Kaupunkirakenne­lautakunta 16.12.2025

Ilona menee vuoden viimeiseen kokoukseen. Paljon asioita listalla, joista osa onneksi lähinnä hallinnollisia.

§217 Ilmoitusasiat

  • Pitkäkatu 25:n kaava ei saanut valituslupaa KHO:lta, joten muutos astuu voimaan 12.12.
  • Viime kokouksessa 2.12. käsitelty Laajavuoren kaava on julkisesti esittelyssä keskustelu- ja työpajaillassa 15.12. Kaava aiheutti paljon pohdiskelua Vihreiden ryhmässä (luontoarvot vs matkailuyritykset vs liikuntapalvelut) ja sen perusteella esitettiin sen palautusta valmisteluun siten, että valmistellaan vaihtoehtoinen luonnos ilman pohjoisrinnettä ja sen aiheuttamia muutoksia maastoon. Esitys meni läpi, joten tähän palataan vielä ensi vuonna.
  • Kaksi esittelyä tulossa, joista ekologinen kompensaatio ja Heikkilän kaava vaikuttaa mielenkiintoiselta. Materiaalit eivät ole vielä tulleet, joten jäädään odottamaan.

§220 Jyväskylän yleiskaava 2050

Tätä käsiteltiin 26.8. lautakunnassa, ja tuolloin ei vielä päästy kaavaehdotukseen asti vaan pyydettiin toinen luonnos, jossa palautteet yms. tarkennukset on otettu huomioon.

Tämä on niitä kohtia joista kaipaisi paperista lakanaa tuijoteltavaksi + aiempaa luonnosta vertailtavaksi, tietokoneen näytöltä kun pystyy käytännössä keskittymään vain yhteen palaseen kerrallaan.

Isoin muutos on Korpilahdella, jossa Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosa pidetään voimassa, eikä sitä korvata uudella yleiskaavalla. Toinen muutos on Lehesvuoren maa-ainesalue, joka on nyt hajautettu pariin eri paikkaan. Muutokset ensimmäiseen luonnokseen ovat noin muuten kohtuullisen pieniä. Arvostan, miten monessa kohtaa on haluttu ylläpitää luontoarvoja, mm. kartalle nostettujen puro- ja norouomien suhteen.

Yksi yleiskaavan arvokkaista puroista Mustalammen länsipuolella.

Kahteen keskustelua herättäneeseen kohtaan ei lopulta tehty muutoksia: Köhniöntaus ja Nenäinniemi.

Köhniöntaus on keskusteluttanut myös meidän ryhmässä. Toisaalta paikka on asutuksen kannalta saavutettavalla paikalla (etenkin jos lähialueelle osuisi joskus lähijunaseisake), mutta siellä on myös hienoja luontoarvoja, jotka menetettäisiin asutuksen myötä. Tässäkin olisi ekologisen kompensaation paikka, jos paikka myllätään. Tätä arvioitiin uudestaan tähän kaavaluonnokseen, mutta on pidetty edelleen pientalovaltaisena taajama-alueena.

Toinen lisätarkastelu tehtiin Nenäinniemen länsireunasta (Maso/Huhtalahti), jonka osalta on tullut ihan lähiaikoinakin lautakunnalle toiveita edistää täydennysrakentamista. Kaavassa se olisi jäämässä luontoalueeksi osana Kuokkalan rantojen viherrakennetta. Koen tiettyä jääviyttä alueella asuvana, koska nautin kyllä kuljeskelusta entisen kivilouhimon polkuverkostolla. Alueella on tehty vuoden sisällä hakkuutöitä, mutta ne eivät siis ainakaan vielä ennakoi rakentamista.

§221 Käyttösuunnitelma jne

Talousarvio on käsitelty kaupungin tasolla, joten katsotaan menot ja työvoiman määrä nyt myös toimialan tasolla. Tällä mennään.

