Kokous poikkeuksellisesti maanantaina. Ilona osallistuu.
§ 157 Ilmoitusasiat
Mielenkiintoisena kohtana KymppiR 2025 -ohjelman esittely. Ohjelma ohjaa kaupungin maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä seuraavalle kymmenelle vuodelle ja on menossa valtuuston hyväksyttäväksi.
Jyväskylässä asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää, koska kaupunki on muuttovoittoaluetta. Suurin osa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin, koska kaupunkirakennetta halutaan tiivistää. Pientaloissakin näkyy trendi, jossa uusia taloja rakennetaan vanhoille tonteille. Kuitenkin tavoitteena on myös tarjota maaseutumaista asumista semmoisiin paikkoihin, jotka ovat järkevien kulkuyhteyksien päässä.
Ohjelmassa on numeerisia tavoitteita, minkä verran kaupunki pyrkii kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja vuosittain. Tällä hetkellä haasteena rakentamisen suhdanne, monet hankkeet ovat jäissä. Tähän kaikkeen nivoutuu myös myöhempi kokouskohta §162.
Ohjelman kautta pyritään saamaan edistettyä myös vihdoin kävelyn ja pyöräilyn pääverkkoa (jonka piti toteutua jo vuosia sitten hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman kautta, mutta on ollut hidasta). Lisäksi todetaan muutamia oleellisia tiehankkeita kaupungin alueella.
Itse kaipaisin myös raideliikennettä jollain tavalla mukaan, mutta sen tavoitteet lienevät pidemmissä kantimissa kuin 10 vuoden päässä. Käytännössä kiskot näkyvät (nykyisessä ja päivitettävässä) yleiskaavassa lähijunaseisakevarauksina, ja tulevaisuudessa mahdollisesti Linkki tulevaisuuteen -ohjelman seuraavassa iteraatiossa, jota työstetään ensi vuonna…
§158: Lautakunnan talousarvioesitys 2026
Koulutuksessa pari viikkoa sitten mainittiin, että suhdanteet vaikuttavat todella paljon kaupunkirakenteen toimialan budjetin toteumaan: kun rakentaminen ei vedä, ei tonttejakaan myydä ja sitä kautta saada kaupungin kassaan rahaa. Toinen tekijä on talvihoito, jonka kustannukset saattavat vaihdella rajusti vuosittain. Liittymien avaaminen polanteenpoiston yhteydessä on taas tiputettu pois, tämä varmaan herättää taas keskustelua.
Joukkoliikenne on myös hitusen alijäämäistä, se voidaan nähdä lippujen subventiona. Johon liittyen korjausvelka katuverkolla kasvaa, tähän voisi varmaan vaikuttaa vähentämällä henkilöautoliikenteen määrää…
Yksi iso toimialan viime vuosina realisoitunut säästökohde on katuvalaistuksen uusiminen led-valaisimiksi nopeutetulla aikataululla. Omat kokemukset ovat tosin olleet, että valittujen valaisimien värilämpötila on liian kalsea — punertavampi sävy olisi parempi yöaikaan.
§159: Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma 2026
Investointeja katsotaan alustavasti kolme vuotta tulevaisuuteen. Uudet asunto- ja työpaikka-alueet ovat niitä mistä on viime vuosina puhuttukin. Kauppatorin rakentaminen kohdentuisi vuosille 2026–27 ja Hippos näkyy myös vahvasti. Palokanorren uudistus aiotaan saada ensi vuonna työstöön, se on isoin katuverkon yksittäinen kohde 4 miljoonan budjetilla. Koillisväylälle on valmisteltu jo varausta, vuosille 2027–28.
Lupasin korjata Kuokkalan sillan valot jossain vaalikoneessa, sille on varaus vuodelle 2027.
Viherpalveluissa on paljon kivaa. Isoin kohde tässä edelleen jatkuva Tourujoen kunnostus (2 milj. e). Osallistavaan budjetointiin on varattu 70 000 euroa ensi vuodelle, sen jälkeen optimistisesti 100 000 e vuosittain. Kaikenlaisia puistoja rakennellaan ja korjaillaan.
Pohdittiin ryhmässä lintutornien kohtaloa, niille ja luontopoluille on varattu 25 000 e vuositasolla. Kortepohjan torni purettiin viime talvena ja lähialueelta on tuhoutunut myös Eerolanlahden lintutorni viitisentoista vuotta sitten. Tässä on selvä kytkös Kehä Vihreän / Kehä Sinisen tavoitteisiin lähiluontoon pääsemisestä ja luontoon tutustumisesta. Näkötorneja on rakennettu joihinkin kohteisiin jopa EU-rahalla, voisiko se olla mahdollista tässäkin?
