Kun demokratia ei riitä

kirjoittaja
”Puolueiden” = partitiivi?

Avoin kirje Monikulttuurikeskus Glorialle

Jyväskylän Monikulttuurikeskus Gloria järjestää kuluvalla viikolla vaalipaneelin kuntavaaleihin liittyen. Paneeliin on kuitenkin kutsuttu keskustelemaan ainoastaan nykyisten valtuustopuolueiden edustajat. Omilla verkkosivuillaan Gloria mainitsee keskeisenä toimintamuotonaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Yhteiskunnallisesta vaikuttamistesta on tässäkin kyse, mutta millaisen kuvan siitä antaa kunnan rahoituksen varassa toimiva organisaatio, joka käyttää resurssejaan tukemaan nimenomaan jo valtuustossa istuvien kampanjatyötä? Tapahtuman mainoksissa on mukana myös RAY:n logo, joten vaikuttamistyöhön käytetään myös sieltä saatua avustusta.

Piraattipuolue oli mukana, kun 5.9. Gloriassa järjestettiin vaalitori. Tuolloin mainostettiin kovaan ääneen tämänviikkoista paneelia, jonka mainoksessa selkeästi lukee ”Puolueiden edustajat”. Emme arvanneet, että kutsu muuttuisi myöhemmin muotoon ”valtuustopuolueiden edustajat”, eikä näin koskisi kaikkia tuolloin esittäytyneitä puolueita.

Yhtenä perusteluna puolueiden valikointiin mainittiin että ”valtuustossa olevat puolueet ovat ne jotka voivat vaikuttaa asioihin joita haluamme edistää”. Kuntavaalien myötähän valtuuston kokoonpano saattaa muuttua radikaalistikin! Juuri nyt olisi tärkeää ottaa mukaan ehdokkaita laajalta pohjalta, jotta myös uusi valtuusto, mukaanlukien Piraattipuolue, osaisi tukea Glorian toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tällä hetkellä vain 9 % suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin (TNS-Gallup, 2012). Sulkemalla vaihtoehtoja pois poliittisesta keskustelusta tämän kaltaisilla piilovaalituilla tuo lukema tuskin tulee nousemaan. Piraattipuolue haluaa edistää kaikkien vaaleissa ehdokkaita asettaneiden ryhmittymien tasapuolista kohtelua. Vain siten demokratia voi toteutua ja kansalaisten luottamus vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa.

Arto Lampila
Puoluesihteeri, Piraattipuolue r.p.

Miika Hämynen
Tiedottaja, Keski-Suomen Piraatit

Oppikirjamaraton onnistui

kirjoittaja
Kuva: Hannu Köngäs, CC-BY

Seurasin viime viikonlopun aikana Oppikirjamaraton-projektia sen mitä muilta tekemisiltäni ehdin. Sen yhteydessä kirjoitettiin lukion pitkän matematiikan ykköskurssin kirjaa perjantaista sunnuntaihin. Kirjan nimeksi tuli Vapaa matikka 1, ja lopputuloksen voi ladata GitHubista. Projekti sai myös paljon julkisuutta eri medioissa. Tekijät saivat siis aikaiseksi sen mitä aikoivatkin: vaikka kirjasta puuttuukin vielä paljon kaavoja sun muuta kuvitusta, tehtävät ovat jo valmiita, ja teoriaosuuskin toimii.

Mitä seuraavaksi sitten tapahtuu? Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tapaan myös Vapaa matikka aloittaa elämänsä aktiivisten harrastajien käsissä. Kirjan sisältöön on jo tehty useita korjauksia ja parannuksia kehitysehdotusten ja virheilmoitusten pohjalta. Mikäli kaikki sujuu hyvin, kirjaa kehitetään edelleen myös tulevaisuudessa. Projektin vetäjä Vesa Linja-aho luottaa blogauksessaan tulevaisuuteen:

Yle vertaa tuotostamme Linuxiin. Linuxin ensimmäinen versio tuskin oli sellainen, jonka olisi voinut asentaa ison organisaation kaikkiin tietokoneisiin. Linus Torvalds julkaisi tuotoksensa vapaalla lisenssillä, jolloin muut pääsivät parantelemaan sitä, ja lopputulos on kaikkien tiedossa.

