Telttakeskusteluja osa 1: ”Puolueen nimi pitäisi vaihtaa”

Tämä kirjoitus aloittaa sarjan, jossa pohdin laajemmin keskusteluja, joita pääsen käymään kadulla piraattiteltalla (tai vaikka ilmankin sitä). Löydät halutessasi kaikki kirjoitukset telttakeskusteluja-avainsanan alta.

Teidän puolueella on vain yksi ongelma: nimi.

Tämä toteamus toistuu melko usein. Jos englanti taipuu, kannustan lukemaan suoraan Ruotsin piraattipuolueen perustaja Rickard Falkvingen tiivistelmän siitä, miksi puolue on sen niminen kuin onkaan:

  • Ruotsissa kulttuurin jakaminen ja vertaisverkkojen käyttö räjähti käsiin 2000-luvun taitteessa, jolloin perustettiin Antipiratbyrån, Ruotsin tekijänoikeuksien valvontajärjestö.
  • Avoimen kulttuurin aktivistit perustivat vastavoimaksi järjestön nimeltä Piratbyrån. Heitä voimme kiittää mm. The Pirate Bayn perustamisesta.
  • Tavoitteena oli kääntää piraatti-sanan merkitys positiiviseksi, suorastaan progressiiviseksi. Piraatit ajavat tulevaisuutta, jossa yhteiskunta, tieto, taide ja kulttuuri ovat vapaita ja avoimia.
  • Kun Ruotsin tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettiin, oli aika perustaa myös Piratpartiet – ensimmäinen piraattipuolue. Puolue täytyi perustaa, jotta voisi vaikuttaa suoraan myös lainsäädäntöön.

Piratpartiet viettää muuten 10-vuotisjuhliaan 27.8.2016 Tukholmassa.

Mutta onko nimi todella ongelma? Nimi on iskevä ja herättää saman tien keskustelua. Se kertoo saman tien jotain siitä, mikä on piraattien tavoite. Kysyn usein, mikä olisi parempi nimi:

Nimikeskustelussa täytyy muistaa myös se, että olemme osa kansainvälistä piraattiliikettä. Nimen vaihtamiselle pitäisi siis olla suuria syitä. Samalla nimellä on saatu valittua mm. europarlamentaarikkoja ja kunnanvaltuutettuja sekä johdetaan tällä hetkellä valtakunnallisia galluppeja Islannissa. Ei nimi miestä – saatika puoluetta – pahenna.

Uusia nimiä saa toki ehdottaa myös tämän blogauksen kommenteissa! Halutessasi voit myös lukea, miksi olen itse valinnut piraattipuolueen.

Äänestit (jälleen?) piraattia – kiitos!

Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.
Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.

Tässä blogauksessa analysoin vaalitulosta lähinnä Keski-Suomen vaalipiirin osalta. Numerot ovat alustavan tuloksen perusteella, eli joitain muutoksia voi vielä tulla. Tiivistelmää / lp;el kaipaaville: lukekaa ainakin viimeiset kolme pointtia artikkelin lopusta.

Kevään 2015 eduskuntavaalit on käyty. Piraattipuolue onnistui nostamaan kannatustaan valtakunnan tasolla reippaasti edellisistä eduskuntavaaleista, mikä on hieno asia. Se, mikä ei ole niin mukavaa, on toki se, ettei puolue saanut kansanedustajaa vielä tässä vaiheessa – kova työ siis jatkuu. Keski-Suomen osalta edustaja olisikin ollut pieni ihme piilevä äänikynnys huomioiden, mutta etelässä paikkaan oltiin jo kovasti valmiina. Mitäs näistä vaaleista sitten opin/opittiin?

