Äänestit (jälleen?) piraattia – kiitos!

Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.
Sain näissä vaaleissa kuvanikin lehteen.

Tässä blogauksessa analysoin vaalitulosta lähinnä Keski-Suomen vaalipiirin osalta. Numerot ovat alustavan tuloksen perusteella, eli joitain muutoksia voi vielä tulla. Tiivistelmää / lp;el kaipaaville: lukekaa ainakin viimeiset kolme pointtia artikkelin lopusta.

Kevään 2015 eduskuntavaalit on käyty. Piraattipuolue onnistui nostamaan kannatustaan valtakunnan tasolla reippaasti edellisistä eduskuntavaaleista, mikä on hieno asia. Se, mikä ei ole niin mukavaa, on toki se, ettei puolue saanut kansanedustajaa vielä tässä vaiheessa – kova työ siis jatkuu. Keski-Suomen osalta edustaja olisikin ollut pieni ihme piilevä äänikynnys huomioiden, mutta etelässä paikkaan oltiin jo kovasti valmiina. Mitäs näistä vaaleista sitten opin/opittiin?

Keski-Suomessa vaalitulos parani jonkin verran edellisistä eduskuntavaaleista, muttei muuttunut viime eurovaaleista paljoakaan. Syyksi spekuloisin liikkuvien äänestäjien vuotoa osittain vihreiden (Touko & co. vetivät hienon kampanjan saadakseen ensimmäisen kansanedustajan Keski-Suomesta) sekä kokoomuksen (etenkin sen liberaalisiiven) suuntaan. Jyväskylässä teimme tästä huolimatta mukavan 1,4 % tuloksen, mikä olisi hyvä toistaa kuntavaaleissa. Se luultavasti riittäisi nimittäin kunnanvaltuutettuun. Vahvoja äänestysalueitamme olivat jo tutuiksi muodostuneet Kuokkala (4,3 %), Kortepohja (3,2 %) sekä Kirkkopuisto, Harju, Puistotori ja Keltinmäki (2,0–2,6 %).

Omaan äänimäärääni, 180 ääntä ja piraattilistan kakkossija, olen kohtalaisen tyytyväinen. Kampanjoimme näissä vaaleissa puolue edellä, mikä näkyy siinä, että moni ehdokas on saanut suurin piirtein saman verran ääniä. Nyt kun puolue on ollut mukana tässä vaalipiirissä useammissa vaaleissa ja saanut näkyvyyttä, voidaan jatkossa lisätä ehdokkaiden profiloitumista ja henkilökohtaista markkinointia. Moni kuitenkin äänestää edelleenkin ensisijaisesti ehdokasta eikä puoluetta. Oma mokani oli jättää vaalikonevastauksia vähän liian vähille perusteille, tarkkuutta tähän jatkossa. Testasin myös ensimmäistä kertaa Google-markkinointia, millä sain sentään muutaman klikkauksen tänne blogiini.

Medianäkyvyys oli näissä vaaleissa kohtalaisen hyvää. Ylen vaaligalleria on yksi tärkeimmistä tempuista, mitä ovat demokratian edistämiseksi viime aikoina tehneet; vielä kun Ylen politiikan toimitus oppisi ottaa myös eduskunnan ulkopuoliset ryhmät mukaan etenkin omana puoluepäivänään. Saimme myös sujuvasti radioaikaa useammaltakin kanavalta. Keskisuomalainen omalta osaltaan sisällytti meidät lähes kaikkeen, mihin tasapuolisesti meidät sai sisällytettyä. Vielä olisin jäänyt kaipaamaan jotain pidempää, syventävämpää juttua, josta olisi saanut esille puolueemme ajamia asioita, mutta noh, julkaistut eduskuntapuoluejutut taisivatkin olla STT:n tekemiä.

