Pääsen kevään viimeiseen kokoukseen, kun varsinaisena jäsenenä toimiva Ilona Helle on poissa. Ja kuten toisessa tekstissä totesin, se taas heijastuu hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan, jonka ylimääräinen kokous jää minulta välistä.
§ 110 Ilmoitusasiat
Esittelyissä pysäköintiä (kohdat § 116-117), keskustavisiotyöpajan (johon en kerennyt osallistumaan) tuloksia sekä Tähtiniemen asemakaava (§ 120).
§ 111 Viranhaltijapäätökset
Sattui osumaan silmään pari päätöstä, jotka herättivät ajatuksia.
- Katupäällikkö § 48, poliisi varaa Hannikaisenkadun kevyen liikenteen väylän poliisitalon vierestä rallien aikaan poliisiautojen pysäköintiin. Tämä päätös on tehty aiempinakin vuosina, ja joka kerta se on osoitus siitä, miten jalankulusta ja pyöräilystä on helpompi joustaa kuin autoliikenteestä. Autoilla säilyy normaalit kaksi kaistaa etelän suuntaan, vaikka toista niistä voitaisiin hyvin tarjota myös poliisin käyttöön.
- Tonttipäällikkö § 89, vahingonkorvauksia lähteen pilaamisesta. Kaupunki on rakentanut Huhtalantietä Kauramäki II -alueella ja lähteen vesi on samentunut. Taustalla on ilmeisesti ollut jotain väärinkäsityksiä, mutta hyvä muistutus siitä, miten (uudis)rakentamisella on vaikutuksia luontoon.
§ 112 Lausunto ympäristöministeriölle
Koko pykälän nimi “Jyväskylän kaupungin lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta”.
Olisi kiva, että näissä olisi suora linkki lausuntopyyntöön, niin tietäisi mihin kysymykseen kaupunki vastaa. Oletettavasti kyseessä on Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa ja asuntojen käyttöä koskevan sääntelyn kehittäminen.
Jos oikein hahmotan, kyseessä on tahto saada julkisen rahan tukemat halvemmat vuokra-asunnot oikeasti pienituloisille tai muille erityisryhmille. Käytännössä sen sijaan, että tuettaisiin heikomassa asemassa olevia ihmisiä esimerkiksi asumistuen keinoilla valitsemaan heille sopivaa asuntoa, halutaan lisätä mahdolllisuuksia sen kyttäämiseen, ovatko asukkaat todella asunnon tarpeessa myös siellä pidemmän aikaa asuttuaan. Omista politiikka-idoleistani Osmo Soininvaara on kirjoittanut paljon siitä, miten tuettu asuminen on vähiten huono tapa tasa-arvoistaa asumiskuluja. Ja toki vastustan holhoamismentaliteettiä sosiaaliturvassa muutenkin.
Kaupunki toteaa, ettei Jyväskylässä asuntojen kohdentumisella tarvitsijoille ole suurta ongelmaa. Kaupunki suhtautuu ehdotukseen helpottaa vuokrasopimuksen irtisanomista tulojen perusteella negatiivisesti, koska se saattaa johtaa luottamuksen menettämiseen järjestelmää kohtaan. Lausunnossa nostetaan esiin oikeastaan juuri niitä asioita, mitä pitääkin. Jos tulojen noustessa saattaa menettää asuntonsa, mikähän on motivaatio työttömälle parantaa omaa asemaansa?
Kaupungin esitetty kanta on mielestäni hyvä.
§ 113 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
Tämäkin sanahirviö oikeasti “Jyväskylän kaupungin lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta”. Ja tämä taas perustunee lausuntopyyntöön luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi toimeentulotuen tarpeellisen suuruisten asumismenojen määrästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta.
Toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista päätetään erikseen vuosittain, koska niitä ei ole sidottu mihinkään indeksiin ja niissä yritetään huomioida kaupunkikohtaisia olosuhteita. Tässähän on myös hiljattain muutettu toimeentulotukilakia siten, että joulukuusta alkaen näitä nyt hyväksyttäviä numeroita voidaan muuttaa korkeintaan viisi prosenttia suuntaansa (erityisestä syystä kymmenen prosenttia) ja vain silloin, jos keskimääräiset asumismenot ovat muuttuneet lähinnä kolme prosenttia.