Ohjelma on 2 miljoonaa alijäämäinen, joka katetaan käyttötalouden tuloilla.
(Kohdat §160 ja §161 liityvät oikaisuvaatimuksiin, niistä ei suuremmin sanottavaa)
§162: kaupungin lausunto opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista
Taaskaan ei ole linkkejä lausuntopyyntöön.
Kaupungin etu on se, että voidaan rakentaa halpoja opiskelija-asuntoja. Käytännössä muutos näkyy KOASin ja Jyyn toiminnassa, kun kohteet voidaan rahoittaa täysin lainarahalla ilman omarahoitusosuutta.
§163: Lausunto 400kV:n sähkönsiirtoyhteyden YVAsta
Sähkönsiirtoyhteys liittyy Fortumin datakeskushankkeeseen, jonka metsäaluetta kävin ihastelemassa kesämmällä. Lausunnossa otetaan hyvin huomioon alueen luontoarvoja, ulkoilureittejä, pohjavesikohteita sekä vaikutusta eläimistöön. Lisäksi on nostettu tärkeä pointti tarkastella hankkeita kokonaisuutena, kun samalle reitille on tarkoitus rakentaa muitakin uusia johtoja.
Ylellä oli juttu suurjännitekaapelien maa-asennusten poikkeuksellisuudesta noin kuukausi sitten, 400 kV maakaapeleista ei ole suuremmin pitkäaikaista kokemusta. Sellainen tulisi nyt myös tähän kohteeseen. En usko, että riskit ovat kovin suuria (etenkään kun suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia), mutta täytyy seurata asiaa.
Sähkölinja on noin muuten perusteltu, jos kerran datakeskus rakennetaan.
§164: Kauppakatu
Tätä on pyöritelty pikkuhiljaa eri instansseissa. Jos olisin diktaattori, tehtäisiin koko kadusta lähinnä kävelykatu. Joka tapauksessa parantaa nykytilannetta, jossa jalankulkijat pysyvät pitkälti tien reunoilla väliaikaisista rakennelmista huolimatta. Tavoite hoitaa kunnostus kuudessa vuodessa aloittaen kävelykadun remontista ja sitten siirtyen kohti yläkaupunkia. Olisikohan mahdollista tehdä nopeamminkin?
Jatkosuunnittelussa huomioidaan mm. lapsiperheiden elementit, pyöräliikenteen ohjaus ja rakenteiden sijoittelu suhteessa rakennusten sisäänkäynteihin. Jälkimmäisin näistä mielestäni tärkein.
Vielä mietityttää pergolarakenteet. Onko huomioitu niiden ylläpitokuluja tai kuinka pian ne joudutaan purkamaan, kun niihin kuitenkin joku peruuttelee? Vrt. Asemakadun pihakatuosuuden liian huomaamattomat valaisinpylväät, jotka ovat olleet jatkuvasti vinossa tai hajalla.
§165: Yrjönkatu 36
Suojeltu katolinen kirkkorakennus pysyy, mutta viereinen rakennus kunnostetaan tai tilalle rakennetaan uutta. Tykkään siitä, että kaavassa on pyritty kannustamaan vanhan säilyttämiseen antamalla lisää joustoa vanhan laajentamiselle vrt. tiukemmat säädökset uudisrakentamiselle.
Sisäpihan autopaikkapainotteisuudesta on tullut kommentteja, joihin mielenkiintoinen linjaus viiden parkkipaikan korvaamisesta per yhteiskäyttöautoparkkipaikka. Tuolloin pihalle jäisi enemmän tilaa istutuksille ja oleskelu/leikkialueelle. Katsotaan, mihin johtaa. Teoriassa yhteiskäyttöauton pitäisi olla selvästi halvempi vaihtoehto kuin viisi parkkipaikkaa, joten puhtaasti numeroita katsoen valinta olisi selkeä.
§166: Kotaniemenkuja 5
Korvataan omakotitalotontti neljän asunnon tontilla. Esimerkiksi tontin pohjoispuolella on esimerkki siitä, miltä voisi jatkossa näyttää. Asetetaan muutosehdotus nähtäville.
Kaava-aineistosta löytyi hieno termi, lepakkopiilopotentiaali 😍 Rannan luontovyöhykkeen pitäisi säilyä, mikä on kiva.
Mielipiteissä korostui mm. liikennevaikutukset. Noin yleisesti Kaunisharju on alueena ärsyttävän kaukana kaikesta, ja vieläpä niemessä. Pyöräilyn reitit eivät ole optimaalisia ja sisältävät aikamoisia ylä- ja alamäkiä, kulki sitten mihin vain. Johtaa käytännössä siihen, että suurin osa valitsee kuitenkin henkilöauton, vaikka S2 olisi myös vaihtoehto.