Kampanjatoimijoita olisi kaivanut jälleen kerran vähän enemmän. Nyt valtaosa käytännön kampanjatoteutuksesta oli jälleen ehdokkaiden vastuulla. Esimerkiksi osa Keski-Suomen kunnista jäi ilman piraattijulistetta ajanpuutteen takia. Pikaisesti väsättyjä vaalilehtiä jaettiin niin paljon kuin ehdittiin ja kaikista jopa päästiin eroon! Käytännön vaikutus vaalitulokseen onkin sitten toinen juttu: jaoin satoja lehtiä Taulumäen äänestysalueelle, josta saimme loppujen lopuksi yhteensä 28 ääntä. Näkyvyyttä kuitenkin (ja täytyy huomata, että aiemmin mainitsemani vihreät ja kokoomus saivat Taulumäen alueelta hyvän tuloksen kumpainenkin). Lisähaasteena oli jälleen kerran autojen rajallinen määrä. Suuremmalla vaalibudjetilla pakettiauton vuokraus olisi järkevää rahankäyttöä.

Seuraavaksi lähdemme sitten keräämään kannattajakortteja! Puoluerekisteristä tipahtaminen on tosiasia, mutta ainakin itse olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että maamme tarvitsee liberaalia tietoyhteiskuntapuoluetta myös jatkossa. Kuntavaalit kevättalvella 2017 häämöttävät, ja piraattien saaminen kunnanvaltuustoihin loisi avoimuuden meininkiä useisiin Suomen kuntiin. Lisäksi se on looginen ponnahduslauta matkalla eduskuntaan. Jätän toimijoille seuraavat haasteet (ja piirin puheenjohtajana tiedän että ne koskevat myös minua):

  • Puolue (ja sitä kautta piiriyhdistykset) tarvitsee lisärahoitusta, jolla saataisiin vähintään yksi palkattu työntekijä ja lisäksi toimitiloja, joita piiriyhdistykset voisivat hyödyntää. Jos jokainen piraattien 4000 jäsenestä lahjoittaisi kuukaudessa 5 euroa puolueelle, se tekisi vuodessa 240 000 euroa.
  • Aktiivien näkyvyyttä ja puolueen toimintaa on saatava pidettyä yllä etenkin vaalien välillä kaikissa vaalipiireissä. Mielipidekirjoitukset, kannanotot, näkyvien tapahtumien järjestäminen ja jokaisen henkilökohtainen kansalaisaktivismi vievät vielä pitkälle.
  • Kuntavaaleihin 2017 on lähdettävä jo nyt tavoitteena saada vähintään yksi piraatti kaikkien yliopistokaupunkien valtuustoihin. Me pystymme siihen.

Ei suinkaan tietovuoto vaan häkkiä ja linnaa

Tämä mielipidekirjoitus ei enää mahtunut lehteen, ks. alla.

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 17.4.2015 piti vuodettuja Tuomioja-sähköpostiviestejä tärkeänä demokratian osoituksena. Lehti on aiemmin suhtautunut kaksijakoisesti tulevan hallituskauden verkkotiedustelulakiuudistuksiin. Silloin tällöin näkemykset ovat olleet hyvin kriittisiä, toisinaan taas on vaadittu pikaisesti parempia tiedustelukeinoja.

Muistutan mediataloja: jos verkkotiedustelulainsäädäntö menee laajimmassa muodossaan läpi, on täysin varmaa, että vakoilu kohdistuu etenkin lehtiin sekä radio- ja televisiokanaviin. Avoimuutta näennäisesti kannattavassa, mutta salailunhakuisessa hallinnossa tietovuotajia halutaan kohdella pahimmassa tapauksessa kuin terroristia. Demokratiaa edistävät tietovuodot jäisivät tällaisessa yhteiskunnassa tekemättä, kun jo pelkkien metatietojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä viestinviejästä.

Piraattipuolue on suhtautunut kriitisesti kaikkeen tietoverkoissa tapahtuvaan tiedusteluun ja vakoiluun. Nykylainsäädäntö sallii jo rikoksesta epäillyn yksityisyyteen kajoamisen. Emme tarvitse Suomeen omaa NSA:ta, vaan meidän pitää vahvistaa nykyistä yksityisyyden suojaa palveluntuottajien investointihalua vauhdittaaksemme.