Kaupunki toteaa, että Jyväskylässä esitetyt menorajat ovat liian matalia etenkin yhden hengen talouksissa, ja esitettyjen rajojen mukaisia asuntoja ei käytännössä ole saatavilla kuin hyvin pienelle osalle asunnon hakijoista. Olen samaa mieltä.
§ 114 Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuus
Tehdään diili Fintraffic Tien kanssa kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun liittymisestä. Hälytysajoneuvot voivat jatkossa saada liikennevaloissa etuajo-oikeuden, kun järjestelmään on liitytty ja liikennevalojärjestelmä päivitetty. Perusperiaate on kannatettava.
Olen jossain määrin kiinnostunut siitä, miten järjestelmä toimii häiriötilanteissa (mikäli satelliittipaikannusta ei ole saatavilla tai Virve-verkko pimeänä), mutta niitä pitäisi varmaan kysyä suoraan Fintrafficilta.
§ 115 KymppiR2026
Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma oli viime kerralla esittelyissä. Ei uutta ja ihmeellistä aiempiin verrattuna (“rakentamisen suhdanne…”), hyväksytään päivitetty ohjelma.
§ 116 Maksullisen pysäköinnin alueiden laajentaminen
Tämä pykälä (samoin kuin seuraava) on herättänyt medianäkyvyyttä ja kiinnostusta lautakunnan ulkopuolellakin. Laajennetaan maksullisen pysäköinnin vyöhykkeitä keskustasta Lutakkoon, Puistolaan ja Tourulaan.
Karrikoitu “raippaa autoilijoille” -mielipiteeni ei liene kenellekään yllätys, mutta sille on perusteensa. Autoille varattu tila vie kaupungissa tilaa arvoa enemmän tuottavilta kiinteistöiltä ja viheralueilta. Julkisten pysäköintipaikkojen rakentamista ja ylläpitoa subventoivat myös ne, jotka eivät omista autoa. Maksullinen pysäköinti ohjaa käyttämään sitä tehokkaammin, kun auton seisottamisella on kustannusvaikutus. Sen myötä paikat myös ohjautuvat varmemmin asukaspysäköintiin. Lisää perusteluita voi lukea vaikkapa Oden sunnuntaisesta blogauksesta.
Julkisella liikenteellä asioiminen pitäisi olla kilpailukykyistä pysäköinnille: laskeskelin jossain kohtaa, että meidänkin perheellemme on selvästi halvempaa ja nopeampaa ajaa autolla parkkihalliin teatteriin tai konserttiin, kuin liikkua julkisilla. Pyörä toki voittaa molemmat.
En myöskään ihan täysin ymmärrä, miten Asema-aukion ja Hannikaisenkadun poistuvat parkkipaikat vähentävät kaupungin tuottoja monta kymmentä tuhatta euroa vuodessa. Oletettavasti näitä paikkoja käyttävät ihmiset edelleen asioivat alueella ja löytävät paikan jostain lähialueelta ja maksavat kaupungille pysäköinnistä, paitsi toki jos uusi paikka on jonkin yksityisen toimijan parkkikentällä tai -hallissa. Tätä täytynee kokouksessa selventää.
Alueen laajentaminen on johdonmukaista. Vielä johdonmukaisempaa olisi poistaa uuteen karttaan jääneet viimeisetkin kiekkopaikat torilta, Kivääritehtaankadulta (2 h klo 8-18) ja “autottomalta” Paperitehtaankadulta (30 min 24/7). Täytynee tarkistaa näidenkin perustelut.
§ 117 Asukaspysäköinnin taksat
Asukaspysäköintilupien hintoja nostettaisiin rutosti, viimeisin päivitys on 9 vuoden takaa. Luvat ovat olleet melko halpoja (muutama euro kuukaudessa) eivätkä ne nouse radikaalisti edelleenkään. Nyt tähdätään korkeampaan hintaan kuin yksityisten toimijoiden autopaikkojen hinnoitteluun. Alue A on Puistolassa ja B Lutakossa.