Toivotan onnea Vapaalle matikalle; ehkä jonain päivänä näemme kirjaa käytössä myös oikeissa opetustilanteissa, ja se on toiminut myös esimerkkinä muille avoimille oppikirjaprojekteille.

Viime päivinä tapahtunutta…

kirjoittaja

Viime viikon tiistain jälkeen aikani on mennyt suurelta osin vaaleja miettiessä, gradua tehdessä ja muita käytännön asioita hoitaessa. Työn alla on myös blogikirjoitus poliittisesta historiastani, mutta se odottaa vielä tulevaisuutta.

Torstaina 20.9. kävimme kävelykadulla telttailemassa. Sää vaihteli sateesta aurinkoon, ja teltassa piti roikkua jottei se olisi lähtenyt lentoon, mutta ohikulkijat olivat ihailtavan kiinnostuneita vaaliteemoistamme ja saimme paljon positiivista palautetta.

Pidän telttaa sananmukaisesti pystyssä.

Lauantaina 22.9. kaupunki järjesti auton vapaapäivän vaalitentin. Tapahtuma oli valitettavan huonosti järjestetty; pidin puheenvuoron aiheesta kello 10.30 emmekä valitettavasti emme saaneet telttapaikkaa:

Meillä tapahtuman kokouksessa tehtiin sellainen päätös suunnittelussa, ettei poliittisia puolueita oteta tapahtuman kautta mukaan. Tiedän valitettavasti, että paikkoja olivat jotkut puolueet ehtineet varata paikkansa ennen meidän varaustamme (en tiedä mitä puolueita on paikalla), mutta yhteisen linjan mukaan emme voi luvata oman tapahtumamme puitteissa sinne ketään. Vaalitentti on sitten se mahdollisuus saada puheenvuoro tapahtumassa.

Tästä lähtien Kristillisdemokraatit, Kokoomus ja Keskusta eivät sitten ole puolueita, sovitaanko näin? 😉 Valitettavasti sateinen ilma ajoi meidät teltattomat pois jo ennen puoltapäivää.

Eilen 26.9. olin vetämässä JYYn edustajiston kokousta, joka pidettiin poikkeuksellisesti keskiviikkona ja vastaremontoidussa L-rakennuksessa. Pääsimme pois jo ennen kahdeksaa, mikä taisi olla tämän kokoonpanon nopeusennätys oli yksi nopeimpia tällä kokoonpanolla. Mikäli jotakuta kokous kiinnostaa, nauhoite tullee ladattavaksi lähiaikoina Radio Hearin verkkosivuille.

Täytin tänään loppuun Ylen, MTV3:n ja Keskisuomalaisen vaalikoneet. Koneissa oli jälleen aikamoisia kärjistyksiä ja huonoja vastausvaihtoehtoja (sekä yksi äärettömän epäselvä kysymys), mutta positiivinen fiilis jäi vastauskierroksesta. Tästä puoliltapäivin olisin sitten menossa jälleen kävelykadulle, tällä kertaa osallistumaan JYYn ja Jamkon kuntavaalistarttiin. Keli ei vaan taida tästä parantua…

Tänään saamme myös tietoomme ehdokasnumerot, jolloin kampanjointi voi alkaa toden teolla!

Kohti kuntavaaleja

kirjoittaja

Tästä se alkaa!

Kuntavaaleihin on aikaa reilu kuukausi, ja tänään veimme Piraattipuolueen keskisuomalaiset ehdokaslistat keskusvaalilautakunnille; Arto hoiti Jyväskylän ja minä käväisin Saarijärvellä. Jyväskylässä saimme yhdeksän ehdokasta, saarijärvellä yhden. Kummassakin kunnassa lista on varmasti nuorimmasta päästä, ehdokkaiden ikien keskiarvo on nimittäin vain 27 vuotta, ja mediaani senkin alle.

Seuraava kuukausi tulee omalta osaltani pitämään sisällään monenlaista esiintymistä paneeleissa ja telttailua ympäri Jyväskylää. Aion blogata ajankohtaisista jyväskyläläisistä aiheista – ja jatkaa sitä myös vaalien jälkeen.

