Aktivismi

Vaaratilanteita Vesangantiellä

kirjoittaja

Annoin kaupungille viime viikolla palautetta vaarallisesta tienylityspaikasta Vesangantiellä Savelassa Onkapannun risteyksen kohdalla:

Tiimiakatemian siirryttyä entisiin Jyväskylän Energian toimitiloihin Onkapannulle olen nähnyt päivittäin jännittäviä Vesangantien ylityksiä opiskelijoiden pyrkiessä luultavasti kadun toisen puolen S-markettiin. Aluetta ei ole millään tavalla suunniteltu jalankulun tai polkupyöräilyn näkökulmasta järkevästi, sillä reitti on melkein helpompi ajaa autolla. Jalankulkijalta vaaditaan joko kiertämistä Nisulankadun alikulun kautta tai kolmien liikennevalojen odottamista Savelankadun risteyksessä. Onkapannun risteykseen pitäisi harkita suojatietä + keskisaareketta. Aita ei ole ratkaisu.

Sainkin yllättävän nopeasti vastauksen:

Kiitos palautteesta. Kyseinen kohta on teollisuusaluetta, minkä takia siihen ei ole aikoinaan suunniteltu suojatietä. Kyseisessä kohdassa on vilkas liikenne ja neljä kaistaa rinnakkain. Turvallinen tien ylittäminen edellyttäsi liikennevalojen rakentamisen. Pelkkä suojatie ja saareke eivät riittäisi. Tien ylittäjiä on vähän ja lähellä on turvallinen tienylityspaikka liikennevaloilla. Kohteeseen ei ole toistaiseksi tulossa muutoksia.

Mielestäni tien ylittäjiä ei ole ”vähän”, ja siksi aion kerätä asiasta myös tilastotietoa. Alempaa löytyy dokumentti, johon aion merkitä päivittäin paikassa näkemäni tien ylitykset. Huomioitavaa on, että näen ko. paikan noin kolmenkymmenen sekunnin – kolmen minuutin ajan kumpaankin suuntaan mennessä, joten ylityksiä on luultavasti päivän mittaan huomattavasti enemmänkin. Ongelman pystyisi varmasti helpoiten ratkaisemaan lisäämällä yhden suojatien Savelankadun risteykseen, jolloin kohtuuton kolmien valojen odotus tai satojen metrien kiertäminen tunneliin poistuisi. Kallistahan se toki on.

Joku muukin on huomannut asian ja laittanut asiasta tänään palautteen, kiitos siitä!

Suora linkki tiedostoon

Europarlamenttiin 2014

kirjoittaja
Europarlamenttirakennus Brysselissä
Tämän lähempänä europarlamenttia en ole vielä ollut.

Piraattipuolue järjestää näinä päivinä jäsenäänestyksen eurovaaliehdokkaistaan ensi kevään vaaleja varten. Olen tavoittelemassa ehdokaspaikkaa 25 muun aktiivin kanssa. Puolue voi asettaa yhteensä 20 ehdokasta vaaleihin.

Tällä hetkellä EU-parlamentissa istuu kaksi piraattimeppiä: Christian Engström ja Amelia Andersdotter, molemmat Ruotsista. Toiveissa on kolminkertaistaa tuo määrä mm. Saksan ja Suomen piraattipuolueiden avulla. Tämän kauden aikana piraattiedustajat ovat saaneet paljon aikaan: he olivat vahvasti mukana kaatamassa ACTA-sopimusta ja estämässä Internetin hallintovallan siirtymistä kansainväliselle televiestintäliitolle. Lisäksi he ovat pyrkineet edistämään sokeiden asemaa ja ratkaisemaan ns. ”orpoteosten” ongelmaa. Piraatit ovat pystyneet avaamaan suljettuja ovia ja tuomaan läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, jota on aika ajoin pyritty salailemaan mahdollisimman paljon.

Piraattina myös omat tärkeimmät tavoitteeni liittyvät unionin toimielinten avoimuuden lisäämiseen sekä kansalaisten yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien vahvistamiseen. Vakoilupaljastusten myötä on käynyt ilmeiseksi, että vain EU-tason päätöksillä voidaan tarjota yrityksille mahdollisuuksia ja velvoitteita suojata kansalaisten yksityisyys myös Internetissä. Haluan myös, että EU-kansalaisille unioni näyttäytyisi muunakin kuin maatalousavustuksina: vahvana valtioliittona, jonka tehtävänä on suojata kansalaisiaan ja antaa heille mahdollisuuksia vapaaseen toimintaan. EU:n tasolla pitäisi päättää ainoastaan niistä asioista, joista on järkevä tehdä unionin laajuinen päätös; paikallisista yksityiskohdista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman lähellä rivikansalaista olevassa elimessä. Ideoiden, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:lle elinehto. En vastusta euroa siinä missä bitcoiniakaan.