Keski-Suomessa vaalitulos parani jonkin verran edellisistä eduskuntavaaleista, muttei muuttunut viime eurovaaleista paljoakaan. Syyksi spekuloisin liikkuvien äänestäjien vuotoa osittain vihreiden (Touko & co. vetivät hienon kampanjan saadakseen ensimmäisen kansanedustajan Keski-Suomesta) sekä kokoomuksen (etenkin sen liberaalisiiven) suuntaan. Jyväskylässä teimme tästä huolimatta mukavan 1,4 % tuloksen, mikä olisi hyvä toistaa kuntavaaleissa. Se luultavasti riittäisi nimittäin kunnanvaltuutettuun. Vahvoja äänestysalueitamme olivat jo tutuiksi muodostuneet Kuokkala (4,3 %), Kortepohja (3,2 %) sekä Kirkkopuisto, Harju, Puistotori ja Keltinmäki (2,0–2,6 %).

Omaan äänimäärääni, 180 ääntä ja piraattilistan kakkossija, olen kohtalaisen tyytyväinen. Kampanjoimme näissä vaaleissa puolue edellä, mikä näkyy siinä, että moni ehdokas on saanut suurin piirtein saman verran ääniä. Nyt kun puolue on ollut mukana tässä vaalipiirissä useammissa vaaleissa ja saanut näkyvyyttä, voidaan jatkossa lisätä ehdokkaiden profiloitumista ja henkilökohtaista markkinointia. Moni kuitenkin äänestää edelleenkin ensisijaisesti ehdokasta eikä puoluetta. Oma mokani oli jättää vaalikonevastauksia vähän liian vähille perusteille, tarkkuutta tähän jatkossa. Testasin myös ensimmäistä kertaa Google-markkinointia, millä sain sentään muutaman klikkauksen tänne blogiini.

Medianäkyvyys oli näissä vaaleissa kohtalaisen hyvää. Ylen vaaligalleria on yksi tärkeimmistä tempuista, mitä ovat demokratian edistämiseksi viime aikoina tehneet; vielä kun Ylen politiikan toimitus oppisi ottaa myös eduskunnan ulkopuoliset ryhmät mukaan etenkin omana puoluepäivänään. Saimme myös sujuvasti radioaikaa useammaltakin kanavalta. Keskisuomalainen omalta osaltaan sisällytti meidät lähes kaikkeen, mihin tasapuolisesti meidät sai sisällytettyä. Vielä olisin jäänyt kaipaamaan jotain pidempää, syventävämpää juttua, josta olisi saanut esille puolueemme ajamia asioita, mutta noh, julkaistut eduskuntapuoluejutut taisivatkin olla STT:n tekemiä.

Kampanjatoimijoita olisi kaivanut jälleen kerran vähän enemmän. Nyt valtaosa käytännön kampanjatoteutuksesta oli jälleen ehdokkaiden vastuulla. Esimerkiksi osa Keski-Suomen kunnista jäi ilman piraattijulistetta ajanpuutteen takia. Pikaisesti väsättyjä vaalilehtiä jaettiin niin paljon kuin ehdittiin ja kaikista jopa päästiin eroon! Käytännön vaikutus vaalitulokseen onkin sitten toinen juttu: jaoin satoja lehtiä Taulumäen äänestysalueelle, josta saimme loppujen lopuksi yhteensä 28 ääntä. Näkyvyyttä kuitenkin (ja täytyy huomata, että aiemmin mainitsemani vihreät ja kokoomus saivat Taulumäen alueelta hyvän tuloksen kumpainenkin). Lisähaasteena oli jälleen kerran autojen rajallinen määrä. Suuremmalla vaalibudjetilla pakettiauton vuokraus olisi järkevää rahankäyttöä.

