Blog Action Day – Köyhyys

Ensinnäkin pitää kertoa, että olen viime päivinä viettänyt paljonkin aikaa erään ihanan ihmisen kanssa, jolla sattuu olemaan vapaata ja sen tähden seikkailee täällä Belgiikan ihmemaassa kanssani. Siksi olen ollut hiljainen, enkä ole maininnut kävelyretkistämme Liègessä, enkä seikkailuistamme Bruggeen ja Oostendeen. Ehkä joskus myöhemmin sitten 😉

Mutta tänään on siis toinen vuotuinen Blog Action Day, päivä jona blogaajat ympäri maailman yhteistuumin kirjoittavat jostain heille tärkeästä yhteisestä asiasta yrittäen näin saada ihmisten mieliin uusia näkökulmia maailman asioihin ja tuoden esiin mahdollisia epäkohtia yhteiskunnissamme. Viime vuoden teemana oli ilmastonmuutos, tänä vuonna aiheena on köyhyys. Koska epäilen, että yleisiä ajatuksia köyhyydestä voi lukea lähes sieltä sun täältä, lähden tarkastelemaan tilannetta vähän tiiviimmässä kontekstissa, ja aion siis puhua Belgian köyhien tilanteesta.

Nopean googletuksen johtamana tipahdin pauvrete.be-sivustolle, jonka tilastot kertovat karua lukemaa: yli 700 000 belgiä eläisi köyhyysrajan alapuolella. Luku tuntuu suurelta, etenkin kun asukkaita maassa on vain 10 584 534. Köyhyys ei siis ole vain satunnainen ongelma, vaan joillain ihmisillä ihan oikeasti on vaikeuksia löytää sitä voita leivän päälle, ellei peräti leipää itsessään. Sivun tilastojen mukaan yli 13% väestöstä elää alle 8 500 eurolla vuodessa, ja itsekin taitaisin kuulua tuohon lukemaan mikäli olisin belgi.

Köyhyyden syyt ja seuraukset ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta usein siihen liittyy syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Koulussa muista jälkeen jäävä oppilas ei välttämättä saa tehokasta apua; paremmat työpaikat jäävät haaveeksi huonon koulumenestyksen myötä; vuokralla pitää asua mahdollisimman halvalla ja asunto on huonossa kunnossa; terveys reistailee, mutta varaa käydä lääkärissä tai hankkia lääkkeitä ei ole…

Olen törmännyt täällä Liègessäkin useaan otteeseen kadulla niin tuttuun näkyyn: kerjäläinen istumassa kadun varressa tai porttikongissa. Myöskin Guilleminsin rautatieasemalle mennessä ainakin kolmesti minulta on yrittänyt pyytää rahaa sama nuorekas mieshenkilö… Periaatteesta en halua lahjoittaa näille henkilöille mitään, koska olen siihen pienestä pitäen oppinut (ja Senegalin köyhyystilanne olisi ihan oman kirjoituksensa arvoinen); mutta mitä heille voisi siis tehdä? Eikö Belgiassa ole kunnollista sosiaaliturvajärjestelmää? Miksi järjestelmä ei toimi? Ja pitäisikö sen edes toimia?

Suuria kysymyksiä, joihin minulla ei ole antaa vastauksia. Jotain tarttis selkeästi tehdä.