Tulevan parlamenttikauden aikana keskustelua tulevat varmasti kiihdyttämään mm. seuraavat aiheet:

Omia vahvuuksiani parlamenttitoiminnassa:

  • Englannin ja ranskan kielen taitoisena pystyn viestimään sujuvasti myös parlamentin ”kakkoskielellä”.
  • Olen nopea oppimaan uusia asioita, sisäistän ja hahmotan suuriakin kokonaisuuksia.
  • Pyrin esittämään asiani mahdollisimman selkeästi.
  • Olen saavutettavissa monipuolisesti verkon ylitse (tämän sivuston lisäksi sähköpostitse, IRCissä, Twitterissä, Facebookissa, Google+:ssa ym.), enkä halua tyytyä yksipuoliseen viestintään.

Mikäli olet Piraattipuolueen jäsen, sinulla on mahdollisuus antaa minulle ensiaskel kohti parlamenttia puolueen ehdokasäänestyksessä, joka järjestetään 19.–27.6.2013. Äänestysohjeistus tulee sinulle sähköpostitse. Ehdokkaat vahvistetaan puolueen kevätkokouksessa, joka järjestetään 6.–7.7.2013 Espoossa. Tutustu myös muihin ehdolle pyrkiviin piraatteihin!

Äänestit piraattia – kiitos!

kirjoittaja
Kampanja käynnissä.

Kuntavaalit 2012 on nyt käyty, ja tulokset ovat selvillä. Piraattipuolue ei valitettavasti yltänyt yhteenkään valtuustopaikkaan – lähimmäksi pääsi Tampereella puheenjohtajamme Harri Kivistö. Itse ylsin 68 äänellä listamme kolmanneksi Arto Lampilan (124) ja Tuomo Kalliokosken (71) taakse. Miksi sitten ennakkoon lähes varmalta vaikuttaneet valtuustopaikat jäivät saavuttamatta? Yritän avata muutamaa mahdollista selitystä.

Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Jyväskylässä keskimäärin 55,1:een ja joillain alueilla jopa sen alle (Kuokkala 42,8 %) jäänyt äänestysinto kertoo siitä, että kuntalaiset eivät joko halua tai usko pystyvänsä vaikuttamaan – tai sitten siitä, että kunnan asioiden koetaan olevan hyvin. Jälkimmäinen näkökulma pitää varmasti paikkaansa jonkin verran, mutta poliitikkojen täytyy ottaa huomioon myös se ihmisryhmä, joka ei osallistu politiikkaan äänestämällä. Järjestöt, yritykset ja muut ryhmittymät tarvitaan mukaan päätöksentekoon. Vaikutusmahdollisuuksia pitää tarjota aktiivisesti myös vaalien välillä.

Näkymättömyys ja suora haukkuminen mediassa. Keskisuomalainen julkaisi vain yhden vaalien alla sinne lähettämämme mielipidekirjoituksen, ja senkin jo elokuussa, kauan ennen aktiivisinta kampanjointiaikaa. Piraatit mainittiin korkeintaan sivulauseissa (esimerkiksi nuorisovaltuuston vaalipaneelin osalta), ja sivuutettiin täysin esimerkiksi vaalirahoituksen avoimuudesta keskustellessa (Vihreät oli sentään nostettu esiin). Lehden vaaliliitteeseen ohjelmastamme oli sentään poimittu muutama pointti. Television vaaliväittelyissä eduskunnan ulkopuoliset ryhmät leimattiin yhdeksi yhtenäiseksi ”hörhölaumaksi” ja vielä eilenkin TV1:n lähetyksessä haluttiin kyseenalaistaa se vaikutus, mikä yhdellä valtuutetulla on (vinkki: lautakuntiinkaan ei pääse ilman valtuutettuja).

Ehdokaslistan lyhyys. Tavoitteenamme oli saada 15–20 ehdokasta, mutta valitettavasti jäimme yhdeksään. Lyhyeltä listalta on epätodennäköisempää löytää sopiva ehdokas kuin pitkältä. Laajempi lista tuo enemmän ääniä; vaikka ne hajautuisivat ehdokkaiden kesken, kokonaisuus ratkaisee.

