Luxemburgin suurherttuakunta on vähän isompi maa kuin mitä alunperin luulin, mutta sen läpimitta ei leveimmässäkään kohdassa ole sataakaan kilometriä. Jumituttuani pääkaupunkiin Luxemburgiin (tiettyä omaleimaisuutta voisi tietenkin maan tai kaupungin nimeen kehitellä) ei minulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin tutustua siihen. Mikä nyt ei hirvittävän ikävä asia ollut.
Ensimmäinen asia, joka kaupungissa pistää silmään, on sen massiiviset korkeuserot. Itse keskusta on rakennettu korkealle kukkulalle, jota ympäröivät erinäiset jokien uurtamat laaksot. Kukkulaa on vuosien saatossa vahvistettu muureilla ja torneilla, ja niitä on myös ajan myötä purettu erinäisten rauhansopimusten velvoittamana. Osa vanhoista rakennelmista on hävinnyt täysin unholaan, osa on entisöity taidokkaasti ja osa on jätetty rauhaan. Kaupunki on onnistunut säilyttämään hyvän tasapainon vanhojen rakennelmien ja uusien infrastruktuurien välillä, ja lukiessa kaupungin historiasta kertovia tauluja voi hyvinkin kuvitella miltä meininki on vaikuttanut satoja vuosia sitten.
Tein yhteensä kaksi kävelyreissua kaupungin alueella; ensimmäisen pilasi sade, jonka ansiosta kastuin läpimäräksi, palasin hostellille ja nukahdin viikonlopun rasitusten takia. Toinen reissu oli kuivahko ja pääsin tutustumaan vielä laajemmille alueille kuin aiemmalla seikkailulla; palasin jälleen hostellille ja otin ensimmäistä kertaa koskaan kahdet päiväunet saman päivän aikana. Ilta meni sudokuja ratkoessa ja ilmaisuutislehtiä lukiessa.
Mitä sitten opin seikkaillessani kaupungin muureilla, vuorenrinteillä ja laaksoissa? Olin yllättynyt, kuinka vanhoja osa rakennelmista oikeastaan olikaan; eivät varmasti alkuperäisessä muodossaan, mutta ainakin samassa paikassa on ollut jotain jo yli tuhat vuotta sitten. Kiinnostavin osuus oli kaupunginporttien historia, kuinka ne olivat siirtyneet vuosien varrella eri paikkoihin ja mitä niiden tilalla on nykyisin… Ehkä kuvaavinta ovat kuitenkin valokuvat, koska en pysty kuvailemaan näköaloja, paikkoja ja muita tarpeeksi hyvin pelkillä kerronnan keinoilla.
Tykästyin siis kaupunkiin, suosittelen sitä ehdottomasti matkakohteeksi myös muillekin. Vaikka sitten olosuhteiden pakosta 😉