Seuraavaksi lähdemme sitten keräämään kannattajakortteja! Puoluerekisteristä tipahtaminen on tosiasia, mutta ainakin itse olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että maamme tarvitsee liberaalia tietoyhteiskuntapuoluetta myös jatkossa. Kuntavaalit kevättalvella 2017 häämöttävät, ja piraattien saaminen kunnanvaltuustoihin loisi avoimuuden meininkiä useisiin Suomen kuntiin. Lisäksi se on looginen ponnahduslauta matkalla eduskuntaan. Jätän toimijoille seuraavat haasteet (ja piirin puheenjohtajana tiedän että ne koskevat myös minua):

  • Puolue (ja sitä kautta piiriyhdistykset) tarvitsee lisärahoitusta, jolla saataisiin vähintään yksi palkattu työntekijä ja lisäksi toimitiloja, joita piiriyhdistykset voisivat hyödyntää. Jos jokainen piraattien 4000 jäsenestä lahjoittaisi kuukaudessa 5 euroa puolueelle, se tekisi vuodessa 240 000 euroa.
  • Aktiivien näkyvyyttä ja puolueen toimintaa on saatava pidettyä yllä etenkin vaalien välillä kaikissa vaalipiireissä. Mielipidekirjoitukset, kannanotot, näkyvien tapahtumien järjestäminen ja jokaisen henkilökohtainen kansalaisaktivismi vievät vielä pitkälle.
  • Kuntavaaleihin 2017 on lähdettävä jo nyt tavoitteena saada vähintään yksi piraatti kaikkien yliopistokaupunkien valtuustoihin. Me pystymme siihen.

Europarlamenttiin 2014

Europarlamenttirakennus Brysselissä
Tämän lähempänä europarlamenttia en ole vielä ollut.

Piraattipuolue järjestää näinä päivinä jäsenäänestyksen eurovaaliehdokkaistaan ensi kevään vaaleja varten. Olen tavoittelemassa ehdokaspaikkaa 25 muun aktiivin kanssa. Puolue voi asettaa yhteensä 20 ehdokasta vaaleihin.

Tällä hetkellä EU-parlamentissa istuu kaksi piraattimeppiä: Christian Engström ja Amelia Andersdotter, molemmat Ruotsista. Toiveissa on kolminkertaistaa tuo määrä mm. Saksan ja Suomen piraattipuolueiden avulla. Tämän kauden aikana piraattiedustajat ovat saaneet paljon aikaan: he olivat vahvasti mukana kaatamassa ACTA-sopimusta ja estämässä Internetin hallintovallan siirtymistä kansainväliselle televiestintäliitolle. Lisäksi he ovat pyrkineet edistämään sokeiden asemaa ja ratkaisemaan ns. ”orpoteosten” ongelmaa. Piraatit ovat pystyneet avaamaan suljettuja ovia ja tuomaan läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, jota on aika ajoin pyritty salailemaan mahdollisimman paljon.

Piraattina myös omat tärkeimmät tavoitteeni liittyvät unionin toimielinten avoimuuden lisäämiseen sekä kansalaisten yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien vahvistamiseen. Vakoilupaljastusten myötä on käynyt ilmeiseksi, että vain EU-tason päätöksillä voidaan tarjota yrityksille mahdollisuuksia ja velvoitteita suojata kansalaisten yksityisyys myös Internetissä. Haluan myös, että EU-kansalaisille unioni näyttäytyisi muunakin kuin maatalousavustuksina: vahvana valtioliittona, jonka tehtävänä on suojata kansalaisiaan ja antaa heille mahdollisuuksia vapaaseen toimintaan. EU:n tasolla pitäisi päättää ainoastaan niistä asioista, joista on järkevä tehdä unionin laajuinen päätös; paikallisista yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman lähellä rivikansalaista olevassa elimessä. Ideoiden, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:lle elinehto. En vastusta euroa siinä missä bitcoiniakaan.

Tulevan parlamenttikauden aikana keskustelua tulevat varmasti kiihdyttämään mm. seuraavat aiheet:

Omia vahvuuksiani parlamenttitoiminnassa:

  • Englannin ja ranskan kielen taitoisena pystyn viestimään sujuvasti myös parlamentin ”kakkoskielellä”.
  • Olen nopea oppimaan uusia asioita, sisäistän ja hahmotan suuriakin kokonaisuuksia.
  • Pyrin esittämään asiani mahdollisimman selkeästi.
  • Olen saavutettavissa monipuolisesti verkon ylitse (tämän sivuston lisäksi sähköpostitse, IRCissä, Twitterissä, Facebookissa, Google+:ssa ym.), enkä halua tyytyä yksipuoliseen viestintään.

