Kaupunkirakenne­lautakunta 9.9.2026

Lyhyt lista, jossa pääosin raha-asiaa ja vieläpä etänä. Ilona on estynyt, joten pääsen kokoustamaan (ja kokouksen jälkeen hyte-lautakuntaan).

§ 152 Ilmoitusasiat

Talvihoidon kilpailutus on tehty alkuvuoden ja kesän aikana. Esittelyssä käydään läpi, miten työt organisoidaan. Kilpailutus on tehty seitsemälle alueelle, joita voidaan tarkentaa talvikaudella lisää.

Talvella aluevastaava ohjaa, minkätyyppiselle lähdölle lähdetään missäkin vaiheessa (aurataanko mitä ja missä järjestyksessä). Julkinen palvelu on olemassa, josta voi seurata aurauksen etenemistä. Täytyy yrittää muistaa tänä talvena tutkailla sitä aktiivisemmin, kun aiemmin on unohtunut.

Aiempien talvien perusteella keskustellaan varmaan taas tonttiliittymien avaamisesta ja jalkakäytävien puhdistusvastuista. Varmaan joku sana pitää heittää yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden auraamisesta ja siitä, miten aurausta ei ainakaan joillain pätkillä tehdä tasaisen yhtenäisesti pääväylät ensin -meiningillä.

§ 153 Viranhaltijapäätökset

Aina näissä joku mielenkiintoinen osuu silmään, tällä kertaa viherpalvelupäällikön “Tuomiojärven harjun ennallistaminen paahdeympäristöksi”, joka koskee entistä mäkihyppymonttua uusien kuntoportaiden vieressä. Tulee julkiseksi vasta 9.9., niin ei ole vielä istutussuunnitelmaa yms. saatavilla. Vaikuttaa silti hyvältä.

§ 154 Talousarvio 2027

Käydään läpi toimialan budjettiehdotusta ensi vuodelle. Kaupunginhallitus on 1.6. päättänyt kehyksen, jonka puitteissa toimitaan. Isoimmat riskit budjetin paukkumiselle ovat samat kuin ennenkin, talvihoidon kustannukset, rakentamisen suhdanne ja joukkoliikenteen kysyntä.

Rahoituksen tiukkuuden takia myös katuverkon korjausvelka jatkaa kevyttä kasvuaan, joka jyrkkenee vuonna 2030. Seuraavalla valtuustokaudella on siis pieni pommi luvassa tämän osalta. Pitäisi löytää jostain noin puoli miljoonaa tähän korvamerkityksi. Ja tässähän pitää muistaa, että kalleimmat kadut suhteessa asukaslukuun ovat ne, joiden varrella asuu vähiten asukkaita. Tiheämmällä alueella asuvat käytännössä subventoivat omakotialueilla asuvien (esim. minun) infraa.

Hulevesistä saadaan lisätuloja (käytännössä varmaankin hulevesimaksun kautta). Ledivalot vähentävät valaistuskustannuksia, mutta niiden asentaminen maksaa. Vuoden 2027 lopussa arvioidaan yli 90 % kaikista valaisimista vaihdetun ledeiksi.

Pientä laskua henkilötyövuosissa, mikä ei varmaan helpota aiemmissa raporteissa mainittua hektisyyttä toimialalla.

Tiukalla ollaan joka vuosi eurojen kanssa. Tässä pitäisi varmaan jotain puhua siitä, miten kiinteistöverotus pitäisi uudistaa isommassa kuvassa, mutta se taisi jäädä viimeisimmässä hallituksen kehysriihessä limboon. 

§ 155 Kunnallistekniikan investointiohjelma 2027

Uudet kohteet ensisijalla, vanhojen saneeraukset työnnetään tulevaisuuteen. Isoiten näkyvä on Palokanorren uusiminen, joka päässee vihdoin alkamaan. Tourujoen kunnostus tipahtaa pois menoista, Kuokkalan sillan valaistuksen korjaamiseen on varattu rahaa. Autiojoen kunnostusta suunnitellaan, mutta kunnostus alkaisi vasta 2028. Vähän jäätiin miettimään, oliko aikataulu aiemminkin näin vai onko työnnetty eteenpäin.

Huomattiin myös, että kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman kohteita on hävinnyt verrattuna viime vuoden listaan. Tämä vaatinee reagointia.