Sain seuraavan vastauksen lehdeltä, kun lähetin kirjoituksen:

Hei. Kiitos kirjoituksesta. Valitettavasti paperilehden mielipidepalstat ovat eduskuntavaalien osalta jo sulkeutuneet. Huomisen lauantain Keskisuomalainen on Keski-Suomen päivän erikoisnumero, jonka sivut on uutissivuja lukuun ottamatta taitettu varhennetulla aikataululla. Sunnuntai eli vaalipäivä on pyhitetty itse äänestystapahtumalle, silloin ei enää ole mielipidesivua. Mutta julkaisemme tämän kirjoituksen vielä saman tien verkkolehdessä. Menestystä vaaleihin!
Anita Kärki
Tapani Luotola
pääkirjoitustoimittajat
Keskisuomalainen

Ja vastasin vielä seuraavasti:

Pahus, näin vähän veikkalinkin tosin. Toivon tosiaan että konsernissanne ottaisitte tämän ajatuksen huomioon kun kirjoittelette jatkossa verkkotiedustelulaeista, koska riski on kohtalaisen suuri. Piirimmehän teki asiasta myös kannarin jokin aika sitten: http://keskustelut.piraattipuolue.fi/keski-suomi/2015/03/16/ei-laajamittaiselle-verkkourkinnalle/

Miksi Piraattipuolue?

Moni on perustellut viime aikoina piraattien äänestämistä ja puolueen tarvetta eduskunnassa, joten tässä tiivistettynä myös minulle tärkeitä syitä puolueeni valinnassa.

Piraattipuolue on ainoana puolueena johdonmukaisesti:

  • vaatinut tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua kaikille
  • vastustanut verkkoliikenteen massavalvontaa ja kirjesalaisuuden rikkomista
  • vastustanut sijaintipaikkatietojen massakeräystä
  • vaatinut sormenjälkirekisterin ja nettisensuurin purkamista
  • vaalinut sananvapautta
  • puolustanut vahvaa lähdesuojaa
  • vaatinut radikaalia julkishallinnon avoimuutta
  • halunnut kehittää parempaa demokratiaa ja
  • pitänyt tärkeänä tiedon ja kulttuurin vapautta.

Haluan pitää kiinni länsimaisesta demokratiakäsityksestä ja kehittää yhteiskuntaamme entistä tasa-arvoisempaan, avoimempaan ja kansalaisten yksityisyyttä arvostavaan suuntaan.

Perustulolla pakkoaktivoinnista itseaktivoitumiseen

Mielipidekirjoitus, julkaistu Keskisuomalaisessa 13.1.2015

Yhteiskunnassamme on käynnissä hidas, mutta sitäkin näkyvämpi muutos. Pitkäaikaista työtä ei ole tarjolla kaikille säännöllisesti, eikä työttömyys Keski-Suomessa ja muissa maakunnissa ei ota hellittääkseen. Viime vuosien ajan ongelmaan on yritetty puuttua perinteisin keinoin: työpaikkoja on pyritty luomaan palkkatuen tai suorien yritystukien kautta. Nämä keinot ovat kuitenkin kääntyneet itseään vastaan, kun palkkatukeen oikeutettu työtön kiilaa työnhaussa muiden edelle.

Keskisuomalainen nosti 11.1.2015 esiin työttömien mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. Monelle pitkään työttömänä olleelle vapaaehtoistoiminta onkin henkireikä muuten yksinäisessä arjessa. Samaan aikaan kunnat pyrkivät eroon omista työttömyyskorvausmaksuistaan ja potkivat pitkäaikaistyöttömiä osallistumaan erilaisiin toimenpiteisiin ja ottamaan vastaan satunnaisia töitä jopa huonoilla työehdoilla karenssien uhalla. Parhaassa tapauksessa työtön saattaa löytää näiden toimien avulla todellisiakin töitä, mutta enimmäkseen kyseessä on lähinnä hetkellistä tilastojen kaunistelua eikä toimenpiteistä ole apua pitkäaikaiseen työllistymiseen. On suorastaan absurdia, että samalla kun toinen viranomainen pohtii, tekeekö joku liikaa töitä ilmaiseksi, toinen patistaa työtöntä aktivoitumaan mitättömin korvauksin.