§222 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Suhdanneriski on nostettu ykköseksi, ja sen vaikutuksesta budjetointiin on puhuttu pitkin syksyä. Toisena on sopimusosaamiseen liittyvät riskit, millä voi oikeasti olla suuriakin vaikutuksia kaupungin budjettiin tai maineeseen. Kolmantena henkilöstön kuormitus + ”bussikerroin”, kun osaamista keskittyy tietyille ihmisille. Myös maininnat hyvinvointialueyhteistyöstä ja huoltovarmuudesta, tottakai.

Tähän liittynee löyhästi myös kokouksen otto-oikeuslistalla mainittu päätös keskeyttää Satamakadun ja Siltakadun pyöräteiden hankinta, koska tarjouspyyntöä on korjattava laajemmin. Jos tämä on johtunut mainituista riskeistä (osaamisen keskittyminen, ylikuormitus jne), voidaan tässä nähdä yksi esiintymä niiden realisoitumisesta. Tarjouskilpailun uusiminen vie resursseja, jotka voitaisiin käyttää muuhunkin.

§223 Toimintasääntö

Tehdään pieniä muutoksia viranhaltijoiden toimintavaltaan, tärkeimpänä mikroliikenneluvan päätökset katupäällikölle. Hyvältä näyttää.

§224 Investointiohjelma

Liittyy budjettikäsittelyyn, ei yllätyksiä tässä vaiheessa. Aloitetaan Asema-aukion torin rakentaminen, tehdään Hipposta, rakennetaan loppuun hankkeita (Tourujoki, Kuokkalan tori…) jne. Paljon on kohteita ympäri kaupunkia!

Jossain kohtaa puhuttiin lintutornien kunnostustarpeesta, niille ja luontopoluille on pieni varaus olemassa.

Aurinkoa ottamassa Hämeenlahden lintutornilla. Se on jopa ihan ehjä. Lintuja en osaa varsinaisesti bongailla…

§225 Pysäköinnin periaatteet

Tätä esiteltiin viime kokouksessa, nyt sama paperi päätöskierroksella. Pohdin laajemmin periaatteita tuolloin.

§226 Ulkomainosten sijoittaminen

Samoin tätä esiteltiin viimeksi ja kirjoitin silloin enemmän.

Tuuletan kyllä kovasti sitä, että säädöksissä on mukana oma pidemmän ajan itkun aihe: kirkkausrajoitus hämärän ja pimeän aikaan ja yösammutus!

Kuinkahan moni mainostaulu on tällä hetkellä väärässä paikassa tai liian kirkas? Mainokseton kaupunki, täältä tullaan?

Saadaankohan Paviljongin mainostaulu jatkossa himmeämmäksi?

§227 Kaavoituskatsaus

Kaupungissa on nyt 150 000 asukasta, tavoitteena n. 161 500 kymmenen vuoden päästä. Kaavoitusta ja tonttitarjontaa lisätään sen mukaisesti. Katsaus sijoittaa työn alla olevat kaava-alueet helpommin hahmotettavasti kartalle. Suurta osaa näistä tutkailtiin myös syksymmällä, kun lautakunta kävi linkkiajelulla. Jos siis kiinnostaa, mitkä alueet kehittyvät seuraavaksi, tämä sen kertoo!

§228 Maankäyttösopimus, Ruusala 2

Liittyy seuraavaan käsiteltävään kohtaan 229, jossa käsitellään Pappilanrinteelle Palokanorren ja Ritopohjantien eteläpuolelle kaavoitettua kerros- ja rivitaloasuntojen aluetta. Sovitaan osapuolien kanssa maiden luovutuksista ja käytöstä.

§229 Pappilanniityn asemakaava

Ollut pitkissä kantimissa ja odottanut Palokanorren parannusta. Nyt kun se on alkamassa, kaava on ollut keväällä lautakunnassa ja kesällä nähtävänä.