Tuotot ovat aika onnettomia (nykyisin yhteensä 6500 e/v), esimerkiksi viime syksynä lopetettiin useamman julkisen portaikon talvihoitoja joissa pelkästään yksittäisen portaikon hoitokulu oli samaa luokkaa! Tonttiliittymien aurauksiin laskettu kustannus liittymää kohti oli jossain materiaalissa n. 250 e/v, ja jos yksi pysäköintipaikka on samaa suuruusluokkaa, vertailut paljastavat, miten alihinnoiteltuja parkkipaikat ovat suhteessa kustannuksiin (talvihoito, kunnostustyöt yms). Tässäkin siis autottomat asukkaat subventoivat autollisten pysäköintiä.
360 e/12 kk hintaa voi myös verrata edellisen pykälän materiaaleissa mainittuun kertahinnoitteluun 30 e/24 h (ma-pe), josta tulee n. 1560 e/52 viikkoa. Aika paljon halvempaa siis vielä aluepysäköintilupa kuin joka kerta erikseen maksaminen.
Minusta hinnat voisivat siis olla korkeampiakin, mutta tässä varmaan joudutaan tekemään kompromisseja ideologian suhteen.
§ 118 Huhtakeskus
Sitten päästään käsiksi kaavoihin! Huhtakeskusta käsiteltiin viimeksi maaliskuussa (17.3.), ja sen jälkeen kaava on ollut nähtävillä. Pieniä tarkennuksia suojelumääräyksiin museon lausunnon perusteella. Seuraavaksi valtuuston suuntaan hyväksymistä varten.
§ 119 Kukkulan aloituskortteli
Tämä oli helmikuussa lautakunnassa ja sen jälkeen luonnos nähtävänä. Olen avautunut aiemmin muutamaankin otteeseen puiden hävittämisestä ja olen nyt saanut myös lupa- ja valvontavirastolta siihen luvan, koska lausunnossa virasto muistutti liito-oravan kulkuyhteydestä. Osayleiskaavaakin jouduttiin oikaisemaan lisäpykälällä 19.5.2026 kokouksessa, kun kulkuyhteysmerkinnät puuttuivat.
Ihannetilanteessa puustoa säilytetään aina mahdollisimman paljon, niin ei tarvitse jälkikäteen pystyttää hyppytolppia, joista ei ole iloa muille kaadetuista puista riippuvaisille eliöille. Jos 1980-luvulla on osattu säilyttää tonttien puut esimerkiksi Kuokkalan Tuulenkylässä, niin miksi nykyään ei? Miksi lähestymme puiden tarvetta liito-oravien kautta, kun niiden olemassaololla on vaikutusta myös ihmisiin?
Kaavaselostuksen sivulle 34 on lisätty palautteen myötä karttaote, joka esittää säilyttettäviä ja täydennettäviä puita kaava-alueella. Kaupungin karttapalvelun ilmakuvassa vuodelta 1985 näkyy, miten alueen nykyiset parkkipaikat ovat vielä metsikköä. Toivoa sopii, että tuolloin kaatamatta jätetyistä puista osa jäisi henkiin vielä uudisrakentamisen jälkeenkin.
§ 120 Tähtiniemi
Korpilahdella lähdetään päivittämään Tähtiniemen huvilan tontin asemakaavaa ja samalla yhdistetään uuteen kaavaan aiemman Kirkkolahti II -asemakaavan rakentamattomia tontteja. Olen käynyt kerran tai pari Alkio-opistolla kääntymässä, mutta hirveästi en voi sanoa, että olisi paikasta henkilökohtaista kokemusta.
Täydennysrakentamista salliva ja kulttuuriperintöä säilyttävä kaava on alueella, jonka pihapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon. Tähtiniemen huvilan alue on yli satavuotias ja sijoittuu heti opiston naapuriin. Päivänvarjontie on lähtenyt rakentumaan 2000-luvulla, ja uusi kaava tarjoaisi nyt aiempaa laajempia (myös omarantaisia) tontteja rakentajia houkuttelemaan.