Mitkä ovat sitten niitä teemoja, joita itse näissä vaaleissa ajan? Jyväskylän kuntavaaliohjelma on kokonaisuudessaan täyttä asiaa, mutta tässä poimintoja:

  • Hallinnon avoimuus: päätösluetteloiden lisäksi tarvitaan tietoa myös siitä, miten tiettyyn ratkaisuun on päädytty.
  • Koulutus: kunnan budjetin tärkein osanen.
  • Helposti lähestyttävät palvelut: auttavat estämään syrjäytymistä.
  • Pyöräily: järkevillä investoinneilla pyöräilyyn kannustaminen parantaa asukkaiden terveydentilaa ja vähentää kustannuksia pitkällä tähtäimellä.
  • Joukkoliikenne: kilpailun avaaminen bussiliikenteessä, reittien parantaminen, raideliikenteen hyödyntäminen…

Ei kun työn touhuun!

Pyöräilyä Sepänkadulla

kirjoittaja

Päivän Keskisuomalaisessa (14.9.) oli tehty tutkivaa journalismia (sivu 34): kahden tunnin aikana yli 130 pyöräilijää rikkoi lakia Sepänkadulla! Jutussa oli haastateltu lainrikkojaa, nuorta tyttöä, ja bussipysäkillä istuvia eläkeläisiä. Jutussa keskityttiin mollaamaan väärin pyöräilijöitä (osittain syystäkin), mutta se tärkein tutkivan journalismin tekijä jäi puuttumaan: ongelman syihin ei pureuduttu.

Miksi pyöräilijä sitten valitsee jalkakäytävän, kun pitäisi käyttää kevyen liikenteen väylää? Paljon pyöräilevänä tiedän, että yleensä syynä on ihmisten laiskuus yhdistettynä huonosti suunniteltuun liikenneympäristöön. Tässä tapauksessa syyllinen löytyy läheltä: Rajakadun ja Sepänkadun risteyksestä. Kulkiessa Viitaniemestä keskustan suuntaan, kaikki kevyt liikenne (kävelijät ja pyöräilijät) joutuvat käyttämään yhtä ja samaa tunnelia (joka sattuu olemaan myös yksi vaarallisimpia paikkoja pyörällä liikkuvalle koko kaupungissa). Tunneli vaan sattuu olemaan väärällä puolella Sepänkatua suhteessa kevyen liikenteen väylään. Ja tietenkin Sepänkadun ylittääkseen pitää odottaa liikennevaloissa.

Ongelmapaikka. Karttakuva Openstreetmap, CC-BY-SA.

Kun pyöräilijä saapuu Sepänkadulle sen lounaispuolelta, hän ei halua ylittää katua, koska tietää, että joutuu kohta ylittämään sen uudestaan ja mahdollisesti odottamaan liikennevaloissa. Aivan samalla tavalla kuin autoilija oikaisee mieluusti hiljaisemmalle kadulle välttääkseen liikennevalot, pyöräilijä valitsee pienemmän pahan: ”ei kukaan katso pahasti jos tämän yhden korttelinvälin ajan tätä reunaa”.

Mikä sitten avuksi? Esimerkiksi pyöräkaistaa voisi kokeilla jalkakäytävän puoleisella reunalla. Sepänkadun liikennemäärät eivät kuitenkaan aivan mahdottomat ole, ja alueella on 30 km/h aluenopeusrajoitus. Pyöräkaistan voisi aloittaa urheilukentän takaa kulkevalta kevytväylältä ja jatkaa aina tunnelille asti. Näin Viitaniemen suunnasta tulevan pyöräilijän ei tarvitse ylittää katua kahdesti, ja jalkakäytävä saadaan rauhoitettua. Ratkaisu ei tosin välttämättä vähennä keskustasta Viitaniemen suuntaan ajavien rikkomuksia; heitä varten pitäisi miettiä joku houkuttelevampi tapa päästä Sepänkadun toiselle puolelle. Myös vaihtoehtoiset reitit saattaisivat helpottaa tilannetta: Pitkäkadun ja Tanhuantien kohdalla on Nisulankadulla suojatiet, joita monet taitavat välttää liikenteen takia. Järeämpänä ratkaisuna koko risteyksen uudelleen suunnittelu tullee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi; silloin pitää huomioida erityisesti kevyen liikenteen tarpeet.