Mikäli olet Piraattipuolueen jäsen, sinulla on mahdollisuus antaa minulle ensiaskel kohti parlamenttia puolueen ehdokasäänestyksessä, joka järjestetään 19.–27.6.2013. Äänestysohjeistus tulee sinulle sähköpostitse. Ehdokkaat vahvistetaan puolueen kevätkokouksessa, joka järjestetään 6.–7.7.2013 Espoossa. Tutustu myös muihin ehdolle pyrkiviin piraatteihin!

Äänestit piraattia – kiitos!

Kampanja käynnissä.

Kuntavaalit 2012 on nyt käyty, ja tulokset ovat selvillä. Piraattipuolue ei valitettavasti yltänyt yhteenkään valtuustopaikkaan – lähimmäksi pääsi Tampereella puheenjohtajamme Harri Kivistö. Itse ylsin 68 äänellä listamme kolmanneksi Arto Lampilan (124) ja Tuomo Kalliokosken (71) taakse. Miksi sitten ennakkoon lähes varmalta vaikuttaneet valtuustopaikat jäivät saavuttamatta? Yritän avata muutamaa mahdollista selitystä.

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Jyväskylässä keskimäärin 55,1:een ja joillain alueilla jopa sen alle (Kuokkala 42,8 %) jäänyt äänestysinto kertoo siitä, että kuntalaiset eivät joko halua tai usko pystyvänsä vaikuttamaan – tai sitten siitä, että kunnan asioiden koetaan olevan hyvin. Jälkimmäinen näkökulma pitää varmasti paikkaansa jonkin verran, mutta poliitikkojen täytyy ottaa huomioon myös se ihmisryhmä, joka ei osallistu politiikkaan äänestämällä. Järjestöt, yritykset ja muut ryhmittymät tarvitaan mukaan päätöksentekoon. Vaikutusmahdollisuuksia pitää tarjota aktiivisesti myös vaalien välillä.

Näkymättömyys ja suora haukkuminen mediassa. Keskisuomalainen julkaisi vain yhden vaalien alla sinne lähettämämme mielipidekirjoituksen, ja senkin jo elokuussa, kauan ennen aktiivisinta kampanjointiaikaa. Piraatit mainittiin korkeintaan sivulauseissa (esimerkiksi nuorisovaltuuston vaalipaneelin osalta), ja sivuutettiin täysin esimerkiksi vaalirahoituksen avoimuudesta keskustellessa (Vihreät oli sentään nostettu esiin). Lehden vaaliliitteeseen ohjelmastamme oli sentään poimittu muutama pointti. Television vaaliväittelyissä eduskunnan ulkopuoliset ryhmät leimattiin yhdeksi yhtenäiseksi ”hörhölaumaksi” ja vielä eilenkin TV1:n lähetyksessä haluttiin kyseenalaistaa se vaikutus, mikä yhdellä valtuutetulla on (vinkki: lautakuntiinkaan ei pääse ilman valtuutettuja).

Ehdokaslistan lyhyys. Tavoitteenamme oli saada 15–20 ehdokasta, mutta valitettavasti jäimme yhdeksään. Lyhyeltä listalta on epätodennäköisempää löytää sopiva ehdokas kuin pitkältä. Laajempi lista tuo enemmän ääniä; vaikka ne hajautuisivat ehdokkaiden kesken, kokonaisuus ratkaisee.

Se niistä vaaleista, miten tästä sitten eteenpäin? Jyväskylän tasolla pitää toivoa tulevien säästöpäätösten olevan toimivia ja tavoitteidemme mukaisia. Meidän täytyy edistää tavoitteitamme myös valtuuston ja lautakuntien ulkopuolisena toimijana. Toivoa sopii, että valtuuston nuoret jäsenet (jotka taitavat olla yhden käden sormilla laskettavissa) pystyvät tuomaan esille myös nuorison näkökulmaa päätettäviin asioihin, ja että kovasti vaalien alla kaikkien suusta kuultu avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko toteutuisi myös käytännössä.