Tähtiniemen huvilan tontin kaavaa muutetaan siten, että uudisrakentaminen ei vaaranna alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja. Vanhat rakennukset suojellaan ja lähivirkistysalueiksi muuttuvat metsäiset alueet pidetään puustoisina. Seuraavaksi kaavaluonnos menee nähtäville.
§ 121 Sireenitie
Vanhat isot tontit jakaantuvat pikkuhiljaa kahtia pienemmiksi tonteiksi. Nyt Jyskässä aikomus on purkaa omakotitalo ja jakaa tontti Sireenitiellä kahtia.
Edelleen luontoteemalla jatkaen kaavaselosteessa on mainittu, että korttelialueen puusto otetaan huomioon. Käytännössä tämä näkyy tontin reunoilla mainittuna istutettavana alueen osana.
Jonkin verran on tullut pyöräiltyä tuostakin paikasta viime vuosina ohi. Bongasin myös Googlen katunäkymäauton ajaneen (jyrkähköä) kevyen liikenteen väylää ylös Kirrinkydöntielle.
Seuraavaksi ehdotus nähtäville ja sen jälkeen lautakunnalle uudestaan hyväksyttäväksi.
§ 122 Kankaankatu
Päästään vielä katusuunnitelmiin! Kankaankadun ja Niskakujan risteyksen tienoilla oleva risteysalue saneerataan nyt kun Tourujoen kunnostus ja uusi silta alkavat olla valmiimman puoleisia. Tästä olen myös kulkenut ties kuinka monta kertaa vuosien mittaan ja autoliikenteen tiheydestä kertonee se, etten muista kertaakaan kenenkään autolla paikalla ajaneen. Googlen katunäkymissä vuodelta 2023 näin kuitenkin on onnistunut käymään.
Paikalla on paljon pyöräliikennettä, koska Kankaankadun ja Niskakujan kautta kiertämällä välttää nousun Taulumäen päälle. Lisäksi ei tarvitse pyöräillä autojen vieressä, vaan pääsee luonnonympäristöön. Suunnitelmassa aiotaan korostaa entisestään jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuutta.
Tielle suunnitellut korotukset ja nupukiveykset vaikuttavat pyöräilyn kannalta kuitenkin epämukavilta. Tie myös kulkee edelleen vanhassa tiukassa väärinpäin kallellaan olevassa linjauksessaan, minkä takia moni oikaisee nurmialueen poikki nyt virallistettavan oikopolun kautta. Eri tavalla muotoiltuna tiealue olisi nykyistä houkuttelevampi ja turvallisempi ajaa. Jyps on muistuttanut asiasta ainakin 2020, jolloin mutkaa oli kaupungin mukaan tulevaisuudessa tarkoitus oikaista. Tämä suunnitelma ei ainakaan sitä ole tekemässä.
En ollut myöskään tietoinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännösalueesta. Alue pitäisi jollain tavoin eristää esimerkiksi aidalla, jos haluttaisiin varmistaa sen koskemattomuus näin vilkkaasti liikennöidyllä alueella.
§ 123 Eteläväylä
Keljonkankaan ABC:n kohdalle rakennetaan kiertoliittymä. Pariin kertaan aiemmissa kokouksissa on tätäkin sivuttu (13.1.2026 ja 3.3.2026). Jalankulku- ja pyöräväylän vähän turhan mutkitteleva linjaus on edelleen kehnohko, mutta suojatie on sentään korotettu. Eniten toki huolettaa Kauramäestä yhtenäiskouluun kulkevien lasten turvallisuus. Parempi ratkaisu tämä on kuin nykyinen ja täydellisen saisi varmaan vain siltaratkaisuilla. Maksajana on sentään Keskimaa.
§ 124 Vasarakatu
Vielä yksi katusuunnitelma, jossa rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä Vasarakadun pohjoispäähän. Alueen kaavamuutos on vielä käynnissä (viimeksi käsitelty 3.2.2026), mutta väyläratkaisuja edistetään jo nyt. Aika yksinkertainen ja suoraviivainen ratkaisu.