Oli ihminen sitten työtön, pätkätöissä tai vapaaehtoistyössä, hänellä pitäisi olla yhtäläinen oikeus perustoimeentuloon. Yhtä tärkeää kuin se, että työtön voi osallistua vapaaehtoistyöhön, on se, että hän voi kieltäytyä työnantajan laatimista kohtuuttomista sopimusehdoista ilman pelkoa karensseista ja tukien menettämisistä. Meidän tulee siirtyä pakottamisesta mahdollisuuksien luomiseen. Tämä on yksi niistä syistä, miksi tarvitsemme Suomeen maanlaajuisen perustulokokeilun.

”Peltipoliisi” Internetissä olisi massavalvontaa

peltipollariMielipidekirjoitus, ei julkaistu julkaistu Keskisuomalaisessa 15.9.2014

Kyberturvallisuusmessujen innoittamana Keskisuomalainen julkaisi uutisen, jonka mukaan Internetiin pitäisi saada oma ”peltipoliisi” seuraamaan tietyntyyppistä verkkoliikennettä turvallisuussyistä. Jutussa haastateltiin puolustusministeriön turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtasta, jonka mieleen verkon massavalvonta ei ole. Hän kuitenkin toivoi mahdollisuutta seuloa poikkeavaa verkkoliikennettä vakavien uhkien varalta.

Internetin toimintatavasta johtuen tällainen seulonta olisi väistämättä juuri jokaiseen verkon käyttäjään ulotettua massavalvontaa. Poikkeavan viestin löytäminen vaatii kaiken verkossa liikkuvan tiedon läpikäymistä. ”Peltipoliisi” olisi tietoinen jokaisen verkossa liikkujan yksityiselämästä: kenenkään viestintä ei olisi varmuudella suojattua, lähettäisi tämä sitten Facebook-viestejä työkaverilleen, katselisi lastensa syntymäpäiväkuvia tai sopisi tapaamisesta läheisen ystävän kanssa. Toimintamallia voisi suurelta osin verrata kirjesalaisuuden rikkomiseen.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt valtion elintärkeiden toimintojen suojaamisen myös sähköisesti. Televalvonnasta ja -kuuntelusta määrätään pakkokeinolaissa, ja uutisessa mainittujen uhkien (käytännössä terrorismin) torjuntaa varten epäillyn rikoksenvalmistelijan tietoliikennettä voidaan seurata oikeuden päätöksellä. Elintärkeitä tietojärjestelmiä ylläpitävät yritykset ja yhteisöt taas voivat seuloa omaa verkkoliikennettään ja torjua uhkia parhaaksi näkemällään tavalla sähköisen viestinnän tietosuojalain antamin oikeuksin. Peltipoliisiajattelutavan tavoitteena lienee ainoastaan päästä viestiliikenteeseen käsiksi jo varhaisemmassa vaiheessa, mutta samalla se jättää sivuun sen vaikutukset kansalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden tietosuojaan.

Edward Snowdenin paljastusten seurauksena monet yritykset ovat pyrkineet pois Yhdysvalloista, jossa ne eivät pysty takaamaan käyttäjiensä tietojen turvallisuutta. Suomi kuuluu vielä toistaiseksi niihin maihin, joihin ne voisivat sijoittaa verkkoon pohjautuvaa liiketoimintaansa. Verkon tiukkeneva valvonta merkitsisi loppua näille ajatuksille – ja hävittäisi kansalaisten luottamuksen yksityiseen sähköiseen viestintään.