Palokanorsi ja liikenne yleisesti puhuttaa paljon palautteissa ja nettiadressissa. Todellisuudessahan liikenneongelmia ei koskaan ratkaista laajentamalla teitä, vaan kehittämällä vaihtoehtoisia liikkumistapoja. Superlinkit ovat olleet palvelutasoparannus joukkoliikenteelle, mutta Palokan alueella tarvittaisiin todellisuudessa radikaalimpaa muutosta, joko nopeammalla BRT-tyyppisellä runkolinjalla, tai sitten vaaleissa utopisoimallani ratikkalinjalla. Palokan alueelle ei toistaiseksi pystytä helposti toteuttamaan raideliikennettä toisin kuin moneen muuhun kaupunginosaan, vaan se vaatisi suurempia infrainvestointeja.

Melutasot rakennusten sisällä ja tontilla pystytään varmasti pitämään vähintään samalla tasolla kuin vastaavissa paikoissa muuallakin kaupungissa. Oleskelupihatkin on suunniteltu hyvin suojatuiksi. Ajoyhteys Ritopohjantien kautta tuntuu vähän hankalalta, mutta kai se on jotenkin järkevästi toteutettavissa.

§230 Maankäyttösopimus, Puistola

Liittyy vastaavasti kohtaan 231.

§231 Yrjönkatu 36 asemakaava

Tätä käsiteltiin viimeksi 8.9. kokouksessa, nyt saatu lausunnot nähtävilläolon jälkeen. Pientä ristivetoa eri tahojen osalta hiilijalanjäljen pienentämisen ja museoarvojen suhteen, mutta ei mitään radikaalia.

Kaava menee tämän jälkeen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kiinnostaa edelleen miten tässä lopulta käy, tuleeko uusi talo vai korotetaanko vanhaa!

§232 Murtoselän ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Tämä taas oli marraskuussa. Ei muistutuksia eikä muutoksia, kumotaan osittain kuten esitetty.

§233 Kotaniemenkuja 5 -asemakaava

Tämä tuli syyskuussa nähtäville ja siitä poiki yksi muistutus, jonka sisältö on suurin piirtein samaa kuin aiemmissakin palautteissa. Tällä mennään ilman muutoksia.

§234 Poikkeamispäätös (Tikkakoski) ja §235 (Vaajakoski)

JVA hakee muutosta, jotta sotaveteraanien asuntoja saataisiin normaaleiksi asunnoiksi ja keittiö- ja ruokailutilat toimitiloiksi. Syynä pääosin se, että veteraaneja ei pian enää ole. Kaupunki puoltaa näiltä osin, poistumistiet yms. vaativat vielä rakentamisluvan hakemista.

Vähän niin ja näin, meneekö järkevästi pelkällä poikkeamisella vai pitäisikö hakea kaavamuutosta, mutta mennään nyt tähän tyyliin. Voisi toki selvittää, missä raja menee.

Kaupunkirakenne­lautakunta 26.8.2025

Syksyn toinen kokous. Tavallisesti kokoustetaan n. 3 viikon välein, nyt olikin vain kaksi viikkoa. Ilona menee, itse olisinkin estynyt työmatkan takia. Esityslista herätti yllättävän paljon ajatuksia, vaikka näyttää aika suoraviivaiselta.

§147 Ilmoitusasiat

Vetybussia puffataan, kiertoajelu kalenteriin, jos pääsisin mukaan.

Esittelyssä Kauppakadun yleissuunnitelma. Suunnittelua käyty moneen suuntaan interaktiivisesti ja Jypsin kautta kommentoinut itsekin. Näyttää herkulliselta, saadaan vihdoin autotiemäisyys poistettua yläkaupungilta. Syksyllä hyväksytetään suunnitelmat eri tasoilla.

Esittelyssä talousarvion -26 valmistelu. Painopisteet edelleen työpaikka-alueiden toteutuksessa, suurhankkeissa ja ydinkeskustan kehittämisessä. Yksittäisiä näkyviä kohteita siellä tällä (Asema-aukio, Palokanorsi, Tourujoen kunnostus valmistuu…). Suhdanteista johtuen maan myyntituloja tullut vähemmän. Linkki-liikenne vetää niin hyvin, että pitää lisätä kapasiteettia. Tästä lisämenoja, mutta myös lipputulot nousevat.