Se niistä vaaleista, miten tästä sitten eteenpäin? Jyväskylän tasolla pitää toivoa tulevien säästöpäätösten olevan toimivia ja tavoitteidemme mukaisia. Meidän täytyy edistää tavoitteitamme myös valtuuston ja lautakuntien ulkopuolisena toimijana. Toivoa sopii, että valtuuston nuoret jäsenet (jotka taitavat olla yhden käden sormilla laskettavissa) pystyvät tuomaan esille myös nuorison näkökulmaa päätettäviin asioihin, ja että kovasti vaalien alla kaikkien suusta kuultu avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko toteutuisi myös käytännössä.

Europarlamenttivaalit ovat seuraavat valtakunnalliset vaalit, ja ne järjestetään keväällä 2014. Piraattien ydinagendaa ajetaan etenkin EU-tasolla; meidän täytyy tuoda esille puolueohjelmamme ydinajatuksia, olla näkyvillä, ja saada nostetta muun Euroopan piraattipuolueiden kannatuksesta. Vaalit ovat ensimmäiset, joissa Piraattipuoluetta voi äänestää koko maassa.  Työmäärä tulee olemaan suuri, eli tarvitsemme lisää aktiiveja, etenkin muista Keski-Suomen kunnista. Mukaan kannattaa lähteä vaikka saman tien!

Viitaniemen asuinalueillassa

kirjoittaja
Viitatorni kesällä 2008.

Kaupunki järjesti torstai-iltana Viitaniemen koululla asuinalueillan (muistio tulossa). Illan tarkoituksena oli käydä läpi asukkaiden näkökulmasta alueen hyviä puolia ja sen puutteita. Itse olin edustamassa nuorisoa muuten melko iäkkään osallistujajoukon seassa. Viitaniemessä olin asunut ennen Belgian-vaihtoani puolitoista vuotta, ja nyt taas paluumuuttajana parin kuukauden ajan, joten alue on jo tullut melko tutuksi.

Hyvinä asioina nousivat ennalta-arvattavasti esille alueen puistomaisuus, ympäröivä luonto sekä rauhallisuus. Viitaniemen asuin- ja puistoalueet on suojeltu vuonna 2007, mikä tarkoittaa sitä, että alue pysyy ulkoisesti samanlaisena myös tulevaisuudessa. Muita ilon aiheita olivat uimarannat ym. liikuntamahdollisuudet ja tietenkin keskustan läheisyys.

Mitä huonoja puolia ja kehittämistarpeita Viitaniemestä tuotiin sitten esiin? Äänestyksen perusteella enemmistöllä oli pahaa sanottavaa liikenteestä: toivottiin lisää töyssyjä, enemmän valvontaa, kauhisteltiin ja valitettiin. Itse jäin miettimään sitä, onko mitään järkeä, että aamuisin ja iltapäivisin puolet kaupungin busseista pyörähtää Viitaniemen kautta vain oppilaitosliikenteen vuoksi. Yhtenä ratkaisuna voisi olla bussipysäkkien rakentaminen Nisulankadun varteen, tieksi kaavoitettua käyttämätöntä tilaa vaikuttaisi olevan ainakin Cygnaeus-lukion edustalla. Myös Kisakadun tai Aatoksenkadun katkaiseminen voisi rauhoittaa ainakin kentän ympäri ajamista. Polkupyöräliikenteen siirtäminen ajoradalle (myös ajoratamaalausten osalta) Viitaniementiellä voisi toimia liikenteen rauhoittajana.

Kaava-asioiden lisäksi myös sotkemiseen haluttiin puuttua. Ehdotukseni laillisesta graffitiseinästä ei saanut suurta kannatusta. Uskoisin, että laillinen paikka vähentäisi jossain määrin muualle töhrimistä; kaikkeahan ei ikinä pysty estämään. Tupakantumppiongelma ammattiopiston kampuksella on todellinen.

Oli jossain määrin sääli huomata, että halutaan mielummin rajoittaa, määrätä ja kieltää sen sijaan että pyydettäisiin parannuksia omaan ympäristöön. Itse halusin panostaa vaalitavoitteidemme mukaisesti matalan kynnyksen liikuntapalveluihin, tässä tapauksessa kuntoilupuistoon (onneksi sekin sai jonkin verran kannatusta), sekä edes kerran tunnissa iltaisin ja viikonloppuisin kulkevaan bussiin.

Illasta jäi positiivinen tunnelma, vaikka olisinkin itse ensin käynyt läpi kehittämisen kohteet ja vasta sitten hyvät asiat, lopettaen illan alueen vahvuuksiin sen heikkouksien sijaan. Olisin myös toivonut enemmän nuorisoa paikalle kertomaan omia tuntemuksiaan. Valitettavasti koululaiset lienevät liian nuoria eivätkä ammattiopiston kävijät asu itse Viitaniemessä…