Europarlamenttivaalit ovat seuraavat valtakunnalliset vaalit, ja ne järjestetään keväällä 2014. Piraattien ydinagendaa ajetaan etenkin EU-tasolla; meidän täytyy tuoda esille puolueohjelmamme ydinajatuksia, olla näkyvillä, ja saada nostetta muun Euroopan piraattipuolueiden kannatuksesta. Vaalit ovat ensimmäiset, joissa Piraattipuoluetta voi äänestää koko maassa.  Työmäärä tulee olemaan suuri, eli tarvitsemme lisää aktiiveja, etenkin muista Keski-Suomen kunnista. Mukaan kannattaa lähteä vaikka saman tien!

Viime päivinä tapahtunutta…

Viime viikon tiistain jälkeen aikani on mennyt suurelta osin vaaleja miettiessä, gradua tehdessä ja muita käytännön asioita hoitaessa. Työn alla on myös blogikirjoitus poliittisesta historiastani, mutta se odottaa vielä tulevaisuutta.

Torstaina 20.9. kävimme kävelykadulla telttailemassa. Sää vaihteli sateesta aurinkoon, ja teltassa piti roikkua jottei se olisi lähtenyt lentoon, mutta ohikulkijat olivat ihailtavan kiinnostuneita vaaliteemoistamme ja saimme paljon positiivista palautetta.

Pidän telttaa sananmukaisesti pystyssä.

Lauantaina 22.9. kaupunki järjesti auton vapaapäivän vaalitentin. Tapahtuma oli valitettavan huonosti järjestetty; pidin puheenvuoron aiheesta kello 10.30 emmekä valitettavasti emme saaneet telttapaikkaa:

Meillä tapahtuman kokouksessa tehtiin sellainen päätös suunnittelussa, ettei poliittisia puolueita oteta tapahtuman kautta mukaan. Tiedän valitettavasti, että paikkoja olivat jotkut puolueet ehtineet varata paikkansa ennen meidän varaustamme (en tiedä mitä puolueita on paikalla), mutta yhteisen linjan mukaan emme voi luvata oman tapahtumamme puitteissa sinne ketään. Vaalitentti on sitten se mahdollisuus saada puheenvuoro tapahtumassa.

Tästä lähtien Kristillisdemokraatit, Kokoomus ja Keskusta eivät sitten ole puolueita, sovitaanko näin? 😉 Valitettavasti sateinen ilma ajoi meidät teltattomat pois jo ennen puoltapäivää.

Eilen 26.9. olin vetämässä JYYn edustajiston kokousta, joka pidettiin poikkeuksellisesti keskiviikkona ja vastaremontoidussa L-rakennuksessa. Pääsimme pois jo ennen kahdeksaa, mikä taisi olla tämän kokoonpanon nopeusennätys oli yksi nopeimpia tällä kokoonpanolla. Mikäli jotakuta kokous kiinnostaa, nauhoite tullee ladattavaksi lähiaikoina Radio Hearin verkkosivuille.

Täytin tänään loppuun Ylen, MTV3:n ja Keskisuomalaisen vaalikoneet. Koneissa oli jälleen aikamoisia kärjistyksiä ja huonoja vastausvaihtoehtoja (sekä yksi äärettömän epäselvä kysymys), mutta positiivinen fiilis jäi vastauskierroksesta. Tästä puoliltapäivin olisin sitten menossa jälleen kävelykadulle, tällä kertaa osallistumaan JYYn ja Jamkon kuntavaalistarttiin. Keli ei vaan taida tästä parantua…

Tänään saamme myös tietoomme ehdokasnumerot, jolloin kampanjointi voi alkaa toden teolla!