Esittelyssä kaupunkirakennepalvelujen puolivuotiskatsaus. Edellä mainitut maanmyyntivoitot alkuvuodesta kohtuullisen hyvällä tasolla ja muutenkin ollut vilkkaampaa kuin -24. Talvihoidon kuluja katettu katuverkon korjausvelan hallinnasta, mikä on vähän nihkeää. Louhunsalmi ollut resurssisyöppö. Yleisesti näytetään pysyvän budjetissa, mikä on jees.

§148: Oikaisuvaatimus

Hylkäys vaikuttaa perustellulta.

Tarkkuutta muutoksenhakuohjeisiin, itsekin saanut kerran (toiselta kaupungin osastolta) väärät muutoksenhakuohjeet.

Käsitelläänkö näitä edelleen käsipelillä eikä mitenkään automaatiolla? Asianhallintajärjestelmästä pitäisi tulla aina oikeat paperit, niin ei jäisi moitteenvaraisuutta. Pahimmassa tapauksessa asia palautuu oikeusasteesta ja pitää tehdä uusi päätös! Kysäistään, mistä johtuu ja onko riski olemassa että näitä tulee jatkossakin.

§149: Kaupungin lausunto STM:lle

Esityslistan liitteistä puuttuu varsinainen lausuntopyyntö/linkki siihen. Oletettavasti kyseessä tämä Lausuntopalvelun lausunto.

Tämähän on vanhana totuihmisenä ihan mun juttu 😁

Esityksessä ei käytännössä haluta jumpata rajoja Jyväskylän osalta, isommat muutokset on keskitetty niihin kuntiin joissa keskimääräiset vuokrat ylittää nykyiset rajat vähintään 20 eurolla. Tiedä sitten onko tämä järkevin tapa tehdä asia. Kelalta saisi tarvittaessa tiedon, miten suurella osalla myönnetyistä toimeentulotuista asumismenot huomioidaan normiin asti; tämä kertoisi myös siitä, että normi on alueella liian pieni. Julkisista tilastoista en tätä tietoa nopeasti katsoen löytänyt.

Kaupunki haluaa tehdä tässä kohtaa vaikuttamistyötä ja nostaa normia. Rajat ovat liian pienet eivätkä perustu todelliseen tilanteeseen, samaa mieltä tästä. Mielenkiintoista vertailua myös Laukaaseen, jossa huomioidaan isommat kulut yhden hengen ruokakunnilla kuin Jyväskylässä.

Askartelin itsekin Exceliä, muut lähikunnat eivät varsinaisesti pomppaa silmään. Laukaaseen huomioidaan toiseksi korkeimmat asumismenot lähialueella Jyväskylän jälkeen. Järjestys keskiarvojen perusteella Jyväskylä – Laukaa – Muurame – Petäjävesi. Pieniä eroja järjestyksessä riippuen ruokakunnan koosta.

Kaavio esittää asetusesityksen mukaiset hyväksyttävät asumismenot Jyväskylän lähialueella ruokakunnan koon mukaan.

§150: Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle

Lautakunta on puhunut, pulinat pois.

§151: Viitaniemen pintavesilaitoksen asemakaavan muutos

Alva haluaa rakentaa uuden pintavesilaitoksen, samalla purettaisiin nykyinen toimistorakennus. Rakennuksen näkyvin toimija Viitaniemen eläinlääkäriasema.

Alueella on tällä hetkellä myös väliaikainen koirapuisto, evakossa Taulumäen vesitornin rakentamista. Muistan joskus opiskeluaikaan kun kävelin ohi ja pari lasta oli kevätkeleillä päätynyt aidatulle alueelle heikkoihin jäihin tipahtelemaan. Tulivat kuitenkin onnellisesti pois.

Kaava ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä. Aiemminkaan ei ole herättänyt suurta intohimoa, nytkään ei muistutuksia ja lähinnä lausunnot Alvalta ja K-S museolta.

