hyvät näköalat jälleen kerran Cité Ardenteen – vaikka vähän sumua olikin ilmassa ja viima kävi luihin ja ytimiin. Tutustuimme myös kaupungin iloihin jo muutaman viikon ajan kuuluneeseen joulukylään (Village tai Cité de Noël) ja siihen liittyviin kaupustelu- ja ruokakoppeihin, katedraalin eteen pystytettyyn luistinrataan ja place Saint-Lambertin ”pulkkamäkeen”. Kolmen ja puolen kuukauden liègeläisyyden vankalla tietotaidolla osasin ehkä tuoda esiin kaupungin parhaat puolet (ja piilottaa ne huonommat ;).
Belgialaiseen yliopistojärjestelmään kuuluu perinteisesti se, että joululoma menee tentteihin päntätessä, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Syyslukukauden tentit järjestetään tammikuun aikana (itselläni ensimmäinen tentti on 10.1.2009), ja niitä seuraa viikon mittainen loma. Mikäli olisin vain puolen vuoden vaihdossa, olisin nyt jo käytännössä palaamassa Suomeen lopullisesti, mitä nyt muutaman päivän viettäisin maassa enää tammikuun puolella tenttiessä. Vaikka välillä tuntuukin, että keväällä on edessä vielä pitkä rupeama Keski-Euroopassa, koen, että vaihtovuosi jäisi tyngäksi mikäli lopettaisin sen jo jouluun. Nyt kuitenkin yritän rentoutua joululomalla ja nauttia tuttujen näkemisestä ”kotimaassa”.
Mitä tulen luultavasti kaipaamaan Suomessa ensimmäisenä? Luultavasti ruokaa. Valitettavasti kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät pidä suomalaisesta ruoasta mikäli se on löyhästi maustettua (kuten hyvin usein tuntuu olevan). Belgialainen ruokakulttuuri on saanut minut taas kerran nauttimaan ruoanlaitosta, kun jopa kauppojen halvimmat tuotemerkit sisältävät usein taivaalliset aromit ja jumalaisen maun. Maitokin maistuu maidolle eikä vedelle 😉
Mutta niin, torstaina tosiaan skippailen parit viimeiset luennot ja hyppään junaan. Miksi Pariisiin? Noh, siellä järjestetään Video Games Live -konsertti, eli videopelimusiikkia täyslaidallinen. Olen tunnetusti kova videopelien (ja niiden musiikin) ystävä, ja en voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, kun sellainen kerran on. Lento Suomeen lähtee sitten perjantaina 19.12. puolenpäivän jälkeen; Helsinki-Vantaalta bussilla Tikkurilaan, josta junalla Jyväskylään… Missä toivon mukaan saan kyydin matkakeskukselta kotiin asti. Mutta siitä lisää sitten aikanaan.
(Kuva on otettu 6.12.)