§ 156 Ylistönmäentie

Kielo haluaa yhdistää kaksi omistamaansa tonttia ja rakentaa uudisrakennuksen Ylistönmäentien ja Ohjelmakaaren risteykseen. Samalla käyttötarkoitus muuttuu painottamaan enemmän varastotoimintaa (joita on syntynyt Kuokkalan alueelle viime vuosina aika paljon). Vaikuttaa siis siltä, että toimistotiloissa on aika paljon vajaakäyttöä.

Havainnekuvissa näkyy eteläpuolen hallimainen uudisrakennus, mutta en saanut materiaaleista ihan selvää, säilyykö pohjoispään rakennus sellaisenaan, vai uudistetaanko sitäkin. Jotain liittymämuutoksia oli myös tekstin perusteella luvassa.

Voisi mainita jotain siitä, miten nykyisellään pyörällä tai kävellen ei ole selvää reittiä rakennusten oville etenkään metsän kautta kulkevalta kevarilta. Muistan ihmetelleeni tuolla (silloisella Protomolla) järjestetyn Global/Finnish Game Jamin 2014 (aika kulkee liian nopeasti, en muistanyt yhtään kuvanneeni tuollaista videota) yhteydessä, mistä virallisesti pitäisi kulkea, eikä reitistö ole siitä oikeastaan muuttunut.

Kaava-alueen eteläpuolen hiekkakenttä on ollut pysäköintikäytössä, mutta kaupungin omistuksessa. Mikähän diili tässä on, kun kaavassa kyseessä on “ohjeellinen yleinen pysäköintialue”, mutta kentälle on rakennettu lämpötolpat ja pysäköinti on sallittu vain kiinteistön parkkiluvalla?

Luonnoksesta ei käytännössä tullut palautteita, seuraavaksi ehdotusvaihetta kohti. Tuskin tulee siinäkään.

Lähteäkö lähteelle?

Karttakuvan palat Sippulanniemestä vuosina 1984 ja 2025. Lähde erottuu molemmissa selkeästi.

Bongasin lokakuussa Sippulanniemen eteläpäästä kartalta lähteen merkin. Lähde erottuu myös vanhoissa karttakuvissa. Kävimme siis iltaretkellä kurkistamassa, mitä paikasta löytyy.

Paljastui, että paikassa on ollut jossain vaiheessa kaivorakenteet, ja lähde on ollut aktiivisessa käytössä. Kaupunki on ennallistanut paikan viitisentoista vuotta sitten. Käyntipäivänä lähteestä pulppusi hiljalleen vettä, joka valui alarinteeseen.

Alueella on myös enemmän polkuja kuin mikään karttapalvelu paljastaa, mikä ei yllätä näin asutuksen kupeessa. Tarkemmalla tutkailulla lähde erottuu myös suunnistuskartoissa, en ole vaan kiinnittänyt siihen huomiota eikä oma rata ole kertaakaan mennyt tuonne asti.

Jäin pohtimaan, että Jyväskylässä on tällä hetkellä kaksi käytössä olevaa, valvottua lähdettä. Toinen on Laajavuoren kupeessa Haukkalassa ja toinen Vaajakosken perukoilla Kaunisharjussa.

Aiemmin lähteitä on ollut enemmän. Muistan Roninmäessä olleen lähteen, joka on poistunut karttakuvien (2009, 2017) perusteella samoihin aikoihin kun rakenteet on purettu Sippulanniemestä. Yritin etsiä nettiarkistoista kaupungin päätöstä, joka olisi saattanut paljastaa muutkin kohteet, mutta en löytänyt. Kysymällä varmaan selviäisi, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Suomen Luonto -lehti julkaisi syksyllä artikkelin lähteistä. Sen mukaan Suomessa on luultavasti huomattavasti enemmän lähteitä kuin on arvioitu. Emme osaa huomata arjessa ja sitä kautta arvostaa pienvesiä, enkä itsekään ole alkanut kiinnittää huomiota lähteisiin, lämpäreisiin, puroihin ja noroihin ennen aktiivisempaa suunnistusharrastamista.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Jyväskylän seudulla asuneet ihmiset ovat hakeneet juomavesiään aikana ennen pysyvää vedenjakeluverkostoa. Lähteet ovat siinäkin mielessä osa kulttuuriperintöämme.

Kuvat on julkaistu alun perin Instagramissa. Karttakuvat MML, vanhatkartat.fi.