Eniten itseäkin kiinnostaa, miten tuleva rakennus sopeutetaan ympäristöönsä. Vaikka museokin on todennut, ettei rakennuksilla ole suojeluarvoa, eikä kaava edes kuulu Viitaniemen rakennetun kulttuuriperinnön alueeseen, kovin radikaalit muutokset herättäisivät varmasti närää. Siksi kaupunkikin haluaa rajata uudisrakennuksen samanhenkiseksi kuin olemassa oleva (sama kerrosluku, punatiilisyys, tasa- tai pulpettikatto). Eiköhän se siis asetu ihan nätisti, vaikka maisema jonkin verran muuttuukin.

Ainut silmään osunut yksityiskohta: autopaikkanormi on asetettu kerrosneliömetrien mukaan, mutta pyöräpysäköinnin osalta tyydytään ympäripyöreään ”riittävästi henkilökunnan lukumäärään suhteutettuna”. Tämän tulkinta voisi kiistatilanteessa olla mielenkiintoista. Ainakin asuinrakennusten kaavoissa nämäkin on suhteutettu k-m2 mukaan, miksiköhän tässä ei…

§152: Jyväskylän yleiskaava 2050

Luonnos ollut nähtävillä. Palautteista nousevat tietyt alueet esiin, näissä varmasti osittain korostunut tiettyjen alueiden aktivismi.

Liikenne

Kuvituskuva. Koillisväylän linjauksella sijaitsevaa metsää.
Koillisväylän alle jäävää metsää.

Kehätiet saavat kielteistä palautetta – kävin itsekin kesämmällä kuljeskelemassa tulevalla datakeskusalueella ja ihastelin Koillisväylän alle potentiaalisesti jäävää luontoa. Uusien teiden tarpeeseen voitaisiin parhaiten vaikuttaa parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta (mainitsen taas raidekertoimen, ratikka, lähijunat…).

Toisaalta Seppälänkankaan suuntaan tarvittaisiin nykyistä paremmin toimivat liikenneyhteydet raskaalle liikenteelle valtaväyliltä teollisuus- ja logistiikka-alueiden laajentuessa. Tätä voitaisiin edistää silti myös nykyisiä tieyhteyksiä Tikkakosken ja Vaajakosken suunnalta parantamalla. Mikäli läntinen kehätie joskus toteutetaan, täytyy arvioida miten sinne saataisiin ohjattua mahdollisimman paljon Tampere-Oulu-akselin suuntaista läpikulkuliikennettä.

Lähijunista mainittakoon että kaavaan on jätetty hyvin seisakevarauksia, omaan silmään isoimmat puutteet Keuruun suunnalla (ainut neliö sairaalan kupeessa), Halssilassa ja Korpilahden lähiseudulla. Mikään ei toki estä näidenkään toteuttamista, mikäli lähijuniin joskus päädytään, mutta tässä selvästi lähdetään liikkelle harvemmin pysähtelevästä ratkaisusta, mikäli sellainen joskus tulee.

Luontoarvot

Paljon palautetta luontoarvojen häviämisestä lisärakentamisen yhteydessä. Vastineessa todetaan, että uusia rakennetun ympäristön aluevarauksia tehdään ”arvokkaimpien luontoalueiden ulkopuolelle”. Tämä on kannatettava tavoite, mutta täytyy pitää huolta, että kaikilta alueilta olisi jokin luontoyhteys olemassa. Lyhyt matka luontoon on yksi Jyväskylän vahvuuksista jo nyt, ja sen täytyy olla niin myös jatkossa.

Suojelualueista ei muodostu kaavakartoissa kovin kummoista kokonaisuutta, tässä on toki myös kytkös kaupungin metsäohjelmaan. En hahmota kartasta S-merkinnällä olevia suojelualueita, SL-alueita on kohtuullisen vähän ja ovat repaleisia siellä täällä. Olisi tärkeää osoittaa yleiskaavatasolla jokin/joitain yhtenäisiä laajempia alueita esimerkiksi Luonnonmetsä-työryhmän luontokäytävämallin mukaisesti.